Meille tuli lauantaina odotettu uusi huonekalu. Kaappi kirjoille. Noin vuosi sitten metallinen varastohylly kirjojen ja kansioiden alta väsyi ja kaatui sänkyni päälle. Onneksi olimme Kissan kanssa molemmat poissa kotoa silloin. Siitä lähtien kirjat ovat olleet epämääräisissä pinoissa siellä ja täällä. Pokkarit laitoin Ikean muovilaatikkoihin ja vinttiin. Muutettuani pinosin kirjat päällekkäin odottamaan kaappia.
Edellisessä taloyhtiössä oli koko viimeisen asuinvuoteni aikana julkisivuremontti meneillään. Kesällä vaihdettiin ikkunat ja sitten työmiehet uurastivat talon ulkoseinät uuteen uskoon. Viime keväänä vaihdettiin {tai kunnostettiin vanhat} parvekkeiden ovet ja ullakolle vievän porrastasanteen ikkuna vaihdettiin. Vanha ikkuna jäi tasanteelle kuleksimaan.
Useamman kuukauden jälkeen päätin, että ikkuna ei ole tarpeellinen kellekään ja juuri ennen muuttoa sieppasin sen asuntooni ja muuttokuormassa ikkuna siirtyi vanhempieni luokse. Eihän sitä ihmisellä ole koskaan liiaksi ikkunoita... :) Lisäksi samoihin aikoihin näin Annun & Liinun blogissa vanhojen ikkunoiden hyötykäyttöä, kuten itsekin olin tuumaillut ikkunaani käyttää. Omani ei vain ollut yhtä kaunis kuin Annun vihreät.
Mittasin suurimman kirjani, Esa Ojalan "Julisteita Posters", ja sen mitoittamana suunnittelin kaapin koon. Ikkunan koko {n. 72 x 100 cm} ja kookkaimman kirjan koon sallimissa rajoissa kaappiin tuli kolme hyllyä, syvyyttä vähän vajaa 40 cm. Nupin oveen ostin Indiskasta ja pyörät Rengastalosta.
Pienen pähkäilyn jälkeen päätin, että alun pitäen harmahtavan valkoiset karmit maalataan kaapin kanssa valkoisiksi. Kaapin väri oli itsestään selvä, mutta pitkään olisin halunnut säilyttää karmien vanhan värin, mutta tuumin lopulta {järkevästi}, että ikkuna näyttää todella likaiselta puhtaan valkoisen uuden maalin kanssa.
{Aluksi metallikaapin päällä patsasteli Smurffi, mutta siirtyi myöhemmin kirjakaappiin sisälle ja teki tilaa oraville.}
Olen täysin ihastunut kaappiin, siitä tuli parempi kuin uskalsin toivoakaan! Kissakin tykkää siitä, pääsee istumaan korkeammalle. Kaapin paikkaa mietin pitkään ja mittailin asuntoa pitkin poikin. Ei vain löytynyt parempaa sijaintia, kuten tämä johon sen olin ajatellut. Kaapin kanssa samalla kertaa sain entisen punaisen Ikean lääkekaapin takaisin valkoiseksi maalattuna. Sille löytyi lennosta paikka kaapin kupeesta ja olen nyt todella tyytyväinen tuohon pikkunurkkaukseen.
{Metallisen Ikean kaapin avaimeen päätyi kulkusella varustettu kännykkä-/laukkukoru/avaimenperä kissa. Kissa on Japanista, Nagoyasta Cat St. -nimisestä kissakaupasta/hoitolasta, jonkun aikaa hely roikkui kassissani, mutta ainainen kilinä alkoi ärsyttää...}
Me tykätään!