TAMMIKUUN KIRPPISOSTOKSIA – journaling-edition.

04 helmikuuta 2025

Askartelutarvikkeita metallikärryssä.
Olen aloittanut uuden harrastuksen – art/junk journalin tekemisen. Tarkoitus on tehdä enemmän luovia asioita ja kuluttaa vähemmän somea tänä vuonna. Olen tästä prosessista jo vähän postannut Instagramiin, esittelin viime sunnuntaiana ensimmäisiä journalini sivuja ja kerroin miten on tavoitteen suhteen ensimmäinen kuukausi mennyt. Näet postauksen tästä linkistä.

Art/junk journalin idea on tehdä sivuja maalaamalla, piirtämällä, leikkaamalla sivuja/kuvioita/teippejä,  liimaamalla, laittamalla tarroja, leimaamalla, kirjoittamalla jne. mitä ikinä nyt keksiikään tehdä. Olen itse käyttänyt Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta napattua kirjaa, maalannut sivuja akryyliväreillä ja liimaillut päälle papereita, tarroja teippejä ja käyttänyt vähän leimoja. Vähän olen myös maalannut vesiväreillä.

Paljon materiaalia olen etsinyt kätköistäni, vuodet taide- ja tekstiiliopintojen parissa ovat mukavasti kartuttaneet askartelu- ja taidevälinevarastoja, joten tyhjästä ei ole tarvinnut lähteä. Löytyy niin paperia, erilaisia värejä, muutamia leimasimia kuin washi-teippiäkin. Mutta nälkä kasvaa syödessä ja kirppiskierrokset ovatkin saaneet uutta maustetta, kun maailmaa ja kirppiksiä katselee journaling-harrastajan silmin.

Askartelutarvikkeita metallikärryssä.

Myös tavaramäärä kasvaa ja nopeasti tajusin, että työpöytä, työtila tai työhuone olisi ehdottoman tarpeellinen, mutta tällä hetkellä saavuttamattomissa. Jotain muuta oli siis mietittävä ratkaisuksi. Teen journalingia sohvannurkasta ja keksin, että olisi kiva, jos sohvan vieressä olisi kärryt, jossa askartelukamoja voisi säilyttää käden ulottuvilla.

Kotitalon ullakolla minulla olisi vanha kunnon korivaunu, jopa neljällä kerroksella, mutta ullakolle on tällä hetkellä pääsy kielletty. Sieltä on löydetty rikkimenneitä asbestilevyjä eikä tiedossa ole koska tila saadaan tyhjennettyä haitallisesta aineesta. Joten oli keksittävä jotain muuta tähän hätään. Selailin Toria ja nettiä, IKEAN Råskog-kärry tuntuu olevan monen suosiossa, mutta värit eivät oikein miellyttäneet minua ja niin jäin odottamaan.

Askartelutarvikkeita metallikärryssä.
Pistäydyin Nihtisillan Kierrätyskeskuksessa ja näin kun henkilökunta rullasi valkoista korikärryä myymälään. Lähdin heti seuraamaan miestä ja kun hän poistui paikalta nappasin kärryyn kiinni. Hinta oli kohdillaan, vain 4,50 euroa kantisalennuksen jälkeen, kunto erinomainen, mutta väri valkoinen ei ollut se etsimäni (vaan punainen) ja koko oli vähän liian suuri pieneen kotiini. Poikaystävä sattui paikalle ja kannusti ostamaan kärryt.

Metallikärryissä paperia, vihkoja ja kirjoja.
Ja niinhän ne sitten lähti mukaan. Kärryihin mahtuu hyvä määrä tavaraa, ei kaikki, mutta paljon. Sain raivattua sohvan vierelle kolon vaunulle ja siinä on nyt kätevästi kaikki käsillä, kun istun sohvalla ja askartelen.

Pahvisia numero tagejä ja musta metalliklipsi.

Pientä ja tuiki tarpeellista pientä journaling-tavaraa on löytynyt myös mukavasti kirppikseltä. Vuoden ensimmäinen ostos oli kuvan musta, hienosti patinoitunut metalliklipsi ja peltipurkki. Klipsillä saa aukeaman pidettyä auki, kun työstää sivuja. Sen on ehdottoman kätevä ja olen todella tyytyväinen, että löysin juuri tuon. Se on kaunis ja Mäkelänkadun Emmauksessa oli tuotteet puoleen hintaan uudenvuoden jälkeen ja klipsille jäi hintaa vain 0,25 euroa. 

Pahviset numerolaput ovat alunperin IKEAsta, mutta minä löysin ne SPR Kontti Outletistä. Siellä on laareja, joiden tuotteet maksavat 1 €/ 3 kpl. Ostin myös K-kirjain tarroja ja keraamisen lusikan. Tuntui tyhmältä maksaa lapuista euroa, kun samalla rahalla sai kaksi muuta tuotetta kaupan päälle.

Vanhan leivosmuotin päällä washi-teippejä, metallisia tageja ja leimasin.
Vanha, aivan ihana metallinen leivosvuoka on onnekas löytö Kiken ilmaisista. Säilytän sitä askartelukärryn päällä, lokeroissa on leimasimia, metalliset tägit (kuvassa) ja nipsuja. Metalliset tägit löytyivät Tammiston Kikestä ja 15 kpl maksoi 1,35 €. Kasvileimasin löytyi myös Tammistosta ja sille jäi hintaa kantistalen jälkeen 1,80.

Vanhan metallisen leivoismuotin päällä washi-teippejä, leimasin ja metallisia lappuja.

Kuvan washi-teipit ovat samalta Tammiston Kierrätyskeskus -reissulta ja ne kustansivat 1,80. Neonpinkki rulla on käyttämätön, muita teippejä on käytettyä enemmän tai vähemmän. 

Vanha peltipurkki ja lasikantinen lokerikko.
Hangon Keksin metalliboksi löytyi Emmauksesta ja se maksoi 4 euroa. Lähtöhintaa (8 €) en siitä olisi ehkä maksanut, vaikka se onkin kauniisti kulunut. Säilytän purkissa paperileikkeitä, joita käytän sivujen teossa.

kaksi laatikkoa, kirjapino ja vashiteippejä vanhan leivosmuotin päällä.
Lasikantinen lokerikko on ostos Oulunkylän Kierrätyskeksuksesta. Tuoksusta päätellen siinä on säilytetty teetä. Ostin sen askartelutavaroille, mutta tällä hetkellä laatikko ammottaa tyhjyyttään. Ehkä jossain vaiheessa leimasinkokoelmani pääse sinne. Kannen epämääräisen puunvärin olen ajatellut maalata peittoon. Vielä en tiedä millä värillä ja maalaanko myös koko laatikon uudestaan. Laatikko maksoi 2,70 euroa eli ei ollut sekään hinnalla pilattu.

Pinossa kolme puutarha-aiheista kirjaa.
Olen ostanut kolme kirjaa askartelukäyttöön. Alin, Hyötykasvit-kirja, löytyi Malmin Fidasta ja kaksi päällimmäistä Turun Ekotorilta (Itäharju) ja kaikki maksoivat 2 €/kpl. Hyötykasvi-kirja on uudistuotantoa, vuodelta 2012. Puutarhakirja on vuodelta 1956/1975 ja Puutarhakalenteri vuodelta 1955. Hyötykasvi-kirjassa on kauniit kuvat ja porkkanat, perunat ja salaatit tulevat varmasti paremmin käyttöön kesällä, kun satoa alkaa puutarhasta saada. Näin ainakin kuvittelen tekeväni. Puutarhakirjasta olen jo repinyt sivuja journaling-käyttöön. Kalenterista taas en. Siinä on joitain niin hienoja, vanhoja mainoksia ja tekstejä etten ole raaskinut. 

Viisi washi-teippirullaa piikissä.
Paperipiikki (tai mikä mahtaa olla oikea nimi) löytyi Kyläsaaren Kiken ilmaisosastolta. Minulla on näitä ennestään kolme kappaletta. Ne toimivat teippitelineinä kuten kuvassa ja niihin saa myös kätevästi lanka- ja narurullat laitettua. Oikealla vilahtava kori on myös ilmaisosastolta ja niitä minulla on itseasiassa kaksi samanlaista. Molemmissa on askarteluun tarkoitettuja papereita.

Valkoinen kissapeltipurkki.
Tätä valkoista kissapeltipurkkia en voinut vastustaa, vaikka kuinka intin itselleni ettei sillä ole mitään käyttöä. Ostin sen kuitenkin, koska puolustukseksi on sanottava, että kisu maksoi vain euron. Se löytyi Kannelmäen Aino Kirppikseltä. Minulla on ennestään kaksi samanlaista purkkia, toinen punaisella ja toinen musta-valkoisella kissalla. (heh, keräilijä täällä hei!)

Vihkoja, origami-papereita ja sabluunoja.

Olen ostanut myös pari vihkoa Emmaukselta. Ensimmäinen oli Turkish Airlinesin vihko (takana). Se maksoi 30 senttiä. Paperi on ohutta, ruskeaa ja kuviointi sivuilla on päivyrityyppistä. Sen edessä oleva pieniruutuinen ruutuvihko maksoi euron. Sen palasin hakemaan, kun olin jo lähtenyt ulos Emmauksesta ja tulin katuma päälle.  

Nippu Tigerin origami-papereita löytyi Tammiston Kontista kahdella eurolla. Etualalla on sabluunoita (stencil), jotka on tarkoitettu ihon ja hiuksien kuviointiin, mutta minä käytän niitä kuvioidakseni paperia. Ensmmäiset testit olen jo tehnytkin. Ne ostin Pasilan Kierrätyskeskuksesta ja 5 sabluunaa maksoi 1,35 euroa.

Journaling-puuhaa varten tehdyt kirppisostokset eivät ole olleet kalliita, mutta kun niitä on useampia, alkaa summakin kohota. Pitää tarkasti jatkossa punnita ostosten järkevyys ja erittäin tarkasti tarve. Eikä tässä siis ole kaikki tammikuun kirppisostokset. Olen ostanut muun muassa myös kengät, muutamia astioita ja yhden taulun Torista. Niistä ehkä myöhemmin. 

Olen itse hirveän innostunut journaligista, kiinnostaako nähdä ja lukea lisää aiheesta täällä blogissa? Onko journaling tuttua sinulle?




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

APUA JAPANIN KAIPUUSEEN osa 34. Unohdettujen muistojen valokuvaamo.

22 tammikuuta 2025


Sanaga Hiigari: Unohdettujen muistojen valokuvaamo -kirjan kansi ja vanha Canonin filmikamera, objektiivi ja valotusmittari.

Tartuin Sanaka Hiiragin Unohdettujen muistojen valokuvaamo -kirjaan (suom. Markus Juslin) japanilaisten kirjojen lukupiirin innoittamana. Ilmoittauduin mukaan elämäni ensimmäiseen lukupiiriin, joka tapaa toisensa netissä. Jännää! Lukuaikaa on vielä jäljellä ennen ensimmäistä tapaamista, mutta minulla oli luvussa poikkeuksellisesti kirjaston kirja ja se pitää palauttaa parin päivän päästä. 

Unohdettujen muistojen valokuvaamo kertoo kolme tarinaa elämän ja kuoleman välitilasta, jonne kolme henkilöä päätyy. Välitilassa he tapaavat Hirasaka-sanin, jonka kanssa he käyvät läpi valokuvia elämästään ja saavat mahdollisuuden palata hetkeksi menneisyyteen.

Hirasaka-sanin maagisen valokuvaamoon saapuu ensimmäiseksi Yagi Hatsue -san, sitten Waniguchi Shotei -san ja viimeiseksi Mitsuru Yamada -chan, joilla kaikilla on oma tarinansa ja syynsä päätyä kuvaamoon. Näiden tarinoihin kietoutuu myös Hirasaka-sanin oma tarina.

Kirjan ensimmäiset sivut luettuani tajuan, että tarina on tuttu, olen nähnyt tämän tarinan ennenkin. Iskee ihmetys. Katsoin alkuvuodesta 2023 YLE Areenasta japanilaisen elokuvan Elämän jälkeen vuodelta 1998. Sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Hirokazu Kore-eda. Tutkin kirjan ja elokuvan yhtäläisyyttä, mutta mistään en löydä mainintaa elokuvan ja kirjan samankaltaisuudesta. Kirja on vuodelta 2019 eli huomattavasti elokuvan jälkeen ilmestynyt. Ehkä japanilaisessa kulttuurissa elämän ja kuoleman välitila ja muisto, joka viedään mukana ei ole niin uniikki idea kuin se minusta kuulostaa.

Hämmennys jää päälle ja mietin koko lukemisen ajan mitkä kolme tarinaa oli elokuvaan valittu, mutta en muista kunnolla. Kirjan tarina vie kuitenkin mukaansa, on hauskaa lukea erilaisista kohtaloista, vaikka kolmas ja viimeinen kohtalo onkin traaginen. Se on myös lyhin. Vaikka kirja kertoo kuolleista ihmisistä, on sen vahva viesti on elämän ja varsinkin lapsien ylistäminen.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KIRPPISVUOSI 2024.

06 tammikuuta 2025


Arabian valkoinen Harlekiini-maljakko, jossa runoilijanarssiseja.

Olen vuoden 2024 listannut kaikki kirppis-, kierrätyskeskus- ja muut secondhand-ostokset. Ostoksia oli yhteensä 154 kappaletta, joka on kyllä aikamoinen määrä. Luetteloin ensimmäisen kerran kaikki vuoden ostokseni ja on todettava, että sekä tavaramäärä, että rahamäärä järkyttivät, kun loppuvuodesta tein listauksen exceliin. Silmiäavaavaa oli nähdä kuinka paljon rahaa uppoaa, moniin pieniin ostoksiin, kun ne kaikki kokoaa yhteen. En edes kehtaa ääneen sanoa (saati kirjoittaa tänne) kuinka paljon menikään.

Aloitin tammikuun kirppiksettömänä kuukautena. Se alkoi hyvin, mutta päättyi lyhyeen. 9. tammikuuta lähdin viemään autoa tuulilasin vaihtoon ja matka oli äärimmäisen stressaava. Silloiset talvirenkaat olivat luvattoman huonot, suorastaan vaaralliset eikä talvinen keli yhtään helpottanut. Saatuani auton perille oli minulla pari kolme tuntia aikaa kulutettavana ja niinpä lähden kävelylle ja päädyin SPR Kontin Outlettiin. 

Ostin sieltä kankaalle maalatun ja kehystetyn kissataulun sekä koristelautasen, jossa on vaaleahiuksinen nainen mustan kissan kanssa eli ihan kuin minä ja Miso. Eihän niitä voinut jättää ostamatta ja piti tietenkin palkita itseni ajosuorituksesta. Taulu maksoi 3 euroa ja lautanen euron. Kolmas tammikuun ostos oli puuvillainen musta neuletakki Uffista, jonka syksyllä lahjoitin äidilleni. Neuletakki oli ihana, mutta oli kuitenkin pakko todeta, että se oli vähän pieni.

Arabian Bonbonnier-hillopurkki, kuivakukkia ja croissant rottinkitarjottimella.

154:stä ostoksesta 21 kappaletta on vaatteita, yksi hattu, jonka ostin kesän ulkotyöpäiviä varten ja kolmet kengät. Häpeäkseni tunnustan, että kuutta vaatetta ostetuista en ole edes käyttänyt. Ne ovat: 
- Marimekon vanha puna-valkoinen takki (vähän iso)
- oranssi-pinkkiraitainen Marimekon Jokapoika-paita (ei ole tullut käytettyä farkkuja)
- musta puuvillasekoitepaita, jossa jännä v-pääntie ja 3/4-osa hihat (kesällä oli liian kuuma, loppuvuodesta ei ole tullut käytettyä farkkuja)
- Marimekon trikoopallopaita (ehkä vähän liian tiukka makuuni, enkä ole käyttänyt niitä farkkuja)
- Cut&Pretin neuletakki (unohdin, että olin juuri ostanut toisen lyhyen puuvillaneuleen, jota olen kyllä käyttänyt. Lisäksi harmittaa, että huomasin jälkeen päin, että neuletta on parsittu)
- jonkun itsetekemä hopea-mustakuviollinen babydoll-mallinen mekko (ei ole ollut bileitä, joissa käyttää ja voi olla ettei sellaisia kemuja tulekaan, joihin vaatteen laittaisin).

Arabian keltainen Kala-talouslevy sanomalehteen käärittynä.

Kirppisvaatteiden kanssa helposti sorrun ostamaan "ihan kivan" vaatteen, jos se on kohtuuedullinen ja suomalaista brändiä kuten Marimekko, Papu, Nosh tai vastaava. Helposti katson sormien välistä ettei vaate ole ihan just ominta tai istuvuuden kanssa on vähän ongelmia. Tämän suhteen koitan skarpata tänä vuonna. 

Toisaalta olen yllättänyt itseni käyttämällä todella runsaasti "huonompien brändien" kuten Esmaran (Lidlin oma merkki) mustaa t-paitaa, josta pulitin Fidan Mylläkkäpäivillä vain 1,10 euroa, Monkin mustaa mekkoa (8,05 €) ja Pull&Bearin mustaa tunikaa/mekkoa (7,20 €). Ne kaikki ovat vaatteita, joita hieman häpesin ostaa, johtuen pikamuotistatuksesta. Lidlin vaatemerkki on minulla boikotissa, kun minusta on typerää myydä vaatteita niin ettei niitä voi sovittaa. Siksipä niitä onkin runsain mitoin kirppiksillä. Sorruin silti sellaiseen, kun oli halpa, 100 % puuvillaa ja kivan mallinen. Kangas myös tuntuu ihan laadukkaalta, ei miltään lirulta.

Uusia vaatteita en ole ostanut yhtään ellei lukuun oteta paria nippua sukkia. Kahdet uudet kengät olen vuoden aikana ostanut. Kesän alussa sijoitin turvakenkiin, jotka tarvitsin töissä. Ne ovat mustat, nahkaiset Birkenstockin kengät, jotka eivät näytä turvakengiltä. Sellaisia ei ole helppo löytää. (kuten ei kaupunkikäyttöön sopivia nastakenkiä – niitä vielä etsin). Toiset olivat Onitsuka Tigerin mustat mokkanahkaiset Mexico 66 -tennarit. Sain niihin rahaa syntymäpäivälahjaksi ja korvasin kuusi vuotta sitten ostetut, samanlaiset, täysin loppuun kulutetut ja reikäiset kengät.

Musta kisa ja kolme Arabian tai Iittalan kuviollista Teema-mukia rottinkitarjottimella.

Joulun alla yllätin itseni ja ostin ensimmäiset kirppiskengät, Wondersin nahkaiset maiharit Kikestä 5,40 eurolla. Heti perään ostin Sorellin saappaat (8,40 €) ja vielä Wondersin nahkaiset nilkkurit (13,50 €). Kaikissa talvikengissäni on reikä pohjassa ja olen suunnitellut retkeä luottosuutarini luo kysymään kannattaako vanhoja kenkiä korjata ja pohjia vaihtaa. Kirppiskengät antavat hieman lisää aikaa siihen. Suutari sijaitsee syrjässä kaikilta reiteiltäni ja vaatii asiakseen menoa.

Kallein ostamani kirppisostos oli juhannuksen jälkeisissä helteissä ostettu Marimekon toppatakki. Olin katsellut takkia haaveillen uutena, mutta hinta kirpaisi aivan liikaa. Ei takki nytkään halpa ollut, pulitin siitä 51 euroa opiskelija-alennuksen jälkeen Redin Fidassa. Takki on ollut nyt talven tultua ahkerassa käytössä. Se on aivan täydellinen, mustaa puuvillaa, raidallinen puuvillavuori, huppu, vetoketju ja nepparit. Hyvin simppeli malliltaan. Ehdottomasti hyvä ostos, vaikka kirpaisikin ostohetkellä.

Vuoden halvin ostos oli Tammiston Kierrätyskeskuksesta ostetut metallipihdit, sellaiset valokuvien kehityskäyttöön tarkoitetut. Löysin ne kilometallikorista ja punnituksessa niille tuli hintaa 14 senttiä.

Jouluruusu ruukussa ja klementiinejä Keran Saven kulhossa.

Astioita on ostoksissani eniten – 48 kappaletta, jotka sisältävät myös alla listatut maljakot. Maljakot, Kupittaan Saven astiat ja Arabian/Iittalan Teema-mukit ovat sellaisia, etten pysty niitä vastustamaan, jos hinta on kohdillaan. 

14 Teema-mukia
12 Kupittaan Saven astiaa
11 maljakkoa (sisältää Kupittaan Savea)
7 kirjaa
6 taulua    
6 kukkasiiliä ja 1 lasinen kukkapidike
4 kukkaruukkua

Keltaisia tulppaaneja Riihimäen Lasin majkaossa ja kaksi vihreää Kupittaan Saven maljakkoa.



Kuvituksena vain tuttuja ja turvallisia astiakuvia, vaikka kirjoitan pitkästi vaatteista. Vaatteista en ole ottanut kuvia, kiinnostaisiko ne teitä? 





Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

OIKEIN IHANAA JOULUN AIKAA!

23 joulukuuta 2024


Musta eksoottiinen lyhytkarvakissa, taustalla jouluvaloja.


Oikein ihanaa ja tunnelmallista joulun aikaa!

Toivottaa Oravanpesän väki!




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

HUONEKUUSI KOREANA.

22 joulukuuta 2024

Punaisin palloin ja nauhoin koristeltu huonekuusi.
Perjantai-illalla iski idea: koristelen huonekuusen. Hain punaiset pallot kellarista ja punaista nauhaa oli käden ulottuvilla – sohvan vieressä lojuu askartelukassini, joka sisältää kaikenlaista askartelukamaa. Kassi ei mahdu minnekään, siksi se on sohvan vieressä, lattialla. Kätevää, kun kamat on siinä käden ulottuvilla "työhuoneessani" eli sohvannurkassa.

Koristelu on yksinkertainen, vain punaisia palloja ja nauhoja rusetilla. Kivan simppeli, mutta juhlava. Tykkään.

Musta eksoottinen lyhytkarvakissa vihreällä pöydällä.

Siirsin vihreän pikkupöytää noin puoli metriä kuvausta varten ja asetin taustaksi vanerilevyn. Catsistent oli sadasosasekunneissa paikalla testamassa "studiota" ja sainpa napattua ihan kivan ex tempore -kuvan Misosta. Häntäkin on niin somasti kaartuneena ja harvoin Miso istuu noin nätisti, etutassut vierekkäin. Puuttuu vain punainen rusetti kaulasta.




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

JOULURUUSUASETELMA TUIKULLA.

18 joulukuuta 2024

Jouluruusuasetelma tinaterriinissä ja pieni joulukuusi turkoosissa Arabian ARA-ruukussa.
Ei joulua ilman asetelmia, eikä tämäkään joulu ole poikkeus. Alunpitäen suunnittelin tina-astiaan joulukieloja, mutta niille kävi vähän hassusti. Unohtuivat oman onnensa nojaan ja kuolivat ennen  aikojaan. Hups. Onneksi löysin valkoisen jouluruusun korvaamaan menetystä. Lisäsin vähän sammalta ja lämpökynttiläpidikkeen. Valmis!

Jouluruusu ja tuikkukynttilä tinaterriinissä.

Lämpökynttiläpidike on onnekas löytö, mistäs muualta kuin, Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Kun sain kynttiläpidikkeen käteeni taisi päästä innokas huuhdahdus ja pieni happy dance. Niin onnellinen olin pienestä hassusta löydöstäni ja vieläkin se tekee kovin onnelliseksi. Pidikkeessä on piikki, jolla sen saa Kätevästi kiinnitettyä esimerkiksi kukkasieneen, kranssiin tai kuten tässä – tökättyä multaan.

Valkoisen jouluruusun kukka.
Jouluruusu löytyi lähi-Tokmannilta. Sen ensimmäinen kukka on jo mennyt ohi kauneimman kukinnan, mutta kasvissa on useampi lupaava nuppu, joten kukinta toivottavasti jatkuu jouluun ja ylikin.

Pieni joulukuusi hopeanvärisillä pikkukalloilla turkoosinvärisessä Arabian ARA-maljakossa.
Arabian ARA-maljakossa on pieni kuusi juurinen. Voi, kun saisin sen pidettyä hengissä kevääseen asti ja voisin viedä sen ruukussa puutarhaan ja tuoda taas ensi joulu sisälle.

Jouluruusu ja tuikkukynttilä tinaterriinissä.
Jalallisen tina-astian löysin kesällä Kannelmäen Aino Kirpputorilta. Tiesin heti, että se astia tulee kukkakäyttöön ja näin jo silloin silmissäni jouluisen asetelman siinä. Sopisi siihen hienosti myös leikkokukka-asetelma, ehkä ensi kesänä on sen aika.

Jouluruusuasetelma tinaterriinissä ja pieni joulukuusi turkoosissa Arabian ARA-ruukussa.
Vihreä pikkupöytä on myös uusi tulokas. Sen nappasin mukaani Kierrätyskeskuksen ilmaisista. Mökillä on hyvin vastaava pöytä patinoituneen valkoisena, ehkä tästä tulee sen kaveri tai sitten pöytä jää kotiin. Aika näyttää, miten käy. Kotona on kieltämättä jo hieman ruuhkaa kalusteiden suhteen.

Catsistent joutui keskeyttämään unet, kun huomasi, että jotain tapahtuu ja oli pakko tulla paikan päälle tutkimaan tilannetta. 



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

PIPARINPAISTAJAISET 2024.

12 joulukuuta 2024

Joulupipareita possukuvioisessa metallipurkissa.

Jokavuotinen pereinne – piparinpaistajaiset on suoritettu. Tein taikinan jo hyvissä ajoin valmiiksi ja samalla ala-asteen opettajani reseptillä kuten aina. Taikina pitää joka vuonna tehdä ajoissa, jota taikinaa ehtii syödä ennen pipareiden paistamista. Onhan taikina niin paljon parempaa kuin valmiit piparit.

Kissa- ja oravapiparimuotteja sinisellä pöydällä.
Leivontahetki alkaa aina piparimuottien valinnalla. Tänä vuonna yhtään uutta ei ole kokoelmaan karttunut, joten käytössä on samat, vanhat. Erilaisia kissoja on 81 kappaletta ja oravia taas on 23.

Kissa- ja oravapipareiden leipomista.

Joka vuosi haluan käyttää Miso-muottia (yllä keskellä taikinaa), joten valitsen kokoelmastani suurinpiirtein samankokoisia, jotta paistaminen sujuu helposti eikä osa jää raaoiksi toisten palaessa.

Kissa- ja oravapipareiden leipomista.

Kissa- ja oravapipareiden leipomista.

Kissa- ja oravapipareita uunipellillä menossa uuniin paistettaviksi.
Pipareita tuli kaksi pellillistä, juuri sopivasti. Lupasin viedä satsin vanhemmilleni jouluksi.

Paistettuja kissa- ja oravapipareita uunipellillä.

Muutamat piparit söin heti tuoreeltaan, lämpinä ja pehmoisina. Olivat ihan makoisat. 

Jouluinen kattaus, jossa pilkullisia mukeja, punainen Pehtoori-pannu ja possupurkissa pipareita.
Possupurkki on onnekas löytö Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Muistan, kun lapsena kyseinen purkki muutamassa eri koossa ja -muodossa oli myynnissä Tiimarissa, juuri näin joulun alla. Olisin silloin niiiin tahtonut sellaisen, mutta äiti sanoi ei. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin vihdoin sain purkin. :)

Valkoinen jouluruusu sinkkiruukussa.




Joko siellä on piparipurkki täytetty ja nautittu ensimmäiset piparit glögin kanssa?




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

AUTOMAATTINEN KYNTTILÄNSAMMUTTAJA.

08 joulukuuta 2024

Automaattinen kynttilänsammuttaja liilassa kynttilässä, joka leopardikynttiläjalassa.
Törmäsin ehkä vuosi sitten näihin aikoihin jonkun Instagram-postauksessa automaattiseen kynttilänsammuuttajaan. Miten nerokas esine! Ei tarvitse valvoa kynttilää vieressä ja pelätä kynttilän jämän sytyttävän tulipaloa tai lasisisen kynttiläjalan halkeamista. 

Automaattinen kynttilänsammuttajat punaisessa Kupittaan Savi -kulhossa.

Automaattinen kynttilänsammuttaja jäi muistiin jonnekin mielen sopukoihin ja hihkuin ilosta kun löysin syksyllä Pasilan Kierrätyskeskuksesta kolme sellaista. Piti Google Lensillä vielä varmistaa, että pienet metalliesineet ovat juuri niitä miksi niitä kuvittelin.

Automaattinen kynttilänsammuttaja liilassa kynttilässä, joka leopardikynttiläjalassa.

Ja kyllä ne olivat! Automaattiset kynttilänsammuttajat pujotetaan kynttilän varteen haluttuun sammutuskohtaan ja kun tuo kohta tulee, läpsähtää kynttilän liekin päälle kansi, joka tukahduttaa liekin. Yksinkertaista, mutta mielestäni erittäin fiksu keksintö.

Onko nämä sinulle tuttuja?



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

06 joulukuuta 2024


Valkoinen hyasintti Riihimäen lasin neodyymissä hyasintti-maljakossa ja kaksi Arabian Suvi-kynttiläjalkaa valkoisilla kynttilöillä rottinkitarjottimella.


Hyvää itsenäisyyspäivää!

Joka vuosi itsenäisyyspäivänä kaivan esiin nämä Arabian Suvi-kynttiläjalat ja laitan niihin kynttilät itsenäisyyspäivän kunniaksi. Minulla on runsaasti kynttiläjalkoja, mutta nämä ovat luottojalat, kun on kyse juhlallisesta itsenäisyyspäivästä. Hassua, että nämä minulle niin arvokkaat ja hienot Suvit ovat löytyneet muutama vuosi sitten Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Kuten myös tuo pieni kuppi, jossa on kyljessä maalattu kissa (ja myös rottinkinen tarjotin). Riihimäen Lasin hyasinttimaljakon olen sentään ostanut jostain kirppikseltä.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground