Parasta vuodessa 2019 on ollut, että Murunen on ollut terveenä. Viime vuodenvaihde meni eläinsairaalassa, sen jälkeen onneksi ei ole tarvinnut samoissa merkeissä lääkärissä vierailla. Tosin Murusella alkaa olla kissaksi ikää ja vanhuuden merkkejä on valitettavasti ilmassa, joten suunnitteilla on käynti eläinlääkärin vastaanotolla.
Vuoden ehdoton huippukohta oli kahden viikon vierailu Japanissa huhti-toukokuussa. Toteutin reissussa useamman puutarhaunelmani, olin onnellisimmillani, oli pakahduttavan kaunista ja ne ihmiset - ihan liikuttavia kohtaamisia. Reissun kuvat on kahlattu läpi ja kerään intoa aloittaa Japani-aiheista postaussarjaa.
Tein
Japani-matkan lisäksi vain muutaman yön Tukholman reissun kesällä.
Kävin pitkäaikaisessa haavepaikassani Yasuragin japanilaistyyppisessä
kylpylässä, Zetasin ja Rosendahlin puutarhoissa. Ehdin myös hieman pyöriä
Tukholman keskustassa. Lisäksi tein päiväretken Tallinnaan, kävin uudessa Fotografiska-museossa ja kiertelin Telliskiven alueella.
Vuoden ehdoton yllätystapahtuma oli polvilumpion murtuminen,
leikkaus ja kaikki siitä aiheutunut {ja edelleen aiheutuva} harmi.
Seitsemän viikon sairasloma, kyynärsauvoilla kulkeminen, sekä kävelyn
että portaiden nousun ja laskun uudelleen opettelu, kuntoutus. Mutta
olipahan syysloma! Ja onpahan ollut jutun juurta, jopa täysin
tuntemattomien kanssa.
Oudoin
kohtaaminen oli, kun istuin kyynärsauvoihin nojaten Kampissa
odotellessani linja-auton lähtöä kotiin. Ohitseni käveli ulkomaalainen
mies, joka alkoi hymyillä katsottuaan minua kohti. Ensimmäinen ajatus
oli, että naamassani on jotain vialla. Mies käveli ohi, mutta kääntyi
takaisin ja tuli juttelemaan. Kysyi mitä on tapahtunut ja miten
toipuminen on edistynyt. Ehdimme keskustella aiheesta viitisen minuuttia
ennen kuin minun bussini lähti.
2019 oli ensimmäinen vuosi, kun olin mukana kahdessa yhdistyksen hallituksessa. Varsinkin kokemus siirtolapuutarhamme hallituksesta oli erittäin mielenkiintoinen ja jatkankin seuraavan kauden hallituksessa. Parasta on ollut, että kahdeksan vuoden siirtolapuutarhuroinnin jälkeen olen tutustunut uusiin ihmisiin alueella, hyvin eri ikäisiin ja erilaisiin. Olen ylpeä panoksestani hallituksen työskentelyyn. Ideastani siirtolapuutarhamme tiedotuksessa siirryttiin vähän lähemmäs nykyaikaa ja nykään jäsenille lähetetään kokoamiani sähköisiä uutiskirjeitä Ne ovat saaneet huippuhyvää palautetta palstalaisilta.
Vuonna 2019 olen pitkästä aikaa lukenut paljon kirjoja. Se lähti Japanin matkalta, reissussa pitää aina olla mukana muutama fyysinen kirja. Kesän tullessa jatkoin lukemista iltaisin puutarhassa istuen, syksyllä oli polvitapaturman takia oli hyvin aikaa myös lukemiselle. Vuoden aikana luin paljon puutarha-aiheisia tietokirjoja, Japani-teemaisia self help -kirjoja, pari chic lit -pokkaria, lempikirjailijani, Haruki Murakamin, romaaneja ja mm. kirjan 60-lukulaisten helsinkiläisten homojen elämästä. Hyvät tarinat vievät mukanaan ja kiinnostavista aiheista kirjoitetut tietokirjat kiehtovat. Lukuinto toivottavasti jatkuu vielä ensi vuonnakin.
Vuodesta 2020 tullee yhden unelmani toteutus- tai ainakin aloitusvuosi. Aloitan työn ohessa opiskelun, joten vuodesta tulee varmasti työn- ja opintojentäyteinen, mutta toivottavasti myös inspiroivat ja kiinnostava.
Seuraa Oravanpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest