APUA JAPANIN KAIPUUSEEN osa 12. Ichigo ichie.

30 elokuuta 2020



Kaupallinen yhteistyö: Gummerus

Muistatteko kirjan Ikigai? Kirjoitin siitä kesäkuun lopulla. Nyt sen kirjan kirjoittajilta, Héctor García (Kirai) ja Francesc Mirailles, on tullut uusi kirja Ichigo ichie - Hetkessä elämisen taito japanilaisittain. Tällä kertaa tartuin kirjaan avoimin mielin ja ilman ennakkoajatuksia, vain kiinnostuneena hetkessä elämisen taidosta japanilaisittain.

Japaninkielen termi ichigo ichie ei varsinaisesti käänny suoraan suomeksi, mutta se tarkoittaa kutakuinkin "yksi kerta, yksi kohtaaminen" tai "tässä hetkessä, yksi mahdollisuus". Kirja nojaa tähän sanontaan ja japanilaisten hetkessä elämisen taitoon. Samankaltaisia hetkessä elämisen ajatuksia löytyy myös muualta, kuten tiibetiläisestä tarusta tai buddhalaisesta tarinasta ja niitä esitellään kirjan kokoon nähden aika laajasti. 

Ichigo ichie -kirjassa on oma lukunsa aisteista nauttimiseen taidoille kuten myös juhlimisen taidolle. Yksi tunnetuin japanilainen hetkessä eläminen ja näköaistista nauttimisen taito on kirsikan kukkien katselu. Kukinta on lyhyt ja on vain se lyhyt hetki ennen kuin terälehdet varisevat maahan. Putoavien lehtienkin katselusta japanilaiset osaavat nauttia, siinä jos jossain on erityinen ichigo ichie -taito.

Kirja on kiinnostava muistutus nauttia pienistä, ohikiitävistä hetkistä, joita ei enää saa takaisin. Minusta tuntuu, että mitä enemmän olen sukeltanut japanilaiseen kulttuuriin, sitä enemmän olen alkanut kiinnittää huomiota hetkiin, varsinkin sellaisiin pieniin, monista ehkä vähäpätöisistäkin. Olen tervehtinyt siemenkylvöjen ensimmäistä sirkkalehteä, viettänyt omenankukkajuhlaa, ilahtunut hellepäivän yllättäneen sateen aiheuttamasta sateenkaaresta, vasta avatun kahvipaketin tuoksusta, kehräävästä kissassa kyljen päällä, varhaisen aamun höyryävästä hengityksestä syyskesällä, ensimmäisestä roseelasillisen siemauksesta touhukkaan puutarhapäivän jälkeen ja niin edelleen.


Kirja saatu: Gummerus



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

APUA JAPANIN KAIPUUSEEN osa 11. Tokion tuhkaa.

16 elokuuta 2020


Samaisella Kierrätyskeskus-reissulla, kun löysin japanilaisen puupiirroksen, löysin kirjaosastolta tämän opuksen. Kiersin hyllyjä pitkään ja viimein tärppäsi, löysin jotain japanilaista luettavaa. Epäilin kirjan aluksi olevan dekkari, vaan ei. Kenzo Kitakatan Tokion tuhkaa on täysverinen mafiatarina tai siis japanilaisittain yakuza-tarina. Kitakata on Japanin arvostetuimpia ja tuotteliaimpia rikoskirjailijoita sekä lukuisasti palkittu. Kirja on ilmestynyt vuonna 2006.

Tokion tuhkaa -kirjaa pidetään hänen parhaana työnä. Itsehän en kirjasta varsinaisesti pitänyt. Väkivalta ei millään muotoa kiehdo ja minusta kirjassa oli sitä paljon ja tarpeettomasti. Tai kai se yakuzan elämään kuuluu ja sinällään paikallaan kirjassa, mutta liikaa minulle. Japanilaisen elämän ja ympäristön kuvaus jäi toivomaani ohuemmaksi. Minulla on hirveä kaipuu Japaniin ja janoan japanilaisia tarinoita, joten tämänkin kirja kuitenkin hieman auttoi siihen.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

VANERILAUKKU.

10 elokuuta 2020


Vanhat vanerisäilyttimet ovat heikkouteni. Kotoa löytyy sekä vanerilaukku että pyöreä vanerinen laatikko ja kaksi kannetonta pyöreää vasua. Vasut ovat jo sulkeutuneelta kirpputorilta aikaa sitten löydetyt, vanerilaukun olen huutanut Huuto.netistä omakseni ja pyöreän boksin ostin Turun kirppis-Centeristä. Nyt löysin toisen, vähän pienemmän laukun. 



Vanerilaukku löytyi Nihtisillan Kierrätyskeskuksessa hinnoittelemattomat - älä ota -ostoskärryissä. Kiersin myymälää ja kärryä kuin kissa kuumaa puuroa, kun hoksasin vanerisen laukun siellä. Odottelin tovin josko laukku hinnoiteltaisiin ja päätyisi hyllyyn ennen kuin rohkaistuin kyselemään hintaa sille.


Onnekkaasti arvotuotteiden hinnoittelija tuli juuri paikalle kuin tilauksesta ja hetken tuotetta pyöriteltyään antoi sille hinnan. Alennuksien jälkeen hinnaksi jäi 20 euroa, joka sopi kukkarolleni ja niin kiikutin vanerilaukun kassan kautta iloiten kotiin. Minusta parikymppiä oli hyvinkin kohtuuhinta laukusta. Tarkempi tutkailu paljastin sen olevan kotimaista alkuperää. Laukku on aika hyväkuntoinen, vain nahkavyöte on ajan saatossa mennyt poikki.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

APUA JAPANIN KAIPUUSEEN osa 10. Geishan muistelmat.

05 elokuuta 2020



Tällä hetkellä en millään halua lukea muita romaaneja kuin Japani-aiheisia. kotona olisi iso pino luettavaa, mutta en silti tartu niihin. Ilahduin suunnattomasti kun löysin Kierrätyskeskuksen ilmaisteltasta Arthur Goldenin Geishan muistelmat

Olen lukenut kirjan ensimmäisen kerran yli 10 vuotta sitten, juuri ennen ensimmäistä Japanin matkaa. Kirja oli matkalukemisena kun kävin ystävän luona Edinburghissa ja tiesin, että muutaman kuukauden päästä pääsen Japaniin. Muistaakseni olen lukenut kirjan sen jälkeenkin kertaalleen.

Kirja kertoo yhdeksän vuotiaan Chiyon tarinan kalastajaperheen tyttärestä kaikkien tavoittelemaksi geishaksi. Rakastan kirjan alkua, sen Japani-kuvausta, vaikka itse tarina siinä kohtaa onkin kovin surullinen. Kirjan edetessä tarina tempaa mukaansa, enkä voinut lopettaa lukemista, vaan hotkaisin kirjan parissa päivässä. Loppua kohti kirja mielestäni tylsistyy, mutta kestän sen alun viehättävyyden takia.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

JAPANILAINEN PUUPIIRROS KIERRÄTYSKESKUKSELTA.

02 elokuuta 2020



Tein hetki sitten pienimuotoisen kirppiskierroksen Espoossa. Parhaat ostokset tein Nihtisillan Kierrätyskeskuksesta. Mukaan lähtivät Japani-aiheinen romaani, kaksi Herttua-viinilasia ja tämä  kuvissa näkyvä japanilainen puupiirros.


Taulun taakse on liimattu lappu, joka kertoo työn ostetun Kyoto Handicraft Centeristä. Sieltä samasta paikasta olen itsekin hankkinut kolme kissa-aiheista puupiirrosta. Viime vuosina on paikan valikoima harmillisesti kaventunut mahdottoman paljon. Ennen puupiirroksia oli lähes yhden kerroksen verran, viime reissulla käydessä hyvin paljon vähemmän.


Samassa lapussa on mainittu, että puupiirroksen tekijä on Kiyomine (1787~1868). Kun googlettelin taiteilijaa löytyi myös teoksen nimi: Shinpan imayo shiki no hana: Natsu (Neljän vuoden ajan kukat: kesä). Teoksen oikeassa ylänurkassa näkyy iiriksiä, kesän kukkia. Lisää etsiessäni selvisi, että kevään kukat ovat yllättäen kirsikankukat ja syksyn krysanteemit. Talven kukkia en etsinnöistä huolimatta valitettavasti löytänyt.


Kotiuduin kirppiskierrokselta suoraan mökille ja sinne puupiirros on toistaiseksi jäänyt. Se on seilannut muutamassakin eri paikassa, mutta on nyt jäänyt yöpöydälle sängyn viereen. Olen viime päivät ahkerasti mökkeillyt, niin olen onnekseni myös saanut ihastella tätä työtä useita kertoja päivässä. Tykkään puupiiroksesta ihan valtavasti. Harkitsen vakavasti sen siirtämistä talveksi kotiin. Onneksi sen aika ei ole vielä vähään aikaan.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground