Viime kirjoituksessani esittelin ryhmäkuvassa läjän peltipurkkeja, joita kotoani löytyy.
Peltipurkin on tulkinnut laajasti. Mietin mistä peltipurkista aloittaisin, uusimmasta, isoimmasta, pienimmästä, hienoimmasta, ensi kuvatusta vai mistä. Kunnes tajusin, että tietenkin tästä.
Peltipurkki, jonka esittelen ensimmäiseksi on myös ensimmäinen, joka on tullut ensimmäiseksi elämääni. En tiedä onko se kokoelmani vanhin, mutta ainakin se on se, josta minulla on varhaisimmat muistot.
Purkki on äitini äidin eli tuttavallisesti Mammani jäämistöstä. Mamma poistui ajasta ikuisuuteen parisen vuotta sitten. Kun äiti oli kahden sisarensa kanssa jakamassa jäämistöä keskenään, esitin äidille toiveen ruskea-valkoisesta filtistä ja tästä purkista, tai purkistosta. Filttiä ei ikinä löytynyt, mutta haluamani peltipurkin sain.
Mamma säilytti tuossa nykyjään jo kolhuisessa, kolmikerroksisessa purkissa keksejä ja pipareita. Peltipurkkia säilytettiin kellarin rappusten varrella olevilla hyllyillä. Sieltä sen muistan. Myöhemmin Mammani tosin asui jo eri asunnossa ja lopuksi vanhainkodissa, mutta muistan purkin lapsuudestani ja sieltä kellarin rappukäytävästä.
Muistoissani se ei ollut yhtä klommoilla, mutta silti se on itselleni tärkeä. Nyt peltipurkin kerroksen kätkevät sisäänsä opiskeluaikanani värjäämiä silkkihuiveja, vöitä ja myös Mammani vanhat käsineet ja erilaisia rintaliivien osia.
{korkeus n. 18 cm, halkaisija 18,5 cm, muovisessa nupissa teksti "ALU" eli materiaali on alumiinia}