AURINKOPULLO.

Käväisin Tukholman Nordiska Trädgårdar -messuilla ja samaan reissuun varasin päivän ihan vaan kaupunkihengailulle, koska Tukholman on vaan niin kiva. Käyn aina samat kaupat läpi, muun muassa Åhlensin Muji, Designtorget ja Different Things on pakko käydä -listalla. Viime syksyn reissulla kauppakierros sai mutkan Gamla Staniin, löysin sattumalta keskeltä vanhaa kaupunkia Stadsmission-kirpputorin. Kyseinen kirppis on keskittynyt erityisesti {turisteja ajatellen} design-esineisiin.

Viimeksi lähdin tyhjin käsin, vaikka pitkään mietin Uppsala Ekebyn keramiikka-astian kotiuttamista. Siinä oli jotain Makoto Kagoshima -henkistä. Vieläkin vähän harmittaa. Tällä kertaa en lähtenyt ilman ostoksia. Kiertelin putiikkia, jossa tavarat ovat ruotsalaiseen tyylikkääseen tapaan esillä ja kurkistelin kotimaisia, tuttujen esineiden hintoja.

Kiinnitin huomioni hyllyllä olleeseen Helena Tynellin suunnittelemaan klassikkoon, Aurinkopulloon. Niitä harvemmin näkee kirppiksillä ja vielä vähemmän kohtuuhinnoilla - ainakaan Helsingissä. Kurkkasin hintaa ja piti useamman kertaa miettiä valuuttakurssin pilkun siirto ja kyllä, hinta oli mielestäni hyvinkin edullinen 300 kruunua eli noin kolmekymppiä. Maljakko luonnollisesti lähti paluumatkalle kotimaahan mukaan. 

Jälkeenpäin olen miettinyt oliko Aurinkopullo sittenkään ihan älyttömän edullinen? Se on pienintä kokoa ja kirkas, eli halvin mahdollinen. Selasin vähän hintoja netistä ja olivat ne kalliimpia, mutta myös edelleen myynnissä. Kaunis pullo on joka tapauksessa ja hieno lisä kokoelmaani.

Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

SILKKI-OPETUSTAULU.

Esittelyssä tämän vuoden yksi harvoista kirppislöydöistä. Tuntuu ettei oikein mitään löydy mistään ja varsinkin, että Kyläsaaren Kierrätyskeskus on huonontunut valikoimaltaan ison harppauksen. Tämän silkkiaiheisen opetustaulun bongasin Kierrätyskeskuksen verkkokaupasta. 

 

Taulussa esitetään silkin kehitys silkkiperhosen kotilon ja toukan eri vaiheet aina toukasta valmiiksi kankaaksi asti. Opetustaulu on kooltaan 50 x 40 cm ja syvyyttä taululla on seitsemän senttiä. Umpipuisissa kehyksissä on kirkas lasi ja oli muuten vaikea kuvata, sillä lasi heijastaa todella pahasti.

 

Vanhojen opetusvälineiden suurena fanina ja tekstiilisuunnittelija koulutuksen käyneenä löytö lämmittää suuresti mieltä, vaikka taulu ei halpa ollutkaan. Tämä on taas näitä kerran elämässä vastaan tulevia aarteita, jotka on pakko saada jos ei nyt hinnalla millä hyvänsä, niin ainakin useammalla setelillä.

Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest