JOULUTÄHDEN SYYSASU.

14 marraskuuta 2021

Kaupallinen yhteistyö: Huiskula

Nappasin toukokuussa Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta liemikulhon ja suunnittelin tekeväni kesällä siihen kukka-asetelmia. Tehtyjä asetelmia on tähän mennessä pyöreät nollat, mutta kun näin nämä somat joulutähdet*, tiesin niiden kuuluvan liemikulhoon.


Joulun klassikkokasvin syksyinen asu on vastustamaton. Ihana persikkainen sävy, rimpsuisuus ja hieman kerrottu lehti saivat sydämeni lyömään hitusen nopeammin. 

Tein kaapin päälle asetelman joulutähdistä ja somista sammalpalloista*. Tämä kaapin päällys on Misolta valloittamatta, joten se lienee ainakin toistaiseksi turvallinen paikka säilyttää kissoille vaarallinen kasvi. 


Ihanaa isänpäivän iltaa!



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KARKKIPURKIT.

07 marraskuuta 2021


Muutama viikko sitten käväisin pitkästä aikaa Kierrätyskeskuksessa sisällä ja heti lähes ensi vilkaisulla löytyi aarteita - kaksi kannellista lasipurkkia. Lienevätkö karkkipurkkeja tms. jostain vanhasta kaupasta. Olin innoissani, sillä minulla on samaisia purkkeja kotona jo kaksi ennestään. Ajattelin, että sain kaksi pienempää lisää, vaan kotona ne paljastuivat hitusen isommiksi. Ei haittaa, sillä niihin mahtuu sisältöä enemmän.

Uusien purkkien myötä vaihdoin vanhojenkin paikkaa, jotta sain ne kaikki vierekkäin, lähelle liettä ja tiskipöytää. Tästä purkkien käyttö on huomattavasti helpompaa kuin edellisestä sijainnista. Purkeissa säilytän vehnäjauhoja, muroja, kaurahiutaleita ja sokeria. Tykkään säilyttää kuiva-aineet kauniisti lasipurkeissa ja näistä suurisuisista astioista on helppo annostella. Niissä on kaikissa tuollaiset metalliset Japanista ostettu keittolusikat, jotka oli pakko saada vaikken keittoja keittele tai syö. Ovat muuten kätevät annosteluun.


Reelinkitanko on vähän hassussa paikassa purkkeihin nähden. Pitäisi viitsiä nostaa tangon paikkaa. Tuon kärryn, jolla purkit ovat, piti päätyä talvisäilytyksen jälkeen mökille, mutta vuosien jälkeenkin se on tuossa oviaukon tukkeena. Se osoittautui todella tarpeelliseksi tavaroiden lasku- ja säilytystilaksi pienessä keittiössä, joten se saa olla tuossa edelleenkin. 




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

SYNTYMÄPÄIVÄKUKK eiku kasvi.

24 lokakuuta 2021



Juhlimme taannoin synttäreitäni hieman etukäteen kotopuolessa vanhempieni ja poikaystäväni kanssa. Päivänsankarina sain päättää lauantain ohjelmasta ja toiveeni oli käydä visiitillä Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa ja siellä erityisesti kasvihuoneissa. Sitä seurasi visiitti Viherlassilan puutarhamyymälän aleen ja aarrejahti Manhattanin Kirppis-Centerissä.

Puutarhasta löytyi pieni tuliainen kotiin tai itseasiassa poikaystäväni osti sen minulle lahjaksi. Abromeitiella brefolia, tuo kuvan sukkulentti, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Erittäin piikikäs kaveri pääsi samalta reissulta Viherlassilasta ostettuun ruukkuun, aluslautaseksi valikoitui arabialainen omista kokoelmista. Se on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa poikaystäväni minulle ostama kukka tai kasvi. Ihana muisto päivästä! Toivottavasti saan pidettyä sen hengissä.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KISSAKOTIIN SOPIVIA KASVEJA.

17 lokakuuta 2021

Kaupallinen yhteistyö: Huiskula

Kissanpennun tulo taloon toi hieman mietittävää kasvien suhteen. Siiri ei tuntenut kiinnostusta viherkasveihin eikä koskaan syönyt tai edes tassuttanut kasveja, nyt kun kotiin saapui pieni kissanpentu oli tilanne aivan toinen. Mison kasvattaja varoitteli pennun syövän kaiken mitä eteen tulee ja varotoimenpiteenä siirtelinkin kasveja pennun ulottumattomiin.


Kasvit, jotka jäivät pennun ulottuville tarkistin vaarattomiksi. Sellaisia ovat mm. maijat (Calathea), nukkumatit (Maranta) ja nukkuleenat (Stromanthe), tuonenkielo (Aspidistra elatior), muorinkukat (Peperomia), begoniat (Begonia) ja ilmakasvit (Tillandsia).

Isomaija*, raitamatti* ja silkkimaija* | Calathea medallion, Ctenanthe ja Calathea orbifolia
Myös orkideat, pullojukat ja rönsyliljat soveltuvat kissakotiin, samoin kuin kiinanruusu ja mehitähdet.

Isomaija | Calathea medallion
Maijojen lehtimuodoissa riittää ihasteltavaa, isomaijan* lehdet ovat hauskasti alapuolelta tumman purppuraiset.

Miso on nyt noin seitsemän kuukautta ja enää kaikkea ei tarvitse maistaa, mutta kissa kyllä mielellään kokeilee tassulla kasveja. Olen silti pitänyt myrkyllisemmät kasvit poissa sen ulottuvilta.

Yksi lempilajeistani - posliinikukat (Hoya) ovat onneksi myös myrkyttömiä. Niiden etu on myös, se että ne soveltuvat hyvin amppeleihin, jolloin ovat uteliaan kissan ulottumattomissa eivätkä myöskään vie tilaa tasoilta tai ole pudotettavissa. Posliinikukka 'Crimson Queen'* pääsi amppeliin ikkunan läheisyyteen, eikä sen kasvusto vielä ole venynyt niin pitkälle alas, että se kiinnostaisi leikkisää kissaa, jonka mielestä kaikki roikkuvat ovat kissanleluja.



Myös monimuotoinen villakkojen (Senecio) kasvisuku on sopiva kissakotiin. Hernevillakon* (Senecio herreanus) pitkät nauhamaiset kasvustot houkuttelevat helposti uteliasta kissaa, mutta toistaiseksi Miso ei ole kiipeillyt kaappien päällä, joten josko kasvi saisi olla rauhassa. Ellei, on sille jo katsottuna toinen paikka korkealta keittiön hyllyltä.

*Kasvit saatu blogiyhteistyönä Huiskulalta.


Seuraa Oravanpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest

APUA JAPANIN KAIPUUSEEN osa 21. Kissa joka suojeli kirjoja

14 lokakuuta 2021



Löysin sattumalta juuri ilmestyneen japanilaisen Sōsuke Natsukawan Kissa joka suojeli kirjoja -kirjan. Ilahduin suuresti, voisiko olla parempaa kuin japanilainen kirja, jossa yhtenä henkilöhahmona on kissa? Mieleen tuli heti kirjat Kissavieras ja Matkakissan muistelmat, mutta tämä kirja kuitenkin enemmän muistutti Haruki Murakamin fantiasiaseikkailuja. Kirjassa vieraillaan erikoisissa maailmoissa pelastamassa kirjoja punaisen kissan johdolla, tarina on kiehtova seikkailu ja pojan kasvutarina. Minusta se ei ihan temmannut mukaansa samoin kuin Murakamin kirjat tekevät, mutta oli kuitenkin viihdyttävää lukemista. Kirjan ihastuttavan kannen on suunnitellut Ilja Karsikas ja kirjan on suomentanut Raisa Porrasmaa.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

MUSTIKKAMETSÄ - syntymäpäivälahja itselle.

12 lokakuuta 2021

Ostin itselleni syntymäpäivälahjaksi Matti Pikkujämsän japanilaiselle Kirsikalle suunnitellun Mustikkametsä-aamiaissetin. Settejä on valmistettu rajoitettu 250 kappaleen erä ja muutamia kappaleita on ollut suunnittelijan nettikaupassa myynnissä. Olen kaksi kertaa jättänyt setin ostamatta ja katunut molempina kertoina syvästi. Nyt kun tuli kolmas mahdollisuus, en epäröinyt hetkeäkään, klikkasin Mustikkametsän ostoskoriin ja sain vihdoin itselleni kauan haaveilemani aamiaissetin.


Pidän kuvasti Pikkujämsän kuvitustyylistä ja aamiaissetin lautasessa kannonnokassa keekoileva orava ei yhtään vähentänyt syvää ihastumista. Ei siis ihme, että kotoani löytyy kolme Pikkujämsän maalausta, vanerinen orava ja mökiltäni Japanin markkinoille suunnattu peltipurkki oravakuvituksella.

Ja mitäpä olisi kuvaukset ilman touhukasta assistenttia? Hän avusti kokeilemalla rottinkitarjottimen tukevuutta puremalla kahvaa ja tarkasti croissantin tuoreuden nuolemalla sitä, kun hetkeksi käänsin selkäni.


Miso tuntuu saavan hepulin heti, kun virittelen kuvaukset pystyyn. Tämänkin setin kuvauksiin mahtui vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kun pikkukissa juoksi villisti aamiaissetin ympärillä, hyökkäili peiton mutkaan ja halusi vähän kokeille kuvattavia juttuja tassulla.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

LÖYTÖLOKERIKKO.

10 lokakuuta 2021

Postasin elokuun lopulla kuvia syksyyn valmistautuvasta kodista ja mainitsin sivulauseessa, että tuon takimmaisen kaapin päälle on tullut uusi lokerikko - ilmaislöytöni Kierrätyskeskuksesta. Lokerikko etsi pitkään paikkaansa ja vihdoin sujautin sen tuonne kaapin päälle. Yllä olevassa kuvassa asetelma on se, mitä se on normaalista. Lokerikon peittää lapsuudenkuvani ja Nanny Stillin suunnittelema Apollo-lyhty.


Niiden takana piileksii tällainen pikkulokerikko. Thilda pyysi kuvaa siitä, joten tässäpä se. :) Kuten viimeksi mainitsin, jemmasin sen kätköihin rekvisiitaksi hankkimiani kirjoja. Ei ehkä kauneinta, mutta en keksinyt muutakaan paikkaa kirjoille. Lokerikon päällä on kiva taso mm. marimo-palloille, lasikuvuille ja silkkiopetustaululle. Ne nousevat esiin ihan toisella lailla kuin jos olisivat vain kaapin päällä.

Rekvisiittakirjat soveltuvat myös kasvien alustoiksi, jolloin kasviryhmiin saa eri tasoja ja rytmikkyyttä ihan eri tavalla kuin jos ne olivat kaikki samalla tasolla.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

DAALIA-ASETELMA.

21 syyskuuta 2021


Tänä vuonna olen opetellut leikkaamaan puutarhani kasveja leikoiksi ja käyttämään lukuisia maljakoitani tehokkaammin. Kotona kukista on enemmän silmäniloa kuin mökillä., etenkin nyt vain käyn mökillä enkä vietä siellä enää öitä. Viime viikonlopun daaliasaalis näkyy tässä. 



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

SYKSYYN VALMISTAUTUMISTA.

31 elokuuta 2021

Hups. Kesä on melkein huomaamatta vilahtanut ohi. Olen mökkeillyt ja jaa, enpä ole oikeastaan juuri mitään muuta tehnytkään. Käynyt kaksi kertaa Turussa ja muutamia kertoja Espoossa. Säiden viiletessä olen aloittanut hiljaisen siirtymisen mökiltä kotiin. 


Olen tuonut jo vaatteita ja tekstiilejä kotiin, jotka olen pesukoneen kautta siirtänyt säilöihin odottelemaan ensi kesää. Myös ensimmäiset kasvit ovat tulleet talvisäilöön. Luin kahden ammattipuutarhurin kehoituksen tuoda kasvit nyt sisälle, kun hyppäys ulkoa sisälle ei ole suuri. Kun kasvi siirtyy viileästä ja kosteasta ulkoilmasta sisälle kuivaan ja lämpimään, se aiheuttaa kasville stressiä. Onkin ollut tekemistä, että olen saanut kaikki uudet tulokkaat sijoitettua pieneen asuntooni. Pian saakin viritellä niille kasvivaloja.

Kuvan käenkaali on asustanut pitkään kodissani viherkasvina. Viime talven se vietti kellarissa, kun tarvitsin tilaa pelargoneille. Se saattaa olla myös tämän vuoden kohtalo. Mökillä on vielä kolme sen lajitoveria odottamassa kyytiä talvisäilöön.

Edellisen kuvan rottinkipullo on löytö Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Siinä on jotain kovin viehättävää ja yhdistettynä värinokkoseen ja kirjapinon päällä keikkuvaan käenkaalin kanssa siitä tulee kiva kokonaisuus. Silti harkitsen sen myymistä. Harkinta-aika todennäköisesti on pitkä, koska en osaa päättää enkä halua harmitella jälkikäteen. 

Pelastin samaisesta Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta lokerikon. Siitä näkyy kulma tuossa yläkuvassa. Lokerikko jumitti viikkoja keittiön lattialla, kun en heti keksinyt sille paikkaa ja mietin siitäkin luopumista, mutta joku pieni ääni käski pitää sen itsellä. Onneksi pidin, tykkään lokerikosta kovasti, vaikka se onkin vähän oudon kokoinen mihinkään säilytykseen. Nyt laitoin vanhoja, kuvausrekvisiitta, kirjoja lokeroihin. Puisen käden sain opettajaltani valmistujaisissa. Se oli erityisstipendi minulle ja opiskelutoverilleni.



Sain traakkipuun alun poikaystävän äidiltä. Se on kivan kookas ja se on myös pieni ongelma, se koko siis. Kasvia ei ole helppo sijoittaa mihinkään. Siirsin sen vastikään sohvan toiselta laidalta toiselle. Toivottavasti sille riittää tuosta paikasta valoa talvellakin. Ikkunalle tulee toki kasvivalot, mutta ne jäävät verhojen taakse.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

APUA JAPANIN KAIPUUSEEN osa 20. Uskollinen naapuri.

04 heinäkuuta 2021



Pitkästä aikaa sain käsiini japanilaisen romaanin. Tätä oli minulle jo aiemmin suositeltukin, mutta vierastin kirjan genreä - se on dekkari. En ole jännityksen tai rikoksien ystävä, mutta kun muuta japanilaista luettavaa ei ollut pitkiin aikoihin löytynyt, tartuin lopulta Keigo Higashinon Uskollinen naapuri -kirjaan. Ja kun siihen tartuin, en malttanut laskea sitä käsistäni ennen kuin olin lukenut sen kokonaan. 

Kirja oli koukuttava, ei lainkaan jännittävä, sillä kuolema tapahtuu heti toisessa luvussa, eikä kirjassa mässäillä verellä ja suolenpätkillä. Ja kuten joka paikassa mainostetaan, kirjan lopun käänne on yllättävä ja erittäin nokkela. Se ei ehkä ollut ihan niin japanilainen kuin olisin saattanut toivoa, mutta kuitenkin erittäin viihdyttävä. Saatan jopa tarttua sen itsenäiseen jatko-osaan, Myrkyllinen liitto -dekkariin tulevaisuudessa.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground