Ajattelin avata vaatekaappini ja esitellä alkuvuoden pukeutumisen kirppislöytöjä. Olen kirppistellyt pitkään, mutta vaatteet tulivat kuvioihin hyvällä viiveellä. Päädyin muutama vuosi sitten sattumalta vasta avatulle kirppikselle, jossa olin ainut asiakas ja pettymyksekseni kirppis oli täynnä vaatteita. En kehdannut tehdä heti u-käännöstä ovella ja vaeltelin rekkien väleissä tovin. Plärätessäni vaatteita silmiini osui Cosin musta, puuvillainen neuletakki. Varsinainen vaatteiden yksisarvinen näin jälkikäteen ajateltuna, ystäväni sanoin: "eihän kukaan luovu mustasta neuletakista". Pulitin neuletakista muistaakseni seitsemän euroa. Tuosta takista tuli nopeasti vaatekaappini kulmakivi.
Sen jälkeen aloin myös viettää aikaa kirppisten vaateosastoilla, nimittäin ei niitä löytöjä tee ellei niitä etsi. Pätee kaikkeen kirppistelyyn. Jos käy kolme kertaa vuodessa kirppiksellä on huippuaarteiden löytäminen huomattavasti vaikeampaa kuin jos käy kolme kertaa viikossa tutkimassa tarjontaa. Kun käy viikottain, lähtee useimmiten tyhjin käsin pois, mutta joskus onni potkaisee ja vastaan tulee jotain todella ihanaa.
Silti välttelin pitkään kenkien ostamista kirppiksiltä, jopa viime vuoden talven alkuun asti. (yhdet Tallan puukkarisandaalit olen ostanut vuosia sitten) Vuoden lopulla ostin kolmet kengät, kahdet Wondersit: nilkkurit ja maiharit sekä Sorelin talvisaappaat. Vuoden alussa ostin neljännet.
Kyläsaaren Kierrätyskeskuksesta löytyi Ten Pointsin mustat nahkanilkkurit 8,10 euron hintaan. Kengissä ei ole kokoa, mutta veikkaan kooksi 39. Ne ovat pikkuisen isot, mutta erittäin mukavat. Laitoin ne ensi kertaa jalkaan, kun lähdin kävellen keskustaan (n. 5 km), mikä oli suuri riski, sillä lähes kaikki kengät hiertävät jalkojani. Mutta nämä eivät! Olenkin sen jälkeen käyttänyt niitä ahkerasti. Wondersin nilkkurit ovat naftimman kokoiset ja niissä on hitunen korkoa, jonka huomaan aiheuttavan selkäni kipeytymistä. Nämä ovat mielestäni rennommat ja monipuolisemmin yhdisteltävissä vaatteisiini. Nappi ostos!
Vuoden ensimmäinen vaateostos tapahtui helmikuun ekana. Olimme poikaystävän kanssa kävelemässä keskustaan ja matkalla piipahdimme Metka Kirppiksellä. Sieltä poimin mukaani Marimekon mustan ohuesta collegesta tehdyn tunikan/mekon. Vaate vaikutti käyttämättömältä, maksoin siitä kympin, joka oli mielestäni hyvinkin kohtuullinen hinta Marimekosta.
Ihana kukkamekko löytyi Tammiston Kiken vintage/retrorekistä. Harkitsin mekon ostoa pitkään, mutta mustapohjainen kuosi oli niin kaunis ja mekko on jonkun itseompelema, joten sellaista tuskin tulee missään vastaan. Tykkäsin myös edustan kauniista, kaarevasta leikkauksesta ja paikkataskuista. Toisaalta mekossa on vähän mummon kotitakki -vibat. Näin kuitenkin itseni kesällä liihottamassa mekko päällä puutarhassa ja kiikutin sen kassan kautta kotiin. Pulitin mekosta 13,50 euroa kantisalen jälkeen, hinta oli kipurajoilla, mutta kyseessä kuitenkin on uniikki vaate niin maksoin irvistäen.
Eilen illalla puolenyön tienoolla olin menossa nukkumaan, kun keksin, että Oulunkylän Kiken ilmaishuoneesta löytämäni Cosin okranvärinen neule saattaisi sopia kukkamekon kanssa yhteen. Testasin heti ja se olikin kiva yhdistelmä. Neule on vähän lyhyttä sorttia, mutta toimi kivasti mekon kanssa. Ehkä kesäiltoina käyskentelen tämä yhdistelmä päällä mökillä. Okra on ihana väri, mutta vähän vierastan sen käyttöä. Kierrätyskeskusten ilmaisosastojen vaatteiden kanssa on helppo irrotella ja kokeilla jotain mitä ei muuten ostaisi.
Vuoden kolmas vaate löytyi UFFista. En yleensä ikinä mene UFFiin tasarahapäivinä, sillä tuntuu, että siellä on vain jämät jäljellä, mutta niin vain sattumalta menin haahuilemaan Arabian UFFiin kahden euron päivänä. Yllätyksekseni löysin hyväkuntoisen puna-punavärityksellä olevan leopardikuosisen collegemekon. Kuosi hukkuu kaukaa katsottuna ja mekko näyttää yksiväriseltä, mikä ei ole lainkaan huono juttu. Mekosta on leikattu brändilabel ja pesulaput irti, joten salaisuudeksi jää sen alkuperä ja materiaali.
Pesun jälkeen olen lähinnä asunnut leopardimekossa, se on niin ihana. Ostin sen kotimekoksi, jolla kehtaa lähteä uloskin. Monesti kotivaatteinani on vanhoja, joko vähän tahraisia ja/tai reikäisiä vaatteita, niin välillä on kiva käyttää "uutta", ehjää ja puhdastakin.
Neljän ja tällä erää viimeinen ostettu vaate löytyi Keravan Fidasta. Musta Mujin kapeaa vakosamettia oleva mekko oli hinnaltaan vähän jo kipurajoilla. Pulitin siitä 12,40 euroa. (mikä kirppishinta on 12,40?) 100 % puuvillaa oleva mekko on ihanan ryhdikäs hartioista ja mukavan väljä helmasta japanilaistyyliin. Mekon koko on XS–S, jotka eivät todellakaan ole omat kokoni, mutta mielelläni pukeudun. :) Tässä on vaate, joka on juuri sellaista japanilaistyyliä, josta pidän. Mujin vaatteet ovat osoittautuneet käytössä laadukkaiksi ja kestäviksi, tällekin tulee varmasti käyttöä.
Kierrätyskeskusten ilmaisosastot välillä tarjoavat aarteita ja seuraavaksi niitä. Tämän Bikbokin tunikan naapurikaivelija heitti eteeni kuin tarjolle. Nappasin mukaan. Kiva vaate, ekalla käyttökerralla havaitsin vatsan kohdalla tahran (syy miksi laitettu kiertoon?). Hinkkasin tahraan sappisaippuaa ja lisäsin vielä tahranpoistoainetta pesukoneeseen ja uuden pesun jälkeen tahra oli tiessään. Mainiota! Tätä käytin päivittäin kotona ennen kuin punainen leopardimekko tuli kuvioihin.
Helmenharmaa Gina Tricotin neuletakki löytyi ylläolevan tunikan kanssa samalla kertaa. Tämänkin naapuripenkoja heitti eteeni. Nappasin mukaan, vaikka väri on turhan vaalea, mutta neuletakki on paksuhkoa 100 % puuvillaa, joka nykyään on aika harvinaista. Takki on kuitenkin himpun verran liian pieni, joten sen kohtalo on lähteä eteenpäin. Aina ilmaislöydöt eivät osu nappiin, kun vaatteita ei voi sovittaa, tulee pakosti välillä huteja.
Valkoisen Iconin topin nappasin mukaan yöpaidaksi. Se on vähän romanttinen makuuni ja valkoista en oikein osaa käyttää, mutta jokin siinä viehätti niin paljon, että kuitenkin otin topin mukaan. Toppi voisi olla kiva kuumina kesäöinä, se on 100 % puuvillaa.
Vanhan roosanvärisen Fransan mekon otin myös kesää ajatellen. V-aukko ei yleensä oikein pue minua, enkä ole tästäkään ihan varma. Väri on myös vähän turhan vaalea makuuni. Mutta joku mekossa viehättää, joten annan sille mahdollisuuden.
Harmaa, villasekoitetta oleva Marimekon Ritva Falla Collection -jakku löytyi myös Kiken ilmaisista.
Tomaatinpunainen neule on sekoitus villaa, pellavaa ja puuvillaa. Se on myös Marimekon valmistama.
Vielä kolmas ilmaislaarien Marimekko, violetti jakku tai pusero vai takki, mikä lie. Tämä vaate ei vielä ole päässyt päälle, mutta ehkä jossain vaiheessa. Vähän tässä on sellaiset täti-vibat, mutta oikealle yhdistelmällä voisi toimia kivasti. Tykkään väristä ja neppareista.
Olen ensisijaisesti mekkonaisia, mutta olen yrittänyt lisätä garderoobiini myös housuja. Housujen ostaminen ei kiinnostele uutena eikä käytettynä, mutta välillä olen napannut muutamia ilmaiseksi kokeiluun. Housujen sopivuutta on niin paljon vaikeampi arvioida ilman sovitusta. Muutamat olen kuskannut äidilleni ja muutamat saavat uuden kodin.
Nämä harmaat ovat farkkutyyppistä kangasta ja Laurie-merkkiset. Ihan vieras brändi minulle. Housut ovat muuten hyvät, mutta vyötärön kuminauha on vähän löystynyt (syy miksi laitettu kiertoon ?) ja vähän liian löysät minulle. Haluaisin saada housut käyttöön, mutta tällä hetkellä niitä saa olla kiskomassa koko ajan ylös, joten joku ratkaisu pitäisi keksiä. Vyölle ei ole lenkkejä, enkä oikein piittaa niistä.
Toiset harmaan housut ovat Mangon, näitä ole käyttänyt muutamia kertoja. Mukavan löysät ja vaihtelua pillifarkuille, joita ei enää käytä kuin kaikki nolot tädit kuten minä. :) Lahkeet ovat vähän normaalia lyhyemmät, joka aiheuttaa vähän päänvaivaa kenkävalinnoissa, mutta kun tarkenee siirtyä kevätkenkiin, asia varmasti ratkeaa.
Kolmannet pöksyt ovat Lindexin musta kangashousut. Näitä olen käyttänyt jo useasti ja tykkään. Ei haittaa edes puuttuvat nappi (syy miksi laitettu kiertoon ?), housuissa on myös sellainen koukku/hakanen, joten housut kyllä pysyvät ilman nappiakin. Ongelmia tosin on yläosan valinnassa. Nämä kaikki housut vaatisivat mielestäni niukan ja lyhyen yläosan, mutta lähes kaikki omistamani ovat pyllyn peittäviä ja väljiä. Ehkä okraneule toimisi näiden kanssa.
Tämän kukkamekon otin mukaan kankaan takia. Mekon helma on runsas ja kangasta on paljon. Mietin, että siitä voisi saada jopa pöytäliinan pienelle keittiönpöydälleni. Toistaiseksi mekko on yhä mekkona ja roikkuu vaatekaapin ovessa odottamassa kohtaloaan. Ehkä ennen paloittelua kokeilen toimisiko mekko minulla ihan mekkona. Kukkakuosi on niin suloinen!
Kulturtant-varoitus! :D Tämä Ulla Olers -brändin pellavatakki suorastaan huutaa päästä keski-ikäisen kulttuuritädin teatterinäytös- ja museovisiittilauantaina päälle. Takissa on hupunkokoinen, erikoinen kaulussysteemi, iso halkio takana ja taskut. En tiedä tuleeko tätä käytettyä, mutta musta pellava houkutteli ottamaan talteen. Ehkä oikeiden vaatteiden kanssa yhdistettynä tämä voisi olla aika kivakin?
Toinen vähän epämääräinen vaate – musta Share Female -merkkinen kaapu tai liehake. Erikoisen mallinen, materiaali on viskoosisekoitetta. Pehmeä ja ihana tuntu sai ottamaan mukaan, tiedä sitten tuleeko tällaista käytettyä, vielä en ole päälleni laittanut.
Onnittelut, jos jaksoit lukea tänne asti! Tuli aikamoisen pitkä sepustus, mutta päätin laittaa kaikki vaatteet yhteen postauksen ja niitä olikin vähän enemmän, kun otin mukaan ilmaiset löydöt. Voisin yrittää jatkossakin tehdä tällaisia pukeutumiskoosteita, jää itsellekin muistiin kaikki ostokset paremmin.
Seuraa Oravanpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest
