KAKTUSTERRAARIO.

28 lokakuuta 2018



Parin vuoden aikana olen bongaillut paljon kasviterraarioita, vaikuttavat olevan hyvinkin trendikkäitä maailmalla. Toissaviikkoisella Amsterdamin käynnillä niitä oli näytti olevan ihan joka paikassa, vaate- ja sisustusliikkeissäkin. Kotiin tullessa piti askarella itsellekin kaktusteraario. Ostin kauniin terraarioastian vuosi sitten Habitaresta HUONE  ett RUMin osastolta jättimäisen ilmakasvin, Tillandsia xerographican, kodiksi. Ilmakasvi heitti henkensä kesällä ja terraario on ollut siitä asti tyhjillään.

Astian pohjalle laitoin kerroksen ruukkusoraa, päälle kaktusmultaa, multaan istutin kaksi kaktusta. Koristeeksi asettelin kolme kiveä, kaksi etummaista on matkamuistot Maltalta, pitkulainen on jostain muualta, enää en muista mistä. Sormet jäivät syyhyämään, tekisi vielä mieli tehdä toisenlainenkin, pienillä viherkasveilla, kauniiseen lasipurkkiin.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KUKKAIKKUNA.

21 lokakuuta 2018


Blogiyhteistyö: Huiskula

Vietin viime viikolla neljä päivää kesälomareissussa Amsterdamissa. Kotiinpalatessa sain kissani lisäksi vanhempieni kyydissä isän tekemän uuden kukkalaudan. Se on lähes tehty ohjeideni mukaan ja myös samanlainen kuin ikkunalla jo ennestään oleva.


Äitini kauhuksi kodin kasvit lisääntyvät hitaasti ja varmasti, halusin lisätilaa ikkunalle, sillä kodin ikkunat antavat itään tai pohjoiseen ja talvisin valoa on auttamattomasti liian vähän sisempänä asuntoa. Alahyllyllä ovat osa pelargoniaarteistani ja ylähyllylle tuli kokoelma kaktuksia, mehikasveja ja roikkuvia viherkasveja.


Helmivillakko | Senecio rowleyanus
Helmivillakko* on yksi lemppareistani, ne eivät vain kovinkaan pitkään selviä hoidossani. Olen vähentänyt kastelua huomattavasti tajuttuani niiden olevan mehikasveja, mutta siltikään ei ole onnistumisia tullut. Ehkä lisään kastelua hieman tämän uuden kanssa.


Hopeaköynnös | Scindapsus pictus


Ruukkuina on tutusti erilaisia punasaviruukkuja, vanhoja Arabian kukkaruukkuja ja liiallista harmoniaa rikkoo valkoinen Artekin Riihitie-ruukku.

Herttalyhty | Ceropegia woodii
Keittiössä ollut herttalyhty* oli kaikessa hiljaisuudessa kuollut. Uusi herttalyhty pääsi uudelle kukkahyllylle ja hauskasti sen lehdet ovat alapuolelta sävy sävyyn utuisten roosanväristen samenttiverhojen kanssa.


Kaktuksien joukossa on yksi pitkään etsimäni ihanuus - Cereus forbesii 'Spiralis'*. Hauskasti spiraalille kiertyvä kaktus taitaa olla ilman suomenkielistä nimeä.


*Kukat saatu blogiyhteistyönä Huiskulalta.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

ARABIAN KAKSOISMUNAKUPPI.

14 lokakuuta 2018


Mainitsin aiemmin, että Kierrätyskeskuksen ilmaisteltasta on löytynyt viime aikoina muutama aarre. Nukenpään kanssa samaan aikaan löytyi Arabian kaksoismunakuppi tai kääntömunakuppi. Toinen puoli on sopiva kananmunalle ja toinen ilmeisesti on tarkoitettu jollekin juomalle. En ole aiemmin törmännyt näihin hassuihin astioihin, olen vain kummastellut internetissä niitä. 

En olisi kotiuttanut tätä kuppia maksullisena, mutta ilmaislöytönä se sai paikan kodistani. Väritys on makuuni turhan pliisu, mutta sopii kauniisti terrakottaruukkujen kylkeen. Kuppi selvästi kaipaa ilmakasvin seuraa. Kupin oikealla puolella oleva punasaviastia on oma dreijaukseni. Ja sen on näköinenkin, pikkasen vinksallaan oleva. Olen silti ylpeä tekeleestäni. Pitää syksyn aikana kokeilla dreijausta taas uudestaankin.





Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

ASIOITA, JOITA PITÄÄ TEHDÄ MATKALLA.

10 lokakuuta 2018


Asioita, joita pitää aina matkoilla tehdä. {jos vain mahdollista}

Ostaa magneetti jääkaapin oveen. Mielellään punaisena. Ei mielellään kohteen nimeä vaan joku hahmo tai esine, joka liittyy kohteeseen. Pärnusta en löytänyt mitään soveliasta, en halua mielestäni rumia, joten en ostanut mitään.


Japanilaisia maneki nekoja on kertynyt useampia, joka reissulta olen tuonut vähintään yhden.


Picasso on Madridista ja Reissumies Fazerin vierailukeskuksesta, Vantaalta.


Toinen asia, mikä pitää tehdä matkalla on korttien lähettäminen. Lähetän reissuilta aina muutaman kortin ja aina myös itselleni. Tykkään saada kortteja ja kun harvat niitä enää lähettää, niin pitää itse lähettää itselle. Yllä olevat kortit ovat Osakasta, Lontoosta, Kiotosta ja Tokiosta. Vasemmassa alanurkassa oleva kortti on tullut UGUiSU-verkkokauppatilauksen ohessa, Tokiosta sekin.



Korttien suhteen olen nirso. Ehdoton ei perusturistikorteille. Pitää olla jotain kohteeseen liittyvää, mutta ei mitään mautonta. Maltalla meinasi jäädä kortti lähettämättä, siellä oli todella huonot valikoimat. Päädyin kuitenkin korttiin, joka esitteli maltalaisia parvekkeita, ovia ja oven kolkuttumia.


Kolmas asia, mitä reissussa pitää tehdä, jos vain mahdollista, nimittäin käydä valokuva-automaatissa. Värillinen kuva on Madridista, kuvasta tuli aika karmea. Otatin useamman ruudun ja vekslailin taustoja, kunnes aika loppui ja lopputulos on tuossa nähtävissä. Pikkukuvat ovat jossain Lontoon metroaseman automaatissa otetut. 

Urban Outfittersin valokuva-automaatissa olen käynyt sekä Amsterdamissa että Tukholmassa. Enää Tukholman UO:ssa ei ole automaattia, mutta Fotografiska-museossa taas on hyvin edukas. Tosin siihen päästäkseen on maksettava pääsymaksu museoon. Kaksi neljän sarjaa otatin Maltalla. 

Osassa kuvia on ollut matkaseura mukana, ne eivät nyt päässeet tähän esittelyyn. :) Hassua on, että en ole uskaltautunut Japanissa Purikura 'Print Club' -automaatteihin. Pelkään kielimuuria. Muutama vuosi sitten sellaisia oli Helsingissä ja kävin ystävän kanssa kokeilemassa.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

ARABIAN KYNTTILÄJALKA.

06 lokakuuta 2018


Löysin Kierrätyskeskuksesta söpön Arabian keraamisen kynttiläjalan. Hauska kolmiomuoto ja täydellinen väri ratkaisivat ostopäätöksen. Luulenpa, että myöhemmin siihen sopii täydellisesti adventtikynttilä. Pulitin kynttilajalasta 3,60 euroa.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

NUKENPÄÄ.

02 lokakuuta 2018



Sarjassa oudoimpia Kierrätyskeskuslöytöjä esittää: nukenpää.

Kierrätyskeskuksen ilmaisteltta on mainio paikka, kesällä oli pitkä aika, kun sieltä ei löytynyt mitään. Nyt syksyn tullen on teltasta taas löytynyt aarteita ja tässä taannoin löysin sieltä keraamisen nukenpään. Pää on mielestäni vanhanoloinen ja eihän enää nykyään tuollaisia kai tehdä? Se on selvästi käsintehty, sisältä löytyy signeeraus K.K.

Päässä on jotain viehättävää, mutta jotain niin outoa. Olisi kiva tietää mikä nukenpään tarina on!



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground