IHANAA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

14 helmikuuta 2019


Oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille lukijoille!
toivottaa Oravanpesän väki



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

3 YSTÄVÄNPÄIVÄLAHJAIDEAA.

10 helmikuuta 2019


Blogiyhteistyö: Huiskula
 
Ensi viikolla vietetään ystävänpäivää ja jos mietit millä muistaa ystävää, tässä kolme vinkkiä. 

1. Kimppu leinikkejä*
Tai kimppu tulppaaneja ta ruusuja. Leinikit ovat pitkäaikaisia suosikkejani, mutta olen jostain syystä unohtanut ne muutamaksi vuodeksi. Ihastuin täysillä noihin tummiin leinikkeihin ja pitkään mietin yhdistäväni ne rohkeasti oranssien kanssa, mutta sitten ystävänpäivä mielessä valitsinkin vaaleanpunaisia. Ihanan herkkiä kukkia. Ehkä pitää hommata kesäksi mökillekin leinikkejä kasvamaan.


2. Herkunvärinen pallerokaktus*
Pallerokaktuksista tulee aina lapsuus mieleen, varsinkin punaiset mansikkakaktukset kiehtoivat pienenä. Kiva lahja lapsuudenystävälle? Yksittäinen kaktus on ihana väriläiskä, mutta ryhmänä tosi herkullinen.


3. Sydänlehtinen viherkasvi


Upean purppurainen uurremuori* Peperomia caperata sopii valoisaan tai puolivarjoon paikkaan, kuitenkin auringolta suojaan. Varjossa lehdistä tulee syvemmän vihreämmät. Purppuranväristen kavien ystävälle {kuten minulle}.


Tai miten olisi herttaköynnösvehka* Philodendron scandens? Tällä versiolla on kauniin kaksiväriset lehdet, jotka tekevät siitä hyvin viehkeän. Se viihtyy puolivarjossa, mutta tykkää hajavalosta.


Kolmasviherkasvivinkkini on soman pienilehtinen herttalyhty* Ceropegia woodii. Herkät varret ja pienet, sydämenmuotoiset lehdet ovat aivan vastustamattomat. Herttalyhty tykkää valosta, mutta ei kestä aurinkoisessa paikassa keskipäivän paahteesta.
*Kasvit saatu blogiyhteistyönä Huiskulalta.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

ILMAISLÖYTÖJÄ.

09 helmikuuta 2019


Käyn hyvin usein ja säännöllisesti lähimmässä Kierrätyskeskuksessa. Useimmiten poistun tyhjin käsin, mutta viime aikoina ilmasteltasta on löytynyt kivoja aarteita. Ei rahallisesti arvokkaita aarteita, vaan sellaisia kivoja, vähän outoja, juttuja kotiin. Kuten vaikka aiemmin löydetty ja mainittu nukenpää.

Ei ihan yhtä outo, mutta yhtä viehättävä löytö on keraaminen kynttiläjalka. Tykkään sen materiaalista - punasavesta kovasti. Muoto on kivan siro. Sopii tuohon kotini hämmentävän värittömään kohtaan.


Toinen löytö on marmorinen astia. En ikinä innostunut parin vuoden takaisessa marmoribuumissa materiaalista, enkä hamunnut kirppareilta tai sisustuskaupasta mitään marmorista. Ennen kuin nyt - kun sai ilmaiseksi. Epäröin jalallisen, vähän pröystäilevän maljan kanssa, mutta tulin siihen tulokseen, että pääse aina siitä eroon, jos en halua pitääkään sitä. Olisi voinut harmittaa ellen olisi kaapannut sitä matkaan. Toistaiseksi vielä tykkään. Se sopii kivasti pöytäkynttilöiden polttelualustaksi.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

VIINAAN MARINOITU SATO.

06 helmikuuta 2019


Olen seitsemänä siirtolapuutarhurivuotenani havainnut, että eniten iloa saan joko kasvattamalla jotain kaunista tai jotain hyvää syötävää. Hyvällä syötävällä tarkoitan jotain herkkua itselleni. Rakastan perunaa paljon, mutta ehkä silti suosikeiksi nousevat marjat ja hedelmät. 

Olen useana vuotena tehnyt luumuista likööriä, ohje löytyy aikaisemmista postauksista. Luumuliköörin mausta tulee mieleen japanilainen umeshu, joka tehdään japaninaprikooseista. Olen tehnyt samalla ohjeella likööriä myös karviaisista ja kirsikoista. Parasta ja hienostuneinta tulee kirsikoista. Tuossa kuvan keskimmäisessä pullossa on tulossa uutta kirsikkalikööriä.

Toissa vuonna tein luumuista myös rommiruukkua. Se on nyt maustunut puolitoista vuotta ja olen maistellut sitä viime aikoina. Taivaallisen hyvää kermavaahtonokareen kanssa. Resepti on yksinkertainen, n. 1 litra luumuja halkaistuna ja kivet poistettuina, 4 dl sokeria ja n. 3 dl tummaa rommia, niin että luumut peittyvät. Annetaan maustua, ei välttämättä puoltatoista vuotta. Sekaan voisi laittaa muitakin hedelmiä ja marjoja.

Kuvan kahdessa muussa pullossa on uutta kokeilua - vadelmalikööriä. Pakastimeen ei mahtunut enää yhtään rasiaa ja hilloakin oli jo olemassa, oli pakko kokeilla jotain uutta. Laitoin 0,8 dl/550 g vattuja sekaisin 2,5 dl sokerin ja 0,9 dl vodkan kanssa. Annetaan maustua pari kuukautta, jonka jälkeen marjat siivilöidään pois. Annetaan taas maustua hetki lisää. Vadelmalikööriä en ole vielä maistanut, ehkä kohta voisi olla hyvä hetki.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

AMSTERDAM 2018.

03 helmikuuta 2019


Kun nyt pääsin vauhtiin ja loppuun Japanin matkapostausten kanssa, niin tuuppaan tähän perään heti muistoja lokakuiselta Amsterdamin matkalta. Olin reissussa neljä päivää, kolme yötä. Ajankohta oli lokakuun alussa ja juuri siinä kohtaa Amsterdamia koitteli yllättävä helleaalto kuten ilmeisesti samaan aikaan Suomeakin. Lämpötila kohosi paikoin hellelukemiin ja kaipailin talvisäilöön laitettuja sandaaleita. Osalla muista turisteista oli kevyttoppatakit päällä, kun itse huitelin lyhythihaisessa mekossa melko läkähtyneenä.





Amsterdam on ihana. Se on ehkä Euroopan lempikaupunkini, ainakin näillä reissuilla. Rakastan piparkakkumaisia taloja, kanaaleja asuntolaivoineen, joka puolella olevia fillareita ja kukkaistuksia. Ihmiset ovat pääsääntöisesti mukavia ja kohteliaita, englantia puhutaan kaikkialla. Näkemistä riittää ihan vain kävelemällä kanaalien rantoja ristiin rastiin, saati sitten museoissa ja muissa nähtävyyksissä.



Edellisellä reissulla jäi taidemuseoita kiertämättä ja nyt halusin korjata tilanteen, ostin etukäteen lipun sekä Rijksmuseumiin ja Van Gogh -museoon. Van Goghiin ei pääsekkään sisään ilman netistä ostettua lippua. Olen käynyt molemmisa museoissa vuonna 1996, joten oli hyvä vähän virkistää muistia niiden suhteen.

Pidin Van Gogh -museosta paljon, suht tuoreessa muistissa oli vielä viime keväänä katsottu Loving Vincent -elokuva ja sen tapahtumat, niitä oli kiva kerrata museon henkilöhistoriaesittelyyn. Hieman miinusta runsaasta ihmismäärästä, vaikka kävijöitä olikin rajoitetusti. On niin tylsää kulkea jonossa taululta toiselle, kun joissan kohdin itselle riittäisi lyhyt vilkaisu ja toisessa kohtaa voisi nautiskella pidempääkin.

Kävin myös yhtenä iltana aivan ex tempore seksimuseossa. Lystikäs paikka, jossa oli enemmän huumoria kuin pornoa.



Vierailin toki kelluvilla kukkamarkkinoilla, mutta viime kerrasta oppineena en laittanut eurojani sipuleihin. Ostin kyllä tuliaiseksi muutamia siemenpusseja, joista toivon iloa ensi kesänä. Tulppaanimuseossa kävin tänäkin vuonna, tosin vain myymälässä ostamassa tulppaaninsipuleita. Melko pakollisena kohteena oli myös uusintavisiitti Hortus Botanicukseen, kasvitieteelliseen puutarhaan.




Vähän tein ostoksiakin edellä mainittujen lisäksi. Mukanani kotomaahan lähti mm. Onitsuka Tigerin tennarit korvaamaan samanlaiset lähes loppuunkulutetut, sadeasu tulevaa pyöräilykautta ajatellen, maailman hienoin pyöräkello mummopyörääni {olemassa oleva on ruostunut jumiin} ja marimo-palleroita.




Yllä Instagramista tuttu ikkuna, jonka etsin omaa Instagram-kuvaa varten. Viime kerralla olin kävellyt aivan ikkunan nurkalta, mutta kääntynyt toisaalle juuri ennen kuin ikkunan olisi ollut silmien edessä.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground