OMAT OMAT.

31 lokakuuta 2010






Piipahdin Iittalan Iik!-päivillä viime viikonloppuna. Sain pitkään himoitsemiani Arabian Oma-syviä lautasia. Olin liikkeellä kuitenkin vähän liian myöhään ja saaliksi jäi vain kolme kappaletta. Viimeiset vein!

Suloisen pyöreämuotoisten lautasten kanssa poseraavaat kesän Keibunsha-ostokset, syömäpuikot. Alunperin suunnittelin ostavani tyylikkäät mustat tikut, mutta niin vain napsahti päässä ja palasin koto-Suomeen näiden veikeiden pilkullisten kanssa... Mustat vohvelit ovat myös Japanista, Natural Kitchenistä.

JAPANIN TULIAISIA osa 2.

29 lokakuuta 2010




Muutamia Japanin tuliaisia... Pino washi-teippiä tai masking tapea tai miksi näitä ihania teippejä nyt sitten kutsuisikaan. Lisäksi pieni leimasin Natural Kitchenistä.

LAHJARESEPTI.

29 lokakuuta 2010


Työkaveri lähtee uusille urille ja oli tänään viimeistä päivää ilonamme. Intohimoiselle ruuanlaittajalle ja leipurille kokosimme työporukalla oman reseptivihkosen. Jokainen sai kirjoittaa A5-kokoiselle sivulle suosikkireseptin ja tuunata sivun oman/reseptinsaajan näköiseksi. Omaan sivuuni halusin washi-teippiä, leimausta ja suosikkisämpyläreseptin. Olisin halunnut kirjoittaa reseptin käsin, mutta käsialani olisi vaatinut enemmän tilaa kuin sivulla oli, joten tyydyin printtiin.

Sivun oikeassa alareunassa on siis leimattu orava ja sen vierellä "tagi"-leimassa omistuskirjoitus työkaverille.

SYYSKISSAT.

28 lokakuuta 2010



Kun on harmaa syksyinen päivä ja vikkelästi ulkona liikkuvia kissoja, niin yritäpä siinä ottaa skarppia kuvaa! Yllä olevissa on kuitenkin tunnelmaa, pieni kaupunkilaisneiti on päässyt pörheän turkkinsa kanssa lintujen saalistuksen makuun. Toistaiseksi vielä tuloksetta. Maalaisherra taas on vähän vanha ja viluinen ja haluaa aina tulla moikkaamaan kuvaajaa! Kuvat ovat vanhempieni luota, jossa kissani oli hetken hoidossa. Kuten alimmasta kuvasta näkyy, kissat ulkoilevat aidatulla alueella.

KORI SKUMPPAPULLOJEN KORKEILLE.

27 lokakuuta 2010


Pieni metallilankakori on myös Japanista. Löysin sen 105 jenin kaupasta, sellaisesta zakka-tyyppisestä, nimeltä Natural Kitchen. Maksoi euroissa silloista kurssia yhden euron verran. Suomessa kori sai päällensä kerroksen mustaa spraymaalia, alkuperäisen rusehtavan harmaan päälle.

KEIBUNSHA | KIOTO, ICHIJOJI

26 lokakuuta 2010


Ennen kesän Japanin matkaa tein ahkerasti salapoliisin työtä kiinnostavien kohteiden löytämiseksi. Yksi etappi oli Kiotossa sijaitseva kirja- ja lahjakauppa sekä galleria Keibunsha. Vinkin löysin ihastuttavasta Jollygoo-blogista. Keibunsha sijaitsee Ichijojin kaupunginosassa, koillisessa Kiotossa. Kauppaan ei turisti noin vain eksy, sillä lähistöllä ei ole mitään erityisiä nähtävyyksiä. Minäkin menin paikalle vain käydäkseni kirjakaupassa.


Ihan helpolla Keibunsha ei löytynyt. Minulla oli mukana Googlen kartta, romanisoituna. Virhe nro 1. Virhe nro 2. oli vain lähteä harhailemaan kohti kauppaa, n. 37 asteen helteessä olisi viisainta säästellä itseään ja käyttää ilmastoituja kulkupelejä. Tosin tuli nähtyä vähän toisenlaistakin Kiotoa. Kävelin harhaan, mutta kuin sopivasti kohti seuraava kohdetta myös Jollygoossa mainittua prinziä, jossa levähdin ja söin lounaan.


Prinzistä suuntasin kohti pienen pientä juna-asemaa ja puksuttelin pienen pienellä paikallisjunalla yhden pysäkinvälin. Perillä tutkin karttaa ja herttainen mummeli tuli selostamaan minulle ohjeita lähistöllä oleviin temppeleihin. Wakarimasen in {en ymmärrä} hokeminenkaan ei auttanut, vaan mummeli sitkeästi puhua pälpätti neuvoja japaniksi. Mummelin mentyä lähdin vastakkaiseen suuntaan ja pian olikin Keibunshan luona. Ihana kauppa!

...

Vinkki Japaniin matkustaville:

Osoitteella et tee Japanissa juuri mitään. Kaikilla kaduilla ei ole nimeä ja numerointi ei oli länsimaisen järjestelmällistä, vaan maassa on ihan oma systeeminsä. Printtaa siis kartta mukaan, kartan kanssa myös paikalliset suunnistavat. Kaupungeissa on myös ripoteltu kiitettävän tiheään karttoja kaduille, johon printtiä verrata. Tässä kohtaa on etua, kun molemmat kartat ovat kirjoitettu japanilaisilla kirjoitusmerkeillä. Vaikka mitään ei ymmärtäisi, voi merkkejä verrata toisiinsa. Ja ainahan voi kysyä! Japanilaiset ovat todella ystävällisiä ja mielellään neuvovat turistia kädestäpitäen, vaikka yhteistä kieltä ei oliskaan.

KORTTEJA KEIBUNSHASTA.

26 lokakuuta 2010


Keibunshasta löytyy kirjojen lisäksi myös kortteja, zakka-tyyppisiä juttuja, kuten washi-teippiä {masking tape} ja leimasimia, koruja ja keittiötarvikkeita. Mukaani tarttui nämä kaksi korttia. Ylempi kortti on Seki Mihokon ja alempi jonkun tuntemattomaksi jäävän tekijän.

HENTOINEN PASTELLINPUNA SINIVALKOISEN ASTIAN KERA.

25 lokakuuta 2010



Lähikirppiksen myyntipöydälle oli ilmestynyt matala, sininen Ali-vati. Hintaa oli kympin verran ja tuote ehjä, joten oli pakko täydentää Ali-sarjaani tämän yhden verran. Syklaamin ostin itselleni synttärikukaksi. Nuukahti sillä aikaa kun käväisin Tukholmassa, virkistyi vähän, mutta enää ei kuki noin kauniisti kuin kuvassa.

I ♥ EMALI osa 3

24 lokakuuta 2010



Ei kahta ilman kolmatta. Hesyn perintöpuodista vitosella. Neljäskin, valkoinen yksilö, oli jo melkein lähdössä matkaan, mutta hillitsin itseni.

SYKSY TORKKELINMÄELLÄ.

23 lokakuuta 2010



Muutama "pakollinen" ruskakuva. Kuvat ovat jo muutaman viikon takaa, Torkkelinmäeltä. Palkkatyö ja freehommelit ovat pitäneet poissa näppäimistöltä ja ilkeästi estäneet bloggailua... :)

KIRSIKKA KAKUN PÄÄLLÄ.

23 lokakuuta 2010

Oravanpesä on saanut tunnustuksen {jo aikoja sitten} Blandadin Heidiltä, jonka käsittämättömän hienoa pullonkorkkia kadehdin!

Kiitos!



1. Pass this award to five bloggers who you love and inspire you

Olethan tavannut jo ihanan kawaiin Marun, japanilaisen skotlannin luppakorvan? Entä kurkistanut australialaisen taiteilijan ja graafisen suunnittelijan, joka asuu Tokiossa Hello Sandwich -blogiin. Japanilainen ruoka, estetiikka ja upean tunnelmalliset valokuvat kohtaavat it will stop raining -blogissa. Lisää kaunista japanilaista tunnelmaa löytyy jollygoo-blogissa, jonka kirjoittajalla Hikillä on aivan hurmaava pikkupuoti, Uguisu. Ihan omanlaisensa kosminen tunnelma löytyy Olyn Just Like Honey -blogista.


2. List 3 things you love
  • Kissat
  • Oravat
  • Oma koti
3. Show a picture you love and explain why


Kuvassa on rakkaimpani, pieni karvaturrini, jonka seurallisuus on vailla vertaa, nappisilmä, hellyydenkipeä hurinaattori, joka unettomina öinä kehrää minut uneen pääni päällä köllien, aamuisin valvoo suihkussa käyntiä ja tarkistaa aamiaisen terveellisyyden. Mitään ei tarvitse tehdä yksin, aina löytyy utelias kaveri ja aina parempi, jos mukana on lehtiä, laatikoita tai kasseja. Viimeisin kuva kultahippusesta, joka löysi taas laatikon, kun siirsin sen työpöytäni alle.

KARKKIPUIKOT.

10 lokakuuta 2010


Jo joku aika sitten piti ostaa kirpparilta neulepuikot, kun olivat niin ihanan karkkiväriset ja halvat {hintaa en tosin enää muista, oisko ollut 1,5€?}. En ole mikään neulomisihminen, mutta näitä puikkoja en voinut vain vastustaa. Koska "kaikki" kirppisostokset pitää esitella blogissa, aloin kuvituksen vuoksi neuloa. Mitään puikkoihin sopivaa lankaa ei siihen hätään löytynyt, mutta onneksi nurkissa pyörii pinkkiä matonkudetta. Sitä sitten puikoille.

Puikot ovat kokoa 4,5 ja matonkude paksua, vaatii aikamoista vääntöä, että saa silmukat juoksemaan. Päädyin aina oikein -neuleeseen ja alun jälkeen pinta näyttikin niin kivalta, että en malttanut lopettaa tai purkaa... Kaikkea muuta puuhaa on riittänyt niin, että neulomus on edelleen kuvassa näkyvässä vaiheessa ja edistyy hitaasti. Aikomus on neuloa neliö ja tehdä siitä pannunalunen, kunhan taas maltan karkkipuikkoihin tarttua!

Ja räsy, se vaan näyttää aina yhtä kivalta!

NEKOTALO.*

10 lokakuuta 2010


Kesän Paraisten retkeltä löytyi paikalliselta kirppikseltä pärekopan lisäksi myös puinen talolokerikko hintaan 2 €. Ei paha. Lokerikko sai pintaansa heti valkoisen värin. Omaa paikkaansa talo etsi hetken, kunnes kotiutui myös CD-levyilleni tarkoitettu kaappi. Kaapin päällä on kuin tilauksesta paikka lokerikolle.


Isäni heitti kesällä idean ihan ohimennen, että talo voisi saada asukkaiksi japanilaisia pikkukissoja. Ja miten loistava idea olikaan! Vanhat ja nyt uudet kaverit saivat oman tilansa talosta.



Koska Nekotalossa* ollaan vieraanvaraisia, tilaa on myös muutamalle origamilinnulle, sydäntehtaalle ja oravalle.



Origamilinnut ovat ensimmäiseltä Japanin matkaltani. Tokiossa majapaikkana ollut Ryokan Sawanoya ilahdutti matkaajia tyynyn päällä olleella kurjella ja aamiaisella syömäpuikkojen koristeena oli toinen lintu. Sydäntehdas on ostos Etsystä, Heart Factoryn on Pearson Maron -kaksikon käsialaa. {kauppa ja blogi}

Orava on myös kotoisin Japanista. Se on Natural Kitchen -kaupasta. Natura Kitchen on 100 jenin {tai veroineen 105 jenin} kauppa. Kaikki maksaa kaupassa 100 jeniä, joka matkani aikaan oli noin 1 € {elo-syyskuussa jeni oli todella kallis}. Natural Kitchen ei ollut perinteinen säläkauppa, vaan todella ihastuttavasti esillepanoihin satsannut zakka-tyylinen 100 jenin kauppa. Valikoimassa oli erilaisia pieniä kodin tilpehöörejä, astioita, tekstiilejä, askartelujuttuja yms.


*Tokion Koenjissa on Nekotalo, joka vuokraa huoneita suomalaisille. Neko on japania ja tarkoittaa kissaa.

PIENI PISARARENGAS.

09 lokakuuta 2010




Lähi-Fidassa oli ypöyksin pienen pieni snapsilasi, 2 €. Kyljessä Iittalan tarra ja muutenkin mukavan muotoinen. Muistelin sarjan nimeksi Pisararengasta ja sehän se oli. Suunnittelija Timo Sarpaneva. Onkohan tämä taas yhden keräilyn alku?

I ♥ EMALI osa 2

07 lokakuuta 2010

Valkoinen sai kaverin punaisesta. Sama kirppis, sama pöytä ja sama hinta.

AARREARKKU JA SAKSET.

05 lokakuuta 2010


Japanin tuliaisena toin itselleni sievät punaiset sakset. Vastaavia olin katsellut jo sillä silmällä aiemmillakin matkoilla. Nyt löytyi täydelliset, eikä hetkeäkään liian aikaisin. Viimeisenä kokonaisena päivänä Nagoyasta. Olin jo matkalla metrolle ja ryokanille, mutta muistin viime vuodesta, että maanalaisessa ostoskeskuksessa, Oasis 21, on pieni puutarha-kukkakauppa.

Pistäydyin siellä katselemassa kauniita istutuksia, asusteita ja puutarhatarvikkeita. Sitten siellä oli somat punakahvaiset "ikebana-tyypiset" sakset. Hintaa niille tuli n. 4 euroa, joten olivat vielä edullisetkin. Viime reissulta muistan katselleeni kymmenen kertaa kalliimpia.

Puinen aarrearkku on pappani, äitini isän, aikoinaan tekemä. Vuorasin sen Kioton kartalla ja nyt se kätkee sisäänsä ompelutarvikkeita.

PARVEKKEEN HARMAUTTA VASTAAN osa 2.

04 lokakuuta 2010



Viikonlopun ruokaostosreissulla silmiin osui hypermarketissa lajitelma pieniä havupuita. Erityisesti pienet, palleroiset piikikkäät miellyttivät ja niinpä nappasin niitä parvekkeen ainavihannaksi koristukseksi.

Purkissa lukee Chamaecyparis Laws. ja googlailun tuloksena selvisi, että kyseessä on valesypressi. Laji on talvenarka, mutta menestyy Suomessa suojaisilla ja lämpimillä kasvupaikoilla. Lähteeni suosittaa istuttamaan valesypressin kesäkukkien tapaan ruukkuun. Saapa nähdä onko itäparvekkeeni tarpeeksi suojaisa ja lämmin kasvupaikka...

PARVEKKEEN HARMAUTTA VASTAAN osa 1.

03 lokakuuta 2010



Vähän väriä syksyisen harmaalle parvekkeelle perinteisen kanervan muodossa tai mitä lie Ericoita olivat. Assari toki mukana kuvauksissa!

PIKKUJUTTUJA JAPANISTA.

02 lokakuuta 2010



Pieniä juttuja Japanista. Kolikkoautomaateista putkahtaneita Hello Kitty -palloja. Ne ovat sisältäneet pussukan {iso} tai magneetin {pienemmät}. Joka reissulta on pitänyt tuoda yksi pallero lisää. Iso ensimmäiseltä, kelta-oranssi viimeisemmältä.

Ylemmän rivin kortit keräsin viime reissulta. Ovat eri kauppojen flyereitä. Alemmat tulivat Come Home -lehden numeron 20. mukana, kuvat eivät ole kuitenkaan Japanista vaan Serbiasta. Kuvaajana Tsukao.
Proudly designed by Mlekoshi playground