Näytetään tekstit, joissa on tunniste paperia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste paperia. Näytä kaikki tekstit

TAMMIKUUN KIRPPISOSTOKSIA – journaling-edition.

04 helmikuuta 2025

Askartelutarvikkeita metallikärryssä.
Olen aloittanut uuden harrastuksen – art/junk journalin tekemisen. Tarkoitus on tehdä enemmän luovia asioita ja kuluttaa vähemmän somea tänä vuonna. Olen tästä prosessista jo vähän postannut Instagramiin, esittelin viime sunnuntaiana ensimmäisiä journalini sivuja ja kerroin miten on tavoitteen suhteen ensimmäinen kuukausi mennyt. Näet postauksen tästä linkistä.

Art/junk journalin idea on tehdä sivuja maalaamalla, piirtämällä, leikkaamalla sivuja/kuvioita/teippejä,  liimaamalla, laittamalla tarroja, leimaamalla, kirjoittamalla jne. mitä ikinä nyt keksiikään tehdä. Olen itse käyttänyt Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta napattua kirjaa, maalannut sivuja akryyliväreillä ja liimaillut päälle papereita, tarroja teippejä ja käyttänyt vähän leimoja. Vähän olen myös maalannut vesiväreillä.

Paljon materiaalia olen etsinyt kätköistäni, vuodet taide- ja tekstiiliopintojen parissa ovat mukavasti kartuttaneet askartelu- ja taidevälinevarastoja, joten tyhjästä ei ole tarvinnut lähteä. Löytyy niin paperia, erilaisia värejä, muutamia leimasimia kuin washi-teippiäkin. Mutta nälkä kasvaa syödessä ja kirppiskierrokset ovatkin saaneet uutta maustetta, kun maailmaa ja kirppiksiä katselee journaling-harrastajan silmin.

Askartelutarvikkeita metallikärryssä.

Myös tavaramäärä kasvaa ja nopeasti tajusin, että työpöytä, työtila tai työhuone olisi ehdottoman tarpeellinen, mutta tällä hetkellä saavuttamattomissa. Jotain muuta oli siis mietittävä ratkaisuksi. Teen journalingia sohvannurkasta ja keksin, että olisi kiva, jos sohvan vieressä olisi kärryt, jossa askartelukamoja voisi säilyttää käden ulottuvilla.

Kotitalon ullakolla minulla olisi vanha kunnon korivaunu, jopa neljällä kerroksella, mutta ullakolle on tällä hetkellä pääsy kielletty. Sieltä on löydetty rikkimenneitä asbestilevyjä eikä tiedossa ole koska tila saadaan tyhjennettyä haitallisesta aineesta. Joten oli keksittävä jotain muuta tähän hätään. Selailin Toria ja nettiä, IKEAN Råskog-kärry tuntuu olevan monen suosiossa, mutta värit eivät oikein miellyttäneet minua ja niin jäin odottamaan.

Askartelutarvikkeita metallikärryssä.
Pistäydyin Nihtisillan Kierrätyskeskuksessa ja näin kun henkilökunta rullasi valkoista korikärryä myymälään. Lähdin heti seuraamaan miestä ja kun hän poistui paikalta nappasin kärryyn kiinni. Hinta oli kohdillaan, vain 4,50 euroa kantisalennuksen jälkeen, kunto erinomainen, mutta väri valkoinen ei ollut se etsimäni (vaan punainen) ja koko oli vähän liian suuri pieneen kotiini. Poikaystävä sattui paikalle ja kannusti ostamaan kärryt.

Metallikärryissä paperia, vihkoja ja kirjoja.
Ja niinhän ne sitten lähti mukaan. Kärryihin mahtuu hyvä määrä tavaraa, ei kaikki, mutta paljon. Sain raivattua sohvan vierelle kolon vaunulle ja siinä on nyt kätevästi kaikki käsillä, kun istun sohvalla ja askartelen.

Pahvisia numero tagejä ja musta metalliklipsi.

Pientä ja tuiki tarpeellista pientä journaling-tavaraa on löytynyt myös mukavasti kirppikseltä. Vuoden ensimmäinen ostos oli kuvan musta, hienosti patinoitunut metalliklipsi ja peltipurkki. Klipsillä saa aukeaman pidettyä auki, kun työstää sivuja. Sen on ehdottoman kätevä ja olen todella tyytyväinen, että löysin juuri tuon. Se on kaunis ja Mäkelänkadun Emmauksessa oli tuotteet puoleen hintaan uudenvuoden jälkeen ja klipsille jäi hintaa vain 0,25 euroa. 

Pahviset numerolaput ovat alunperin IKEAsta, mutta minä löysin ne SPR Kontti Outletistä. Siellä on laareja, joiden tuotteet maksavat 1 €/ 3 kpl. Ostin myös K-kirjain tarroja ja keraamisen lusikan. Tuntui tyhmältä maksaa lapuista euroa, kun samalla rahalla sai kaksi muuta tuotetta kaupan päälle.

Vanhan leivosmuotin päällä washi-teippejä, metallisia tageja ja leimasin.
Vanha, aivan ihana metallinen leivosvuoka on onnekas löytö Kiken ilmaisista. Säilytän sitä askartelukärryn päällä, lokeroissa on leimasimia, metalliset tägit (kuvassa) ja nipsuja. Metalliset tägit löytyivät Tammiston Kikestä ja 15 kpl maksoi 1,35 €. Kasvileimasin löytyi myös Tammistosta ja sille jäi hintaa kantistalen jälkeen 1,80.

Vanhan metallisen leivoismuotin päällä washi-teippejä, leimasin ja metallisia lappuja.

Kuvan washi-teipit ovat samalta Tammiston Kierrätyskeskus -reissulta ja ne kustansivat 1,80. Neonpinkki rulla on käyttämätön, muita teippejä on käytettyä enemmän tai vähemmän. 

Vanha peltipurkki ja lasikantinen lokerikko.
Hangon Keksin metalliboksi löytyi Emmauksesta ja se maksoi 4 euroa. Lähtöhintaa (8 €) en siitä olisi ehkä maksanut, vaikka se onkin kauniisti kulunut. Säilytän purkissa paperileikkeitä, joita käytän sivujen teossa.

kaksi laatikkoa, kirjapino ja vashiteippejä vanhan leivosmuotin päällä.
Lasikantinen lokerikko on ostos Oulunkylän Kierrätyskeksuksesta. Tuoksusta päätellen siinä on säilytetty teetä. Ostin sen askartelutavaroille, mutta tällä hetkellä laatikko ammottaa tyhjyyttään. Ehkä jossain vaiheessa leimasinkokoelmani pääse sinne. Kannen epämääräisen puunvärin olen ajatellut maalata peittoon. Vielä en tiedä millä värillä ja maalaanko myös koko laatikon uudestaan. Laatikko maksoi 2,70 euroa eli ei ollut sekään hinnalla pilattu.

Pinossa kolme puutarha-aiheista kirjaa.
Olen ostanut kolme kirjaa askartelukäyttöön. Alin, Hyötykasvit-kirja, löytyi Malmin Fidasta ja kaksi päällimmäistä Turun Ekotorilta (Itäharju) ja kaikki maksoivat 2 €/kpl. Hyötykasvi-kirja on uudistuotantoa, vuodelta 2012. Puutarhakirja on vuodelta 1956/1975 ja Puutarhakalenteri vuodelta 1955. Hyötykasvi-kirjassa on kauniit kuvat ja porkkanat, perunat ja salaatit tulevat varmasti paremmin käyttöön kesällä, kun satoa alkaa puutarhasta saada. Näin ainakin kuvittelen tekeväni. Puutarhakirjasta olen jo repinyt sivuja journaling-käyttöön. Kalenterista taas en. Siinä on joitain niin hienoja, vanhoja mainoksia ja tekstejä etten ole raaskinut. 

Viisi washi-teippirullaa piikissä.
Paperipiikki (tai mikä mahtaa olla oikea nimi) löytyi Kyläsaaren Kiken ilmaisosastolta. Minulla on näitä ennestään kolme kappaletta. Ne toimivat teippitelineinä kuten kuvassa ja niihin saa myös kätevästi lanka- ja narurullat laitettua. Oikealla vilahtava kori on myös ilmaisosastolta ja niitä minulla on itseasiassa kaksi samanlaista. Molemmissa on askarteluun tarkoitettuja papereita.

Valkoinen kissapeltipurkki.
Tätä valkoista kissapeltipurkkia en voinut vastustaa, vaikka kuinka intin itselleni ettei sillä ole mitään käyttöä. Ostin sen kuitenkin, koska puolustukseksi on sanottava, että kisu maksoi vain euron. Se löytyi Kannelmäen Aino Kirppikseltä. Minulla on ennestään kaksi samanlaista purkkia, toinen punaisella ja toinen musta-valkoisella kissalla. (heh, keräilijä täällä hei!)

Vihkoja, origami-papereita ja sabluunoja.

Olen ostanut myös pari vihkoa Emmaukselta. Ensimmäinen oli Turkish Airlinesin vihko (takana). Se maksoi 30 senttiä. Paperi on ohutta, ruskeaa ja kuviointi sivuilla on päivyrityyppistä. Sen edessä oleva pieniruutuinen ruutuvihko maksoi euron. Sen palasin hakemaan, kun olin jo lähtenyt ulos Emmauksesta ja tulin katuma päälle.  

Nippu Tigerin origami-papereita löytyi Tammiston Kontista kahdella eurolla. Etualalla on sabluunoita (stencil), jotka on tarkoitettu ihon ja hiuksien kuviointiin, mutta minä käytän niitä kuvioidakseni paperia. Ensmmäiset testit olen jo tehnytkin. Ne ostin Pasilan Kierrätyskeskuksesta ja 5 sabluunaa maksoi 1,35 euroa.

Journaling-puuhaa varten tehdyt kirppisostokset eivät ole olleet kalliita, mutta kun niitä on useampia, alkaa summakin kohota. Pitää tarkasti jatkossa punnita ostosten järkevyys ja erittäin tarkasti tarve. Eikä tässä siis ole kaikki tammikuun kirppisostokset. Olen ostanut muun muassa myös kengät, muutamia astioita ja yhden taulun Torista. Niistä ehkä myöhemmin. 

Olen itse hirveän innostunut journaligista, kiinnostaako nähdä ja lukea lisää aiheesta täällä blogissa? Onko journaling tuttua sinulle?




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

MISO 1-VUOTTA!

01 maaliskuuta 2022

Oravanpesä musta kissa Miso exotic shorthair eksoottinen lyhytkarvakissa kuro neko black cat koristepallo

PIKKU-MISO TÄNÄÄN 1-VUOTTA!

Oravanpesä irtokarkki hedelmäkarrki salmiakkikarkki lakritsikarkki keramiikka-astia kakku kissakakku täytekakku koristepallo

Asiaankuuluvasti syntymäpäivää vietetään kakun, kissakarkkien ja koristeiden kera. Misolle tätä kakkua ei tarjottu, mutta hän kyllä kävi maistamassa taikinaa, kun käänsin selkäni ja huuhdoin taikinakulhoa altaassa. Misolle tarjolla on kissaherkkuja, lahja ja paljon leikkiä.

Oravanpesä musta kissa Miso exotic shorthair eksoottinen lyhytkarvakissa kuro neko black cat koristepallo

Misosta on kasvanut ihana kissa. Kasvattaja lupasi ettei hän ole sylikissa, mutta Miso kyllä tykkää olla syliin, kunhan saa itse valita milloin. Öisin Miso nukkuu lähelläni, aamuyöstä kaivautuu kylkeen kiinni ja odottaa kiltisti aamiaista. Miso tykkää leikkiä, mutta tarvitsee siihen leikkikaveria. Jos ei henkilökunta muuten tajua, niin voi koittaa mennä kielletyn kaapin päälle, läpsiä kasveja, mennä seisomaan ruukkuun, hypätä hellan päälle, niin johan saa huomiota ja usein myös ainakin hetkellisen leikkituokion.

Lempileluja ovat huiska, joka tosin meni rikki näissä kuvauksissa, ladattava aktivointilelu ja "Cat Dancer". Ja pillit, kynät, tikut ja kepit. Miso rakastaa leikkiä piilosilla oloa. 

Miso on valtavan seurallinen, mitään ei tarvitse tehdä yksin. Jopa hampaiden harjaukseen saa seuraa. Kissojen tapaan myös Miso on utelias ja aina valmis tutkimaan paikkoja ja tavaroita. Ainakin vähän voi tassulla kokeilla.

Misolla on erityisen ilmeikäs häntä. Häntä kiertyy koukeroiseksi s-kirjaimeksi venytellessä unilta herättyä. Häntä pörhistyy herkästi leikkiessä ja halloween-kissa Misossa herää. Miso ei ikinä istu sievästi tassut vierekkäin, vaan tanakasti harallaan.

Oravanpesä irtokarkki hedelmäkarrki salmiakkikarkki lakritsikarkki keramiikka-astia kakku kissakakku täytekakku koristepallo
Mison lempiruoka on sianliha raakana. Toisena on Latzin märkäruoka kastikkeessa, jota ostin vain hätävaraksi, mutta on osottautunut herkuimmaksi. Taakse jäävät kaikki eläinkaupan kalliimmat märkäruoat. Raksut tarjoillaan monen maun sekoituksena ja ne kelpaavat aina. Herkuista herkuinta juustotahna, jota saa palkkioksi mm. kynsienleikkuusta ja näistä valokuvista.

Oravanpesä irtokarkki hedelmäkarrki salmiakkikarkki lakritsikarkki keramiikka-astia kakku kissakakku täytekakku koristepallo

Iltaisin Miso menee omaan koriinsa nukkumaan, mutta yön aikana hiipii sänkyyn. Korissa Miso nukkuu myös usein päivisin. Välillä hänet voi löytää sängyltä, sohvan selkänojan päältä (ei koskaan sohvalta), keittiön tuoleilta päiväunilta.

Paljon onnea rakas Miso!



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

DIY: PRÄSSÄTYISTÄ KUKISTA TAULUJA.

03 maaliskuuta 2021



Hoksasin loppukesästä, että kukkiahan voisi prässätä vanhanaikaisesti laittamalla kukka paksun kirjan väliin. Harmillisesti niin myöhään ettei enää ollut hirveästi sopivia kasveja kukassa. Tänä vuonna aion olla heti keväästä alkaen valmiina. Nimittäin ostin syksyn aikana ihan kasviprässinkin, löysin krouvin version Kierrätyskeskuksesta edullisesti. Vein sen jo mökille odottamaankin, joten enää ei puutu kun ne kukkivat kasvit! 



Prässiin, siis kirjan väliin silkkipaperiin kiedottuna, pääsi syyshortensia 'Vanilla Fraisen' oksa, kesä- ja syreenileimu. Tuo alimmassa kuvassa vasemmalla oleva kukka saattaa olla rohtosuopayrtistä napsaistu, hämärästi muistelisin niin. Kuvissa vasta mallailin oksia kartongille.

Kuvien ottamisen jälkeen liimasin kasvit EriKeeperi-tipoilla varovasti mustalle kartongille. Niistä tuli niin kivat, että nyt harkitsen laitanko ne esille tuollaisten kirjoitusalustojen kanssa vai ostaisinko kuitenkin ihan kehykset. Joka tapauksessa ne pääsevät mökkiä koristamaan.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

UUSI VUOSI, UUDET KUJEET.

01 tammikuuta 2021




Marraskuussa haaveilin uudesta japanilaisesta repäisykalenterista, sen jälkeen toteutin tuon haaveen ja uusi vuosi ja vuoden jokainen päivä alkaa kalenterin sivun repäisyllä. Pieni arjen iloja.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

VUODEN 2020 SEINÄKALENTERI.

30 marraskuuta 2020



Tilasin viime syksynä itselleni Japanista pienen päivyrin. Kalenterista repäistään joka päivä esille uusi sivu ja voi tuo pieni hetki aamulla ilahduttaakaan mieltä. Kalenteri on ollut täysin hintansa väärti. Harkitsen vakavasti samanlaisen tilausta ensi vuodellekin.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KIRJE KOKEDERAAN ELI SAIHOJIN TEMPPELIIN.

15 helmikuuta 2020


Yksi matkani tärkeistä kohteista oli Saiho-jin temppeli, joka tunnetaan myös nimellä Kokedera. Koke tarkoittaa japaniksi sammalta ja dera temppeliä. Saiho-ji on Rinzai-koulukunnan zen-buddhalaistemppeli, joka on kuuluisa sammalpuutarhastaan. Yritin päästä sinne jo edellisellä, vuoden 2013 matkalla, mutta silloin se ei onnistunut. Tällä kertaa olin varautunut asiaan hyvissä ajoin.


Kokederaan ei nimittäin pääse ihan noin vain. Käynti pitää varata etukäteen, vähintään kolme viikkoa ennen, mutta enintään kaksi kuukautta etukäteen. Temppeliin pitää lähettää kirjeitse pyyntö, johon merkitään päivät jolloin haluaisi mahdollisesti vierailla, vierailijoiden määrä, nimi, osoite ja puhelinnumero. Kuoreen pitää liittää mukaan vastauskirjekuori, johon kirjoitetaan valmiiksi oma osoite ja mukaan sujautetaan postista ostettavissa oleva kansainvälinen vastauskuori, jolla kustantaa paluupostituksen.

Lähetin kirjeen tarkasti kaksi kuukautta ennen, itseasiassa jopa pari päivää etuajassa. Laitoin toiveeksi ne kolme päivää, jolloin olin Kiotossa ja mihin tahansa aikaan. Muutaman viikon päästä minulle tuli vastauskirje, jossa oli tarkka vierailuaika. Kirje tulee ottaa mukaan vierailulle ja se lupa tarkistetaan huolella paikan päällä.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

UUSI VUOSI, UUDET KUJEET.

01 tammikuuta 2020


Pitkällä sairaslomalla oli aikaa. Kalenteriasiat tulivat mieleen ja muistin miten olin keväällä Japanissa vähän silmäillyt kirjakaupoissa kalentereita, mutta eihän huhtikuussa vielä myydä seuraavan vuoden kalentereita. Haaveilin japanilaisesta joka päivä repäistävästä kalenterista. Sellainen minulla on ollut vuosina 2012 ja 2014.


Onneksi internet ja Japanin Amazon tulivat apuun. Löysin kaupan, joka toimitti Suomeen ja nopeasti toimittikin. Kilautin kalenterin keskiviikkona puolelta päivin {Suomen aikaa} ostoskoriin ja perjantaina iltapäivällä paketti oli noudettavissa DHL:n pakettiautomaatista. Nyt kelpaa avata aamu repäisemällä esiin aina uusi päivä, siinä on jotain kumman tyydyttävää.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

ASIOITA, JOITA PITÄÄ TEHDÄ MATKALLA.

10 lokakuuta 2018


Asioita, joita pitää aina matkoilla tehdä. {jos vain mahdollista}

Ostaa magneetti jääkaapin oveen. Mielellään punaisena. Ei mielellään kohteen nimeä vaan joku hahmo tai esine, joka liittyy kohteeseen. Pärnusta en löytänyt mitään soveliasta, en halua mielestäni rumia, joten en ostanut mitään.


Japanilaisia maneki nekoja on kertynyt useampia, joka reissulta olen tuonut vähintään yhden.


Picasso on Madridista ja Reissumies Fazerin vierailukeskuksesta, Vantaalta.


Toinen asia, mikä pitää tehdä matkalla on korttien lähettäminen. Lähetän reissuilta aina muutaman kortin ja aina myös itselleni. Tykkään saada kortteja ja kun harvat niitä enää lähettää, niin pitää itse lähettää itselle. Yllä olevat kortit ovat Osakasta, Lontoosta, Kiotosta ja Tokiosta. Vasemmassa alanurkassa oleva kortti on tullut UGUiSU-verkkokauppatilauksen ohessa, Tokiosta sekin.



Korttien suhteen olen nirso. Ehdoton ei perusturistikorteille. Pitää olla jotain kohteeseen liittyvää, mutta ei mitään mautonta. Maltalla meinasi jäädä kortti lähettämättä, siellä oli todella huonot valikoimat. Päädyin kuitenkin korttiin, joka esitteli maltalaisia parvekkeita, ovia ja oven kolkuttumia.


Kolmas asia, mitä reissussa pitää tehdä, jos vain mahdollista, nimittäin käydä valokuva-automaatissa. Värillinen kuva on Madridista, kuvasta tuli aika karmea. Otatin useamman ruudun ja vekslailin taustoja, kunnes aika loppui ja lopputulos on tuossa nähtävissä. Pikkukuvat ovat jossain Lontoon metroaseman automaatissa otetut. 

Urban Outfittersin valokuva-automaatissa olen käynyt sekä Amsterdamissa että Tukholmassa. Enää Tukholman UO:ssa ei ole automaattia, mutta Fotografiska-museossa taas on hyvin edukas. Tosin siihen päästäkseen on maksettava pääsymaksu museoon. Kaksi neljän sarjaa otatin Maltalla. 

Osassa kuvia on ollut matkaseura mukana, ne eivät nyt päässeet tähän esittelyyn. :) Hassua on, että en ole uskaltautunut Japanissa Purikura 'Print Club' -automaatteihin. Pelkään kielimuuria. Muutama vuosi sitten sellaisia oli Helsingissä ja kävin ystävän kanssa kokeilemassa.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

JOULUPUU ON RAKENNETTU.

17 joulukuuta 2017

Tämä joulu menee entisten kaavalla eli en ole kotona vaan vanhempieni luona. En ole mikään suuri jouluihminen ja joulumieli on ollut jo muutaman vuoden kadoksissa eikä tämäkään vuosi tee poikkeusta. Piti kuitenkin hiukan tuoda jouluista tunnelmaa kotiin.


Vanhempani toivat viime visiitillä marraskuussa minulle pienen joulupuun juurineen. Marraskuun kuusi vietti koristeetta ja ensimmäisenä adventtina koristelin sen pienimuotoisesti. Olen kerännyt lasisia koristeita vuosien varrella ja ne kaikki ovat hellästi paketoituna kellarikomerossa. Sieltä hain kaikkein pienimmät lasipallot, vähän isommat kirkkaat ja pienen pienet punaiset.

Kokosin asetelmaan viime vuotisin adventtikynttilän virkaa hoitaneen punapilkullisen jännänmuotoisen kynttilän. En ole raaskinut poltella kynttilää, koska se menettää hienon muotonsa. :) Jospa nyt edes ihan vähän?


Kynttilän ja kuusen seuraksi laitoin töistä saadun jouluruusun, jonka istutin itse tekemääni ruukkuun. Olen syksyn aikana käynyt keramiikkatunneilla ja tehnyt tietenkin ruukkuja. :) Ja niitä ajattelin tehdä lisää kevätkaudella. Eihän sitä koskaan tiedä, jos tulee muutama kasvi joskus ostettua... Uhkarohkeasti lasitin ruukun punaisella ja siitä tulikin aivan upea. Just sellainen lempparipunaiseni, joka sopii jouluun.


Ikkunalle virittelin pehmeää valoa antavan paperitähden. Se saa olla ikkunalla pitkään, tykkään sen tunnelmallisesta tuikkeesta. Olisin halunnut sen kaveriksi yhden tai kaksi vähän isompaa, mutta muuten samanlaista tähteä, ne vain tuntuvat olevan joka puolella loppuunmyydyt.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

TULPPAANIKORTTI.

03 lokakuuta 2017


Käsi ylös kuka tykkää saada kortteja? Täällä nousi heti kätönen. Mutta kuka enää lähettelee kortteja - eipä juuri ketään. Olen muodostanut itse itselleni perinteen - lähetän aina reissusta kortin itselleni. Lähetän aina myös muille, tosin viime reissulla kävi hassusti ja osoitelappunen jäi matkasta ja lähetin kortit lopulta vain vanhemmilleni ja kummeilleni. Ja siis itselleni.


Tykkään korteista, enkä ikinä lähetä perinteisiä turistikortteja, vaan pyrin löytämään jotakin erityistä. Jotakin, joka näyttää minun lähettämältä ja kuitenkin on tunnusomaista vierailun kohteelle. Alankomaissa meinasi käydä hassusti, unohdin aluksi ostaa kortin ja postimerkin itselleni. Onneksi ehdin korjata tilanteen ja löysin kauniin tulppaanikortin - mistäs muualtakaan kuin - tulppaanimuseosta. Kortti odotti minua laatikossa, kun palasin kotiin. Kortti tuli suoraan perille, minä Lontoon kautta.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground