ORAVA-TYYNY.

29 tammikuuta 2010




Viime vuonna ostamani kangas on vihdoin päätynyt tyynyksi asti. En ole mikään ompelun ihmelapsi, joten tyynyn reunaan ommeltu vetoketju ei kestä lähempää tarkastelua, mutta se toimii, mikä tärkeintä.

Käytin tyynyyn lähes koko kankaan raportin ja tyynynpäällisestä tuli epäkokoinen, joten sisätyyny piti soveltaa myös itse. Ompelin valkoisesta lakanakankaasti sopivaksi mitoitetun tyynypussin, jonka täytin puolellatoista Ikean 50 x 50 cm kokoisella koristetyynyn täytteellä.

Tyynystä tuli ihanan iso ja muhkea, soveltuu erinomaisesti nojailuun. Piti uuden tyynyn seuraksi vaihtaa tummat koristetyynyt vaaleanpunaisiin, paremmin yhteensopiviin. Aika keväistä!

ORAVANPESÄN KEITTIÖ.

26 tammikuuta 2010





Haaveilen jo uudesta kodista, vaikka iloitsenkin nykyisen asuntoni pikkuruisesta keittiöstä lähes päivittäin. Toiminta keskittyy l-muotisesti kahdelle seinälle, yhdellä on ikkuna ja toisella seinustalla tilaa avohyllykölle ja pienelle ovelle parvekkeelle. Edellisessä asunnossa keittiön virkaa hoiti tiskipöytä, kapea liesi ja jääkaappi huoneen yhdellä seinustalla. Nyt tilaa on vähän enemmän ja sinne mahtuu pieni pöytäni. Aivan luksusta!

HÄMEENTIE.

25 tammikuuta 2010


Helsinki, Kallio - Sörnäinen, 25. tammikuuta 2010


Tämä on näitä "pakollisia" talvi/pakkas/lumikuvia. :)

VILLASUKKAKORI.

25 tammikuuta 2010


Naapuritalon roskiksesta pilkistä tämä siisti, pyöreä kori. Sopii hyvin teemaan vaaleat ja pyöreät, lisäksi se näytti olevan juuri Kissan kokoinen kori. Niin myös oli. Pieni pohja ja laajasti levenevä malli ei kiinnostanut Kissaa kuin kokeilemaan kerran koria, joka totesi korin keikkuvaksi. Joten kori sai käytön villasukkakorina. Keväämmällä ehkä jotain muuta, mutta nyt näin.

KOTITEKOINEN LUOMUVIILI.

24 tammikuuta 2010


Sain joululahjaksi Hans Välimäen, Sami Repon ja Mikko Takalan tekemän Mummola-keittokirjan. Kirja on "Välimäen kunniansosoitus kotiruoalle ja lapsuuden makumuistoille." Ensimmäiseksi testasin kirjan ohjeen kotitekoisesta viilistä. Se on paluu omaan lapsuuteeni. Muistan kuinka äidinäiti, mammani, teki pastellinvärisiin Tupperware-muoviastioihin viiliä ja miten hyvää se oli.

HUOPALAHTI.

23 tammikuuta 2010









Huopalahti tällä viikolla.

HEPPA.

23 tammikuuta 2010

Olin nuorempana innokas heppahullu. Kotoa löytyi tämä polle, jonka mallin on äitini isä piirtänyt ja isänä puusta tehnyt. Tarina kertoo, että heti kun keinuhevonen puuvalmiina tuli meille, piirsin sille silmät kuulakärkikynällä...


Jälkeenpäin heppa sai valkoisen maalin pintaansa ja sille tehtiin satula ja suitset vanhasta nahkatakista ja käsilaukun hihnoista. Tietenkin minä askartelin jos jonkinmoista pinteliä ja loimea hevoselle. Keinuhevonen on ollut kovassa käytössä kuten kuvasta näkyy, korvat ovat kuluneet, kun on lujaa ratsastettu ja pidetty korvista kiinni!

PELTIPURKKIKOKOELMAA osa 23 ja 24.

22 tammikuuta 2010

Peltipurkkiesittelyssä kaksi kolmen purkin sarjaa. Pyöreät ovat Indiskasta ja kätkevät sisäänsä klemmarit, kumilenkin ja sellaiset metallisisuksiset muovipäällysteiset rautalankasysteemit, joita on elektroniikan johtoihin kiedottu myyntipakkauksissa.

{koko: halkaisija 6,5 cm x korkeus 5,5 cm }

Suorakaiteet sisältävät taas pinnejä ja muita hiusjuttuja. Olen ne muistaakseni ostanut joskus aikoja sitten Prismasta.

{koko: leveys 45 cm x korkeus 6,5 cm x syvyys 4,5 cm}

KYLLÄ LEIKKAA!

21 tammikuuta 2010


Alkuviikon heräteostos. A2-kokoinen leikkuualusta Kaisaniemen Kodin Ykkösestä. Postomyynnistä kahdella eurolla. Jos Japanista ostettu pieni leikkuualusta oli jo edullinen, niin tämä oli jo kokonsakin puolesta lähes ilmainen.

POSTIA JAPANISTA.

19 tammikuuta 2010

Blogeja selatessani olen törmännyt muutamiakin kertoja Fog Linen Work -yrityksen tuotteisiin. Fog Linen Workillä on valikoimissa mm. pellavavaatteita, rautalankakoreja ja leimasimia. Ennen Japanin matkaani ajelehdin taas sivuille haaveilemaan kauniista tunikoista ja kätevistä rautalankakoreista. Ja oho, vasta silloin tajusin, että webbikaupan lisäksi Tokiossa olisi olemassa myös myymälä. Selvitin paikan ja miten pääsisin sinne.


Muutamalla junalla päädyin asemalle, josta oli n. 15 minuutin matka liikkeeseen. Japanilaisilla on hassu tapa ilmoittaa kaikki etäisyyden aikoina ja eikä metreinä/maileina. Löysin kartan nettisivuilta ja sitä seuraten löysin pienen putiikin. Japanilaisten kartat tuppaavat olevan vähän suurpiirteisiä, mutta selkeitä. Kauppa oli aivan ihastuttava. Olisin voinut jäädä sinne. Ostin itselleni tuliaiseksi punaisen pellavatunikan. Monta muuta ihanuutta jouduin jättämään kauppaan.


Kesällä olin jo melkein nappaamassa mukaani katalogin, mutta jätin kuitenkin ostamatta. Alkuvuodesta huomasin, että nettikauppaan oli tullut englanninkielinen tilaussivusto katalogille ja Fog Linen Work hyväksyi Paypal-maksun. Heti lähti tilaus! Viikon päästä maanantaina kirjekuori oli saapunut luokseni. Kuoresta löytyi katalogin lisäksi lahja! Ikean-kassityyppisestä materiaalista yhdistettynä valkaisemattomaan pellavaan {!} ommeltu pussukka. Oi!

ALI ♥ SCANDIA.

18 tammikuuta 2010



Viime aikoina kirppareilla on tarttunut silmiin ja myöskin ostoskoriin Scandia-aterimia. Olen ostanut lusikoita eri kokoisina. Ostin lähi-Fidasta 4 kpl jälkiruokalusikoita á 6,50 euroa ja kahvi{tee ?}lusikoita 2 kpl hintaan 4 euroa. Lusikoiden hinnat olivat juuri ja juuri kipurajalla. Haluan tehdä kirppiksiltä löytöjä ja ja ostaa edullisesti. Läheisessä vanhan tavaran liikkeessä hinta on 16 euroa aterin, joten aika edullista siihen verraten tai uusiin Hackmanneihin. Fidassa olisi ollut enemmänkin valikoimaa, mutta en raaskinut ostaa kerralla enempää ja myöhemmin ne olivatkin sitten jo menneet.


Ostohetkellä Fidassa oli aikamoinen hässäkkä ja ilman oma-alotteista kyselyäni ei minulta olisi veloitettu lainkaan lusikoiden hintaa. Annoin pankkikortin ja sain sen samantien takaisin ja samantien myyjä häipyi puhelimeen. Kun sanoin toiselle myyjille asiasta, eivät edes kiittäneet rehellisyydestäni! Pyh.


Muutamaa päivää myöhemmin huomasin toisen kirppiksen ikkunassa kuuden ruokalusikan nipun edulliseen hintaan. Piti heti käydä ostamassa ne pois. Aikomuksenani oli hommata Scandiaa neljälle hengelle, mutta kun sai kuusi edullisesti niin nyt pitää muitakin ostaa yhteensä kuusi kappaletta. :)




Sain viime viikolla vielä yhden joululahjan. Ihana ystäväni oli kuunnellut tarkkaan puheitani ja oli löytänyt todellisen täsmälahjan. Sain ihanan Arabian Ali-kermakon. Ali-kokoelmani on lähtenyt äidiltä saaduista kahdesta kahvikuppiparista. Olen ostanut kaksi kuppia lautasineen, pullalautasia kahta eri kokoa yhteensä neljä ja sokerikon. Vaikka en ole mitenkään sinisen ystävä, pidän tästä sarjasta ja sen kuviosta todella paljon.

ICHIGO.

16 tammikuuta 2010



Uudeksi vuodeksi valmistui seuraavanlainen korusetti. Muhkeat, punaiset lasihelmet ovat Sinellistä, muut osat sterling-hopeaa eri nettikaupoista.


FORTUNA.

15 tammikuuta 2010

Isäni kotitalo myytiin ja sisarukset kävivät siivoamassa talon nurkkia ja jakoivat joitakin tavaroita keskenään. Ennen jakoa esitin vienon toiveen, jos vain ullakon komerosta vielä löytyy ja verissä päin ei tarvitse tapella, niin toivoisin mummolasta vanhan fortuna-pelin itselleni. Muistan sitä pelanneeni lapsena ja olen myöhemmin muistellut sitä, vuosi sitten olin jo ostamassa kirppikseltä vastaavanlaista.

Oi, mitä onnea! Sain kuin sainkin fortunan itselleni. Alkuperäisiä kuulia ei ollut kuin muutama jäljellä ja keppejä ei löytynyt. Kuulia oli kuitenkin pussillinen paria eri kokoa ja isä kätevänä veisti uuden kepin. Fortunassa on käytön jälkiä ja ajan patinaa, kuten kuuluukin. Pelin taakse isäni ja hänen kaksi veljeään ovet kirjoittaneet nimensä ja etupuolen numerot on joku kirjoittanut tussilla uudestaan.

Fortuna sai paikan kirjahyllyn päältä kastin vierestä. Kastin päällä sekä sivulla nojaileva sukkula {näkyvät ensimmäisessä kuvassa} on myös pelin kanssa samasta paikasta kotoisin.

MENOVINKKI!

14 tammikuuta 2010

Helsingin kaupunki tyhjentää varastojaan ja jakaa nopeimmille ilmaiseksi kirjoja ja äänitteitä Virka-infossa/galleriassa. Jako alkoi tänään ja jatkuu sunnuntaille. Tässä minun saaliini tältä päivältä. Kiitos kaunis kaupungille!


Pinossa on valokuvateos Kiasmasta, Bulgarian "You should be here - A Book about Helsinki", UMOn eri solistien kanssa esittämiä Helsinki-aiheisia biisejä ja neljän CDn boksi Alternative/Pop & Electronic/Rock & Metal/World & Jazz -musiikkia. Esittäjinä mm. Lapko, 22-Pistepirkko, The Crash, Lordi, VHB ja The Five Corners Quintet.

Virka on Helsingin kaupungintalossa, Kauppatoria vastapäätä oleva, näyttely- ja neuvontapiste. Virka-galleriassa on vaihtuvia näyttelyitä, nyt juuri on esillä "Tasa-arvoa niin myötä- kuin vastamäessä". Tila on komea, näkemisen arvoiset ovat myös tilassa olevat teokset, Kimmo Kaivannon veistos ja Rut Brykin upea, upea seinäreliefi. Virkasta löytyy myös ehkä kaupungin komeimmat ilmaiset vessat! :) Suosittelen käydä ainakin vilkaisemassa Rut Brykin teosta se on todella hieno!

ORAVA LIITELI KEHYKSIIN.

14 tammikuuta 2010


Japanista ostamani liito-oravakortti sai vihdoin kehyksen. Oikeanlaiset Ribba-kehykset olivat "aina" Ikeasta loppu ja nyt vihdoin vein hyllystä viimeisen kappaleen. Taustalle kiinnitin ilmoitustaulusta tuttua musta-valkoista Tilda-kangasta ja teippasin kaksipuoleisella teipillä oravan kiinni.

PUPUNEN.

12 tammikuuta 2010


Lainasin tässä taannoin työkaverilta kirjan. Kirjan luettuani palautin kirjan lomailevan työkaverin pöydälle. Minun piti olla poissa työpaikalta, kun lomaileva työtoveri saapuisi takaisin kustannuspaikalle, joten askartelin kiitos-kirjanmerkkipupun kirjan väliin. Kanin omistajalle tietenkin pupunen, kirja peittää kirjoitetut kiitokset.

PIPARISTA ASIAA.

04 tammikuuta 2010

Eihän joulusta ole vielä niiiin paljon aikaa etteikö paria jouluista kuvaa voisi vilauttaa? Varsinkin, kun niitä uusia kuvia ei ole saatavilla...


Ennen joulua oli työporukallamme piparinpaistoilta. Tietenkään en muistanut ottaa omaa orava- ja kissalaumaani mukaan ja kolme käsillä ollutta muottia alkoi nopeasti kyllästyttämään, joten piti turvautua piposta vetäistyyn muotoiluun veitsen kanssa.



Hello Kitty, jolla on kuoppa leuassa... :)




PUPU & ORAVA.

04 tammikuuta 2010

Edelliskerran Ikea-käynnillä ostoskassiin tupsahti muutakin kuin pala kangasta. Nimittäin kaksi kehystä, joita olin jo jonkun aikaa odottanut valikoimaan tulevaksi. Ostin kaksi Ribba-kehystä kesällä Japanista ostamaani pupu-työtä ja Etsystä tilaamani orava-työtä varten. Saman tien kehystin kuvat ja näpsäisin kuvankin, mutta olen autuaasti unohtanut blogata ja nyt kuvakansioita järjestellessä foto osui silmiin.


Kamerani olisi täynnä uusia kuvia, mutta en saa niitä siirrettyä koneelle pienten teknisten ongelmien takia... Ups.

SUKLAAORAVALAHJUKSET.

01 tammikuuta 2010

Lahjoin työkavereita aina yhtä toimivalla suklaalla. Suklaalahjukseen tarvittiin suklaiden, tummaa ja valkoisen, lisäksi alkuvuodesta Jenkkilästä tilatut makeismuotit,...

varrastikkuja lyhyemmiksi pilkottuina, ...

piparminttukarkkeja...

... ja pähkinä-rusina-sekoitusta tehosekoittimen läpikäytettynä, kookosjauhetta ja nonparelleja.



Sulatin suklaat, pursotin muotteihin, sirottelin lisukkeet ja annoin jäähtyä. Lähimmat työkaverit saivat molemmat sellofaaniin käärittyjä eri makuisia suklaaoravatikkareita ja muut saivat napsia pienempiä maistiasia.


Täältä näkee miltä suklaat näyttävät paraatipuolelta.


VUODEN 2009 ORAVAJOULUKORTIT.

01 tammikuuta 2010

Perinteiseen tapaan viime vuonnakin {2009} askartelin itse joulukortit. Jo muutamana vuonna teema on ollut sama ja miksipäs sitä hyvää konseptia muutamaan. Eli oravia kehiin! Vuonna 2008 väänsin oravia rautalangasta, vuoden 2009 tekniikka oli leimaus.



Olin jo keväällä kaiverrellut ensimmäisen oravaleimasimen ja siitä lähtien mielessä on ollut tehdä ääriviivaoravalle "väritys". Nyt sen sitten sain aikaiseksi ja kaiversin Japanista ostamillani työkaluilla leimasinmatskua {en keksi parempaa nimitystä}.



Mietin miten saisin mahdollisimman samanlaisen oravan, kuin ääriviivaleimasimessakin on. Keksin leimata oravan leimasinmateriaaliin. Kaiversin oravan ja kokeiltuani leimata, tajusin kuvan piirtyneen peilikuvana... Blondi! :) No, uudella leimasimella uusi leima materiaaliin ja kaiverrusta, niin johan syntyi kelpo väritys oravalle!




Korttien leimaus sujui järjestyksessä, ensin harmaa väri ja sitten mahdollisimman hyvä kohdistus silmämääräisesti mustalla ääriviivalla. Ihan kaikki eivät osuneet kohdille, mutta olin varautunut ja leimannut pohjia ylitarpeen. Leimauksien välissä annoin korttien kuivua sotkeentumisen välttämiseksi.




Proudly designed by Mlekoshi playground