Taas yksi ihana japanilainen kirja, Tokuen resepti, jonka pohjalta on tehty elokuva. Olen nähnyt leffan pari vuotta sitten ja tykkäsin siitä silloin kovasti. Elokuva kulkee nimellä Kirsikkapuiden alla. Se onkin osuva nimi, sillä kirjassa dorayaki-kojun vieressä olevalla kirsikkapuulla on oma roolinsa kirjassa. Sen vaihtuva ilme kertaa lukijalle vuodenaikojen vaihtelusta ja vuoden kulusta tarinassa. Luonnon seuraaminen ja ihailu tuntuu olevan monessa japanilaisessa kirjassa todella tyypillistä je se on pelkästään ihanaa.
Durian Sukegawan kirja on lämmin ja koskettava kuvaus Sentaroon ja Tokuen kohtaamisesta, tutustumisest ja ystävyydestä, johon liittyy myös yksinäinen koulutyttö Wakana. Sentaroo ja Tokue kantavat molemmat taakkaa aiemmilta vuosiltaan. Kaikkien kohtalot yhdistyvät Sentaroon dorayaki-kojulla. Tykkäsin, ehdotomasti. Kirja saa ehdottomasti lisäpisteitä miellyttävästä tunnusta ja kankaisesta selkämyksestä. Kirjan on suomentanut Raisa Porrasmaa.
Seuraa Oravanpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest