MINIJOULUTÄHDET.

29 marraskuuta 2015




Tuulahduksen joulun tunnelmaa tarjosi Kierrätyskeskus, johon oli yllättäen tullut kukkia. Minikokoiset joulutähdet olivat pihalla rullakossa, joka oli varustettu "saa ottaa" -lapulla. Ja minähän otin. :) Vaihdoin pöytäliinankin tunnelmaan sopivaksi {en tietenkään siksi että edelliseen putosi mustikkahilloa}.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

HUONEKUUSET.

28 marraskuuta 2015



Kotonani on kaksi huonekuusta, Araucaria, iso ja pieni. Iso on jo useamman vuoden vanha ja on selvästi nauttinut kesästä tässä kodissa. Toinen on pieni, viime keväänä ostettu, bonsai-tyyppinen. En millään voinut vastustaa japanihenkistä pikkupuuta. Tuohon pienempään pitäisi löytää kaunis ruukku, tuollaisia matalia bonsaisiin sopivia ei ihan joka paikassa olekaan.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

MÖÖBLEERAUSTA.

25 marraskuuta 2015


Olen tilannut isältäni uuden kaapin ratkomaan säilytysongelmia. Kaappi on parhaillaan työn alla, tietoa ei ole milloin sen saan kotiini. Sitten joskus. Äitini on useaan oteeseen osoittanut huolensa mihin aion laittaa uuden kaapin.  Olen vastannut, että kyllä sille paikka löytyy, älä huolehdi.




Olen pitkään mietiskellyt huoneen järjestystä. Osa kalusteista on minusta aivan oikealla paikalla ja niitä muita voi vain vähän siirrellä. Uuden kaapin paikaksi olen miettinyt kirjakaapin paikkaa, kylpyhuoneen oven takana, huoneen nurkassa. Siirsin kirjakaapin vastakkaiselle seinälle ja siirsin vähän sänkyä ja sen päädyssä olevia puuarkkuja. Aiemmin paikassa oli vanha musta penkki, joka toimi yöpöytänä. Vaihdoin penkin kirjakaapin tilalle, kun uusi kaappi tulee, pitää sitten miettiä mitä penkillä teen tai lähinnä vienkö sen mökille.


Vaihdoin nukkumissuuntaa ja sain uuden yöpöydän toisen päädyn puuarkuista. Kirjakaapin eteen tuli mukavasti tilaa, kaapin saa auki ja sinne mahtuu pyöreä pahvikoppa, jonka tyhjensin pitkulaisista esineistä ja pyhitin ylimääräisille koristetyynyille, huovalle ja pehmoeläimille. Kirjakaapin taakse kätkeytyy tikkaat ja toiselle puolelle löytötuoli, joka toimii huonekuusen alusena. Ihan kuin olisi tullut lisätilaa, sängyn petaaminen on helpompaa nykyään, kun sängyn kahdelle sivulle pääsee häärimään.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

ASIOITA, JOITA EN VARSINAISESTI TARVITSE, MUTTA JOITA EN VOI VASTUSTAA.

22 marraskuuta 2015


Yksi niitä asioita, joita en varsinaisesti tarvitse enää yhtään, mutta en voi vastustaa jos vastaan tulee joku herkku, on keittiöpyyhkeet. Ja nythän niitä on yhtäkkiä ollut useampi ihana.


Muutama viikko sitten Lapuan Kankureilla oli Helsingin myymälässä SalesDays, jossa piipahdin. En voinut vastustaa punamustia kudottuja pyyhkeitä, toinen oli Polkka Jamin kissakuosinen ja toinen vohvelimaista sidosta oleva. Lapuan Kankureiden tuotteet ovat siitäkin kivoja, että ovat Suomessa valmistetut.


Kaunisteen Leena Kisosen suunnittelema "Satoa"-pyyhe on Saga-tuottteiden kylkkäri. Piti ostaa kaksi pakettia leivinpaperia, niin sai pienen keittiöpyyhkeen kaupan päälle.



Neljäs pyyhe on ensi vuoden kalenteripyyhe, jonka tilasin UGUiSU Storesta Japanista. Pyyhkeen valmistaja on lempimerkkini, myöskin japanilainen, Fog Linen Work. Ihanassa kissapyyhkeessä on teksti: 

"I am a cat
feed me
play with me
and love me"

Minulla on vuoden 2011 Kaunisteen kalenteripyyhe, myöskin kissoilla. Vuonna 2011 ostin kesäpesän, pyyhe muistuttaa siitä vuodesta. Ensi vuonna itselleni tulee pyöreitä vuosia täyteen, joten olkoon tämä kissakalenteripyyhe siitä muistona.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KEITTIÖN KOMERON OVI.

21 marraskuuta 2015


Keittiössäni on vanhanaikainen ruokakomero. Yhteneä sunnuntaina sain inspiraation vähän parannella komeron ovea. Komeron ovi oli ostaessani asunnon maalattu viehättävällä oranssilla ulkopuolelta. Isäni ehti maalata oven kertaalleen valkoiseksi ennen kuin ehdin väliin. Oven väritystä mietin vieläkin, haaveilin sellaisesta kuluneesta, puulle hiotusta, vähän entisiä maalikerroksia vilauttavasta ulkoasusta.

Vähitellen olen tosin päätymässä valkoiseen. Olin jo melkein tarttumassa siveltimeen ja hakemassa maalitonkkaa kellarista, mutta mietin toisenkin kerran ja tuumin, että yhdistelmä märkä maali ja utelias kissa ei välttämättä ole se optimaalisin...


Ovi ei vaihtanut väriä, mutta tuunasin sitä vähän sisäpuolelta. Heti remontissa revittiin ovessa ollut talouspaperiteline pois, en käytä talouspaperia, joten ruma teline oli täysin turha. Nyt lähti myös ruma naulakko. Tilalle ruuvasin kesäpesältä löytyneen ja edellisestä kodista mukaani ruuvaamani emalinaulakot. Pieni muutos, mutta iso ero. Emaloidut valurautaiset Wärtsilän valmistamat nupit sopivat niin paljon paremmin asunnon tyyliin kuin kellastunut muovinen.


Tukholman tuliaisena toin itselleni tarjotintelineen, jonka ruuvasin naulakoiden alle. Teline oli ostoslistallani ja löysin sen södermalmilaisesta Rym-liikkeestä. Muutan ihan kiva, mutta puolet tarjottimistani jäivät telineen ulkopuolelle...


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KUVASTIN.

17 marraskuuta 2015



Iltalenkin varrella oli roskalava, jossa keikkui tämä peili ja siniset metallitikkaat puuaskelmilla. Jouduin arpomaan kumman kannan kotiin, kun kädet eivät riittäneet molempiin. Päädyin peiliin. 

Peilin varalle on suunnitelma. Vien sen mökille, sillä kesäpesällä oleva, myöskin roskalavalöytöpeili, on liian iso pieneen tilaan nähden. Jos vain mökillä oleva mahtuu kodin eteiseen. Eteisessä on tällä hetkellä tylsä ikealainen ja olen pitkään odotellut löytäväni kirpparilta paremmin tyyliin sopivan, vanhan peilin. No, ei tämä uusi löytö aivan ole sitä mitä olen etsinyt.

Niin ja seuraavana iltana hain ne tikkaatkin. :)


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KIRPPIKSILTÄ LÖYTYNYTTÄ.

15 marraskuuta 2015


Aikamoinen aarre löytyi Tukholman Retro Etc.:sta, Arabian turkoosikuviollinen Pomona Hilla -purkki. Täysin ehyt purnukka maksoi euroissa parikymppiä ja sisälsi korkkisen kannen. Aika edullinen harvinaisesta Hilla-mallista, minusta. Oli pakko tuoda takaisin kotimaahan.


Samalla viikolla lähdin käymään Turussa. Matkalla Kirppis-Centeriltä Kansalliseen kirjakauppaan osui silmiini vasta avattu osto- ja myyntiliike v.o.n. Simolin. Piipahdin sisään, ihastelin kaikki herkkuja jotka haluaisin kotiini kantaa ja lähdin pois - tyhjin käsin. Ikkunasta bongasin pienen puisen lokerikon lasilaatikoilla. 

Kiirehdin kirjakauppaan hakemaan pelargonikirjaa, mutta varmasti vielä nopeammin juoksin takaisin ostamaan lokerikkoa itselleni. Näitä on harvoin liikenteessä, tämä oli toinen näkemäni. Lokerikko maksoi 40 euroa ja myyjä lupasi rahat takaisin tuplana, jos kassi, johon lokerikko pakattiin, hajoaa. :) Ei hajonnut. Ei ollut mitenkään pahan hintainen, vai mitä? Puinen kehikko tosin taitaa olla jälkeenpäin tehty, niin huonosti laatikot siihen sopivat, mutta ei haittaa. Olen niin rakastunut, ettei edes palan puuttuminen yhden lasilaatikon reunasta haittaa.



Näiden kahden löytöä seuranneella viikolla minun oli pakko antaa periksi ja pari viikkoa ikkunan takaa kyttäämäni Arabian Appelsiini Tutti Frutti odotti minua edelleen kiltisti Hesyn kirpputorilla. Hain reppanan kotiini, pienen kokoelmani jatkoksi. Kesäpesällehän nuo purkit pitäisi muiden kavereiksi viedä, mutta kun on talvikin tulossa ja näyttävät niin kivalta tuossa keittiössä...


Jotta sain ihanat, iloa tuovat kirppisostokseni esille, piti hakea kesäpesältä yksi perunalaatikko kotiin hyllyn virkaa toimittamaan. Valinten tattivalaisin pääsi sopivaan seuraan, valaisemaan aarteitani, muita kirppiksiltä kotiutuneita. Yksi joka päiväistä iloa tuova kohta lisää kotona.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KIRJAPINO.

10 marraskuuta 2015




Kirjapino sohvapöydän virkaa toimittavalla vanerilaatikolla kasvaa. Kesäkuussa puutarhabloggaajien tapaamisella ostin Leif Blomqvistin Pohjoisen ruusut  -kirjan. Taisin paikan päällä sanoa, että lukemista talvi-iltoihin - se hetki on nyt, vaikkei talvi ihan vielä olekaan. 

Habitaresta ostin kanssabloggaaja Saila Roution Kukkia sipuleista. Ajattelin messuilla ahmivani kirjan samantien, jos vaikka olisin saanut vinkkejä syksyn istutuksiin. No, ehkä sitten ensi vuonna olen viisaampi.

Susanna Rosén:in Suuri pelargonikirja löytyi Kansallisesta kirjakaupasta alehintaan, varasin sen netistä ja viime Turun reissulla kävin poimimassa sen mukaan. Silmäilin kirjaa, kun tein postausta kesäpesän pelakuista - huh, miten paljon pelargoneja onkaan erilaisia ja mistä ihmeestä tietää missä nimet ovat oikein kirjatut. Eivät vissiin ainakaan Plantagenin lapuissa... Opiskeltavaa siis riittää.

Viimeisenä kotiin tuli Booky-tilaus. Taiteilija Katja Tukiaisen Works part two. Painos on jo kustantajalta loppu ja niin myös monesta kirjakaupasta. Oli pakko saada, kun on ensimmäinen osa. Ja Katja Tukiaisen maalaus.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

UDUMBARAN PUNASAVIRUUKUT.

09 marraskuuta 2015


Bongasin Instagramista, että helsinkiläinen keramiikkapaja Udumbara järjestää viikonlopun kestävän myyntitapahtuman. Keramiikkastudio sijaitsee vanhoilla kotinurkillani, osoitteessa Kaarlenkatu 15. Kävin lähistöllä asuessani monta kertaa kävelyllä ihastelemassa ikkunan takana, mutta vasta nyt pääsin sisälle asti. 

Olen vähän heikkona punasaviruukkuihin, enkä voinut vastustaa näitä kolmea somaa ruukkua. Lähituotantoa parhaimmillaan, on aina kiva suosia suomalaisia käsityöläisiä. Näen näissä pelargonit istutettuina ensi keväänä tai sitten kaktuksia heti.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

ORAVANPESÄN ETEINEN.

08 marraskuuta 2015


Tervetuloa Oravanpesän eteiseen. Tila on pieni, mutta pitkä ja pimeä. Aurinkona loistaa jonkun maalaama oranssi ulko-ovi, joka on aika kamala. Ulkopuolelta ovi on sentään kaunis. Kotiin tullessa ensimmäinen huonekalu, joka on vastassa on Sori Yanagin suunnittelema Butterfly. Se on {ehkä} kaunein huonekalu ikinä.


Eteisen ja keittiön välisen oviaukon päällä on hylly, jolla säilytän laukkuja ja laatikoita, niissä on kaikenlaista sälää varalampuista kengänhoitoaineisiin ja -välineihin. Metallinen naulakko oli asunnossa, kun muutin. Siitä tykkään kovasti, ainut miinus on ettei se sovellu henkarivaatteille. Naulakon koreissa säilytän käsineitä, kaulahuiveja ja pipoja.


Asuntoni kierrätyskeskus on eteisessä, heti ulko-oven vieressä. Paperipusseihin sortteeraan metallit, kartongin ja paperin. Viereisessä juuttikassissa säilön palautuspullot.


Eteisen räsymatto on ollut vasta kuukauden päivät lattialla. Tykkäsin enemmän paljaasta lattiasta, mutta mukavuus menee edelle. Lattia on todella kylmä ja säilytän eteisessä vaatteita, joten aamulla pukeutuminen on paljon miellyttävämpää maton päällä seisten kuin kylmällä lattialla.

Asunnon ärsyttävyyksistä top 1 on ehdottomasti eteisen liukuovikaapit. Ne ovat rumat ja epäkäytännölliset. Yksi ovista liikkuu erityisen huonosti tai lähes ei ollenkaan. Kyseisen kaapin vedin on miljuuna kertaa irronnut ja pelkään, että se seuraavaksi irtoaa sen viimeisen kerran. Kaapistosta 2/3 osaa on henkaritilaa ja 1/3 osa on hyllytilaa. Se on ok, mutta yläosa on erittäin epäkäytännöllinen. Kaappi kävisi myös kylmäkaapista, siellä on jostain syystä jäätävän kylmää. Seinän takana on naapuri, ei ulkoseinä.



Kenkätelineenä on kaksi vanhaa ikealaista. Tykkään siitä, että lattia jää tyhjiksi tai no, jäisi ellei kenkiä olisi niin runsaasti. Tulipa näille hyllyillekin käyttöä, ehtivät olla pari vuotta varastossa jemmassa. Ikinä ei kannata heittää mitään pois tai laittaa kiertoon...



Kaappiremontti on ollut muutosta lähtien mielessä. Liukuovat ovat jees, mutta eivät nämä. Kaapeista pitäisi saada käytännöllisemmät ja tarpeita vastaavat. Ja tietty kauniit. 

Onko sinulla suositella tekijää,  puuseppää tai yritystä, joka tekisi kaapin minulle? Kaappi on kolossa, joten standardisysteemit eivät käy mitoiltaan.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

JIELDÉ SIGNAL -SEINÄVALAISIMET.

07 marraskuuta 2015





Kotini epäkohtien top3:ssa ollut keittiön valaistus, parani huomattavasti kirppikseltä ostamani Valinten tattivalaisimen myötä. Siitä se ajatus sitten lähti. 

Keittiöön muutti kaksi ranskalaisen Jieldén Signal -seinävalaisinta. Toinen korvasi nipsuvalaisimen ja toinen valaisee nyt toista keittiön työpistettä. Kyllä nyt kelpaa kokkailla ja tiskailla, kun on miellyttävä valaistus, ei liian kirkasta, mutta kuitenkin on sitä valoa.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground