JUICY SALIF.

Minulla on muutama paikka, jossa aina silloin tällöin käyn iltakävelyllä etsiskelemässä aarteita. Yhdestä sellaisesta kaivoin yhtenä sunnuntai-iltana Alessin Juicy Salif -sitruspuristimen. Se on täysin ehjä, hieman oli kuivanutta hedelmälihaa jäänyt kiinni, mutta se lähti helposti irti ihan tavallisessa pesussa. Metallinen sitruspuristin olisi ilman minua päätynyt metallinkierräykseen. Oikeaksi Alessin tuotteeksi sen tunnistaa logon leimasta. 

Välillä ihmettelen suuresti miten ihmiset heittävät surutta tavaraa pois. Tämä Juicy Salif oli sinällään lajiteltu oikein metallinkeräykseen, mutta ei kai ehjän tavaran paikka ole roskiksessa? Onko oikeasti niin suuri vaiva viedä se kirpputorille, Kierrätyskeskuksen tai pudottaa kirppisten lajittelulaatikkoon. Sellaisia nimittäin on useampiakin noin parin sadan metrin säteellä tämän esineen löytöpaikasta. 

No, olen tyytyväinen, että juuri minä satuin oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan ja onnittelen itseäni hyvästä löydöstä.

Juicy Salifin kanssa kuvassa on kaksi uudehkoa leikkuulautaa. Suorakaiteenmallinen on isäni tekemä. Ihastuin edellisellä käynnillä leikkuulautaan niin paljon, että anelin itselleni yhden. Se on tehty katajanpaloista ja tuoksuu taivaalliselta – katajalta. Yksi huono puoli siinä on, se on niin hieno etten raaski käyttää sitä.

Toinen leikkuulauta on vähän vanhempi tapaus. Löysin sen ehkä vuosis sitten Itäkeskuksen SPR Kontista muutamalla eurolla. Tiesin heti etten voi lähteä ilman sitä, oravan mallinen leikkuulauta on ihan huippu hauskannäköinen, mutta sama vika siinäkin. Ei sitä raaski käyttää.

Turkoosi kulho taas on uusi löytö Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Kulho on Kupittaan Saven valmistama ja pohjan signeeraus paljastaa sen olevan Viljo Mäkisen käsialaa. Löysin netistä kuvan, jossa on koottuna "Kupittaan keramiikkataiteilijain nimisigneerauksia valmisteissa". 

Loppuun täysin aiheeseen kuulumaton kuva, mutta muistiksi, että keittiössäni talvehtii jo toista vuotta oliivipuu. Se saa valoa viereisestä ikkunasta ja kahdesta kasvivalosta hajasäteitä. Viime vuonna se pudotti jonkun verran lehtiä, mutta kasvatti kesällä runsaasti uusia. Talvi on vasta aluillaan, toivon kovasti että pikkupuu sinnittelee elossa talven yli. Mikäs sen mukavempaa kuin juoda aamukahvit ja syödä lounasta oliivipuun varjossa päivittäin.

Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

OIKEIN IHANAA JOULUN AIKAA!

Oikein ihanaa ja tunnelmallista joulun aikaa!

Toivottaa Oravanpesän väki!

Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

HYASINTIN TUOKSUA.

Kaupallinen yhteistyö: Huiskula

Kolmas adventti, viikon päästä jouluaatto ja vuotta jäljellä kaksi viikkoa. Juuri oikea hetki tehdä jouluinen kukka-asetelma, vaihtaa sohvalle punaiset tyynyt ja sytyttää tuikut punaisiin Välkky-lyhtyihin. Ja maistella hieman suklaata.

Laakea astia on mainio moneen sesonkiin, siihen saa kivasti laitettua useamman kasvin. Se on sopivan huomaamaton ettei vie katsetta itseensä, vaan antaa kukkien loistaa. Istutuksen kaunotar on valkoinen jouluruusu* 'Christmas Carol', joka vasta availee nuppujaan ja toivottavasti on kauneimmassa kukassa juuri jouluna. Sen kaverina on kiinankataja* 'Blue Alps', hauska pieni havupuu ja kaksi valkoista hyasinttia*.

Olen varovaisesti testaillut sietäisinkö hyasintteja joulukukkina. Valkoiset hyasintit ovat tuoksultaan miedoimpia, siniset taas voimakkaimpia, vaaleanpunaiset ovat siitä välistä. Yksi vaaleanpunainen tuoksuu sen verran, että on vähän siinä ja siinä, onko se nenääni liikaa. Valkoisten haju tuntuu olevan niin vaimea, että ne saavat jatkossa kuulua jouluuni. Ihanaa, sillä hyasintit minusta kuuluvat jouluun. Ja pääsiäiseen ja kevätpuutarhaan.

Hyvää kolmatta adventtia!

*Kasvit saatu blogiyhteistyönä Huiskulalta.

Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

OVIKRANSSI.

Siirtolapuutarhapalstallani ei ole sellaisia havuja, joista saisi väkerrettyä muhkeita kransseja, joten minun on turvauduttava leikkokukkahankintoihin. Ovessa on ollut vuoden päivät hyvin palvellut ruusunmarjakranssi, se on edelleen minusta kaunis, mutta vaihtelu virkistää, joten tein uuden kranssin jouluksi.

Käytin kranssiin värjättyjä pistaasipähkinän oksia ja ikisuosikkiani – mimosaa eli hopea-akaasian oksia. Alunperin ajattelin laittavani kasveja vain renkaan alareunaan, mutta kun niitä tuntui riittävän, jatkoin koko renkaan matkan, kunnes pistaasinoksat loppuivatkin vähän kesken. Hups. En halunnut purkaa, joten jatkoin kierroksen loppuun saakka mimosavoittoisena ja loppuun kietaisin silkkinauhasta rusetin. Hieman mimosan vihertävän harmaat oksat hyppäävät silmille, mutta en anna sen häiritä.

Hyvää toista adventtia!

Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

ITSENÄISYYSPÄIVÄN KYNTTILÄT.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Olen lapsesta asti tottunut, että itsenäisyyspäivänä sytytetään kaksi kynttilää ikkunalla kello 18. Vanhempieni luona kynttilät sytytettiin ja varmasti sytytetään edelleenkin keskimmäiseen makuuhuoneseen. Kun talossa oli kissoja, huoneen ovi suljettiin siksi aikaa. 

Opiskeluaikana Kuopiossa muistan erityisen hyvin kaksi, kaunista, vanhaa kivitaloa rautatieaseman lähellä, joissa oli jokaikisellä ikkunalla kynttilät palamassa itsenäisyyspäivänä. Kuulin, että julkisivun puolella asuvat asukkaat velvoitettiin kynttilöiden sytytykseen ja taloyhtiö kustansi kynttilät, mutta vain tielle näkyviin ikkunoihin. Talot kynttilöineen olivat todella upea näky.

Siksi olikin yllätys, kun kahdeksan vuotta sitten tällä asuinalueella lähdin itsenäisyyspäivänä kävelylle ja kynttilöitä bongaamaan, enkä nähnyt kynttilöitä juuri ollenkaan ikkunoilla. Onko sinulla tapana sytyttää kynttilät itsenäisyyspäivänä?

Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

PUNAISIA AARTEITA.

Ei ole salaisuus, että lempivärini on punainen. Siksipä sydän läpätti hieman tiheämmin, kun näin Emmauksen vitriinissä pienen, pullean ja punaisen maljakon. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Kiersin koko kirppiksen ensin, ennen kuin tartuin maljakkoon. Yritin kierroksen ajan järkeillä, miksi minun EI missään nimessä pitäisi ostaa vaasia. 

Syitä kyllä löytyi. Maljakoita on liikaakin, rahaa ei oikein ollut ja maljakko oli minusta hieman kalliskin, mutta en silti voinut jättää sitä kirppikselle. Poimin maljakon kuitenkin mukaan, koska pelkäsin, että jälkeenpäin harmittaisi. Niin varmasti olisikin käynyt. Nyt tuo soma vaasi koristaa kotia ja ilahduttaa minua pelkällä olemassa olollaan. Maljakko kustansi 14 euroa, jonka maksoin hieman irvistellen.

Punaisen maljakon kaverina on pieni kynttilälyhty, joka hieman näyttää kävyltä. Sen minulle toi poikaystävä Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta.

Livalin vanha valaisin on jo vanhempi ostos, mutta vasta nyt se pääsi käyttöön. Olen mallaillut sitä vähän sinne ja tänne, mutta ihan parasta paikkaa ei sille ole löytynyt. Asunnossani on niin kovin vähän pistorasioita ja jatkojohtoja on lattialla jo rasittavuuteen asti. Valaisin löytyi Liedon Kisällinkellarista (kierrätyskeskus) ja maksoin siitä muistaakseni joko 12 tai 14 euroa.

Arabian vanhojen kynttiläjalkojen kokoelma on tänä vuonna kasvanut rytinällä. Tuollainen kolmionmallinen kynttiläjalka minulta jo löytyikin, se on kierrätyskeskusostos viiden vuoden takaa. (olin kyllä aivan varma ettei siitä ole kuin pari vuotta, korkeintaan kolme)

Ensin löysin Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta tuollaisen kuppimaisen kynttiläjalan. Siihen sopii vain ohut kynttilä. Olen ostanut joskus kirpparilta enkelikellon/kuusenkynttilöitä, joissa on kultaisia sydämiä. Kokeilin sellaista jalkaan, mutta ne olivat vähän liian pienet ympärykseltään. Ruttasin kynttilän tyveen foliota pitämään kynttilä pystyssä ja tukevana.

Toinen löytyi niin ikää Kierrätyskeskukselta, mutta myymälän puolelta. Katselin kynttiläjalkaa, mutta en ostanut. Yön yli nukuttuani tulin katumapäälle. Kun seuraavana päivänä kävin uudelleen Kikessä, oli kynttiläjalka jo ehtinyt mennä. Kyllä harmitti! Ihan kiroiluttikin.

Meni muutama viikko ja löysin kohtalokkaasti samanlaisen kynttiläjalan ja tällä kertaa en empinyt sekuntiakaan. Vaan kiikutin jalan kassan kautta kotiin. En enää saa päähäni mistä sen löysin ja mihin hintaan.

Kotona hoksasin, että kappasta vaan. Kynttiläjalka onkin käännettävää mallia ja siihen saa sopimaan sekä ohuen, että normaalin kruunukynttilän. Kätevää. Näin sen ensikerran tuollaisena ohuen kynttilän versiona, jollaisena sitä edelleen pidän, mutta oli pakko ottaa kuvat myös kruunukynttilän kanssa.

Viimeisenä löysin tällä viikolla Metka kirpputorilta kaksi kolmionmallista kynttiläjalkaa lisää. Ne myytiin yhdessä ja maksoivat yhteensä 6 euroa. Punaisista kynttiläjaloista tulee yhdessä hauska kokoelma ja ne sopivat tähän joulunalusaikaan loistavasti. Omaan kotiini ne toki sopivat mihin tahansa vuodenaikaan. 

Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest