RUUKKUTRIO.

19 maaliskuuta 2019


Oli torstaiterapiani aika, siis keramiikkakurssi-ilta. Edelliset pari päivää, kuten myös kuluva torstai olivat olleet suoraan sanottuna paskat. Mieli oli alavireinen ja ajatus kulki ikävissä. Tulin keramiikkaluokkaan, riisuin takin, puin essun ja hain muovin alla kuivumassa olleet edelliskerran työt viimeisteltäviksi. Olin unohtanut täysin mitä olin viimeksi tehnyt syvissä vesissä lilluessani.


Sieltä muovin alta paljastui tämä kolmikko. Mieli koheni aivan toisiin sfääreihin, kun katsoin näitä kolme vänkyrää ruukkua. Suunnitelma ja toteuma ei ihan täsmää, vaikka idea toteutuukin. Ruukut ovat juuri niin persoonallisia ja hyväntuulisen kömpelöitä, kuin siinä hetkessä tarvitsin. Näppäsin ruukuista kännykällä kuvat ennen kuin vein ne odottamaan raakapolttoa.


Joka kerta kun katsoin kuvaa hymyilin, olin täysin ihastunut ruukkuihini. Siihen suttuiseen kuvaan palasin vielä useasti, sillä hiihtoloma tuli väliin ja sain vasta kahden viikon päästä valmiit ruukut uunista ulos. 

Nyt ruukut ovat kotona ilahduttamassa. Mietinnässä on mitä niihin istuttaisin. Jotain roikkuvaa tekeisi mieli, vai sittenkin kaktuksia tai ehkä mehikasveja. Liikaa vaihtoehtoja. Sillä aikaa, kun mietintä on kesken ruukkutrio tarjoilee väliaikaisen kodin keväisille helmilijoille.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KEVÄTTÄ KOTIIN!

17 maaliskuuta 2019

  
Blogiyhteistyö: Huiskula

Kunnon kevät tuntuu antavan odottaa itseään. Viikonlopun aikana täällä Helsingissä on taivaalta tullut niin vettä, räntää kuin luntakin. Siirtolapuutarhassa ei juuri maata vielä näy, piipoista puhumattakaan. Kun luonto ei tarjoile kevättä, voi sitä onneksi tuoda kotiin sisälle kukkien muodossa. Pääsiäiseen on vielä kuukauden päivät matkaa, joten vielä ei ole keltaisten narsissien aika.




Perinteisten keltaisten narsissien sijaan hain kevään tuntua hennon vaaleanpunaisilla helmililjoilla*. Helmililjat ovat keväisestä puutarhasta tuttuja ja niistä puhutaan myös helmihyasintti-nimellä. Oravankesäpesälläkin kasvaa sekä valkoisia, sinisiä että vaaleanpunaisia helmililjoja. Nämäkin päätyvät sinne myöhemmin, kunhan kukinta on ohi ja maa on sulannut. On kätevää, kun kodin ilostuttajat jatkavat elämää puutarhassa. Kukkia asetellessa huomasin, että näissähän on vieno tuoksu! Eipä ole tullut puutarhassa kyykittyä, niin että olisi päässyt tuoksuttelemaan.


Helmililjojen kaveriksi asettelin kirjopikarililjoja*. Myös ne ovat tuttuja puutarhasta. Nämä tosin ovat leikkoja. Oletko koskaan ajatellut pikarilijoja leikkokukkina? Minä en ainakaan ollut, mutta miksipäs ei. Eihän noita omasta puutarhasta raaski leikellä maljakkoon.


Pikarilijojen maljakkona on uusin Kierrätyskeskuslöytö, musta lasimaljakko. Epäilen sitä vahvasti Riihimäen Lasin tuotannoksi. Maljakon pohjassa oli pieni tarra, jossa oli numeroituja koodeja. Samanlaisia tarroja oli mm. aikaisemmin esiteltyjen ilamislöytöjen pohjissa ja samaan aikaan myynnissä olleiden lasiesineiden pohjissa, jotka kaikki olivat Riihimäen tai Nuutajärven tuotantoa. Selvästi jonkun keräilijän tms. kokoelma on päätynyt myyntiin.


Pikarililjojen rento, vähän hippimäinen olemus on valloittava. Jaksan edelleen hämmästellä niiden ruutukuosia - miten luonto osaakin tehdä jotain noin hienoa!

*Kasvit saatu blogiyhteistyönä Huiskulalta.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

PIKKUINEN JAKKARA.

10 maaliskuuta 2019


Olen ties kuinka monta vuotta metsästänyt rottinkista kukkajakkaraa kirppiksiltä. Niitä ei ole kirppiksillä näkynyt ja ne taitavat olla tänä päivänä niin haluttuja ettei niitä ihan pikkurahalla saakaan.




Löysin kivan korvikkeen Pihlis Kirppikseltä vitosella. Pieni ja matala jakkara on juuri sopiva vähän isommalle ruukulle. Kirjavalehtinen kumiviikuna, Ficus elastica, tulee paremmin esiin jakkaralle nostettuna kuin suoraan lattialla ollessaan. Eikä se enää näytä siltä, että on unohdettu lattialle. Jakkaran värikin, musta, on oikein passeli, eikä vähän kulunut olemuskaan haittaa.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KOLME ILMAISLÖYTÖÄ.

03 maaliskuuta 2019


Kierrätyskeskuksen ilmaisteltta on tarjonnut muutamia aarteita viime aikoina. Nämä molemmat löytyivät samalla kertaa. Musta Arabian munakuppi ja myös Arabian leimalla oleva punainen minikulho. Punainen minikulho on aivan ihanan värinen ja näyttää muodoiltaan hyvin japanilaiselta. Se sopisi hyvin soijakulhoksi, vaan tuskinpa on siihen tarkoitukseen aikanaan tehty. Leiman perusteella sitä on valmistettu vuosina 1964-1971. Onko kellään viisaammalla tietoa käyttötarkoituksesta?


Kolmas ilmaislöytö on täysin ehjä ja hyväkuntoinen Oiva Toikan suunnittelema Fauna-juomalasi. Juuri ennen tämän löytymistä kävin mielessäni pohdintaa, josko myisin ennestään minulla olevat kuusi Fauna-snapsilasia ja yhden pullalautasen. Sitten Faunat lisääntyivät yhdellä, se ei varsinaisesti helpota päätöksentekoa. Edelleen harkitsen luopumista, mutta toisaalta taas... 



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground