EMALIT.

Minulla on pienoinen rakkaussuhde vanhoihin emaliastioihin. Kun nämäkin pikkuraukat nököttivät yksikseen kirpparin hyllyllä, en tohtinut jättää niitä hyllylle, vaan kulhot kuiskuttelivat sulokkaasti itsensä mukaani. :) Halpoja kaunokaiset eivät olleet, jopa kipurajani yläpuolella. Jotenkin hellyin hurmaavalle turkoosille ja erikoiselle kolmiomuodolle. Pienen punaisen somat kuviot taas miellyttivät silmää kovasti paljon, ensimmäinen kuviollinen Finel-emali minun kaapeissani. Pohdinnassa on pidänkö kotona vai vienkö kesäpesälle?

 

Seuraa Oravanpesää: Blogilista | Bloglovin'