UUDET ILMAKASVIT.

26 maaliskuuta 2017


Kävin muissa asioissa Kampin Plantagenissa ja saatoin ostaa pari ilmakasvia lisää ihan ohi mennen. Eli ihan vain "katselemassa", niin kuin aina, kun nykyään Kampin kauppakeskukseen osun. Ja nykyään osun aina, kun lähden töistä keskustaan, kun voin valita linja-auton joko Kamppiin tai Elielinaukiolle menevistä - aina se Kamppi.


Olen ennekin maininnut, että minusta löytyy keräilijän vikaa. Huomaa esimerkiksi kasvavasta maljakkokokoelmasta, maneki neko -ryhmästä ja vaikka viherkasveista. Ostan yhden ja toisen ja yhtäkkiä niitä on kokoelmaksi asti. Niin on salaa käynyt myös ilmakasvien kanssa. Yhden olen saanut kuolemaan, se oli jo ostettaessa vähän kärsinyt, mutta oli punainen. Nyt ostin kerralla kolme, koska oli pakko. Ihana pakko, ilmakasvit olivat kolmen kappaleen pakkauksissa.


Kaksi uutuuksista majailee vähän missä milloinkin, en ole löytänyt niille sopivia paikkoja. Aluksi makoilivat Marimekon Kopassa, mutta sitten olen jo siirtänyt ne uusiin paikkoihin. Kolmannen, vaalenapunertavan, jossa on pieni nuppu laitoin lasikupuun. Virhe. Raukka alkoi kuivatttaa lehtien päitä. Pelastin ja asettelin hellästi kuppiin ja ikkunalaudalle saamaan valoa ja happea. Tuon kupin esittelen myöhemmin, se ja sen kaveri ansaitsevat ihan oman postauksen. :)

Ja hei tyypit, tuolla Oravankesäpesä-blogin puolella on arvonta, jossa voi voittaa messulippuja Turun Piha & Puutarha -messuille. Jaossa on kaksi kahden hengin settiä ja osallistua voi torstaihin 30.3. asti. Käyhän osallistumassa!


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

MALJAKKOMANIA JATKUU.

19 maaliskuuta 2017



Taas on maljakkokokoelma karttunut. Ostin luottopaikastani, Kierrätyskeskukselta tuon keskellä olevan turkoosin maljakon. Vaasille jäi hintaa 3,60 kanta-asiakasalennuksen jälkeen. En ole löytänyt mitään tietoa maljakosta, siinä on hyvin paljon samoja piirteitä kun Tamara Aladinin Riihimäen Lasille suunnittelemissa malleissa. 

Tässä kohti piti viitata punaiseen ja meripihkan väriseen maljakkooni, mutta enpä olekaan blogannut niistä. :) Ne ovat kuin tuo turkoosi, mutta matalimpina versioina. Kyseisetä mallista löysin internetistä yhden maininnan, maljakko on mahdollisesta Aladinin vientimallistoon suunnittelema.

Turkoosi maljakko on väriltään ja muodoltaan kaunis. Se on myös vanhoja maljakoita vähän korkeampi, joten sopii passelimmin mm. nykyajan pitkävartisille ruusuille. Hinta ei ollut korkea, vaikka maljakko ei olisikaan vanhaa suomalaista designlasia.




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KOTIVIIDAKKO.

11 maaliskuuta 2017


Hei, täältä viidakon keskeltä! Kasvit senkun lisääntyy, enkä vielä ole edes kantanut kesäpesän pelargoneja kellarin talvetustiloista sisälle. Kohta olisi sekin aika. Mustassa muovipurkissa tönöttää yksi uusimmista kasveista, nimetön raukka. Oli myynnissä viherkasvilajitelmassa. Osaako joku nimetä sen?


Kirjovehka Dieffenbachia seguine löytyi samasta viherkasvilajitelmasta kuin yllä ollut nimetön. Kirjovehkan tunnistin nimeltä, se on lapsuudesta tuttu kasvi, muistan sellaisen olleen lapsuudenkodissani. Vehka pääsi UDUMBARAn ruukkuun. Olen useasti aiemminkin hehkutellut näitä ruukkuja. Ovat kotimaisesta savesta Helsingin Kalliossa valmistetut. Parasta lähituotantoa.


Juoru sai oman postauksen tovi sitten, kun esittelin Arabian Suvi-ruukkua amppelissa. En saanut lähikuvaan vangittua juorun helmiäisväritystä.


Puutarhabloggaajien talvitapaamisessa visiteerasimme Viherpajassa, sieltä lähti mukaan viime vuosien blogihitti, kilpipiilean, elefantinkorva Pilea peperomioides, entisen kompostiin päätyneen tilalle. Tämän mukana tuli kolme vauva-pileaa. En tohtinut irroitella niitä ruukuttamisen yhteydessä, kun en tiennyt minne ne tungen. Ruukkupaikat ovat nyt vähän kortilla. 


Ostin Viherpajasta myös toisen blogihitin, mutta vasta sellaisen orastavan. Kalanruotokaktuksia on näkynyt vasta hard core -viherblogeissa. Se tunnetaan myös nimellä lehtikaktus Epiphyllum anguliger.


Duo-ruukun toinen puolikas huusi kaveria ja kaktushan se piti olla. Kävin Plantagenissa pistokasostoksilla ja ostin silloin uuden kaktuskaverin. Olen superhyvä ja tehokas kaktusten kuoliaaksi kastelija. Josko tämä sinnittelisi hetken.


Viimeisenä komea opuntia, jonka ostin ruukkuineen päivineen Viherpajasta. Oli niin hauskanmallinen terrakottaruukku etten voinut vastustaa. Viime keväänä ihastelin samanlaista kasvia HUONE ett RUM:ssa, mutta silloin jätin ostamatta. Siitä asti olen harmitellut, mutta onneksi sain nyt paikattua tilanteen.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

MALJAKOITA.

05 maaliskuuta 2017


Olen rakastanut täysin rinnoin suomalaiseen vanhaan värilasiin ja myös siihen värittömään, kunhan on maljakkomuodossa. Viime ajat ovat olleet vähän turhankin suotuisia kirppislöydöille maljakoiden suhteen. Eikä tässä postauksessa ole vielä kaikki. :)

Ensimmäisenä esittelyssä muodokkaiden maljakoiden uusin jäsen, sinertävä Nanny Stillin Riihimäen Lasille suunnittelema Pompadour 1945. Se löytyi Kierrätyskeskuksen vitriinistä, kantislennuksen jälkeen hintaa jäi vähän yli parikymppiä. Ei mikään löytö hinnaltaan. Pompadourin kaverit on esitelty aiemmin tänä vuonna.

Välillä puntaron haluanko esineen itselleni vaikka vähän kalliimmalla vai haluanko ostaa halvalla. Jos esine on kirppareilla useahkosti liikkuvaa, yleensä jään odottelemaan oikeaa löytöä, siis hinnaltaan edullista. Jos en ole ennen nähnyt tai erittäin harvoin, olen valmis sijoittamaan vähän enemmän. Kuten tässä tapauksessa. Kierrätyskeskuksen hinnoittelu on mukavan maltillista, kun moni muu paikka on hinnoissaan pilvissä.


Toinen on ostos on vähän jo vanhempi. Tamara Aladinin Riihimäen Lasille suunnittelma Kleopatra 1509 löytyi jo elokuussa. Tämän ostin myöskin Kierrätyskeskuksesta, mutta verkkokaupasta. Verkkokaupan synttärialennuksen jälkeen hintaa jäi 32 euroa, kun noudin tämän ja samaan aikaan tilaamani Iittalan veitsenteroittimen myymälästä. Ei nyt mikään löytö, mutta taas oli pakko saada. :)


Sitten kaksi vähän pienempää maljakkoa. Sininen on myös vanhempi ostos viime vuodelta. Riihimäen Lasin Hyasintti-maljakko löytyi lokakuussa Kierrätyskeskukselta ja maksoin siitä 2,70. Voisin jo puhua löydöstä! :) 

Ruskea maljakko - vai onko edes maljakko - on mysteeri. Lasi on paksua ja maljakko tai pullo tai mikä nyt onkaan on pienestä koostaan huolimatta aika raskas kokoisekseen. Sen pohjassa on merkintä K1, joten kuvittelen sen olevan Kumelan tuotantoa. Tästä pulitin 3,60. Onko tästä ruskeasta kaverista tietoa? Kiinnostaisi kovasti tietää vähän tarinaa taustalta, onko se mahdollisesti ollut tuotepakkaus?

edit. 19.3.2017 Sain kommenteissa tiedon, että ruskea on Kaj Francin Kumelalle suunnittelema annoskarahvi.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground