PELTIPURKKIKOKOELMAA osa 12.

20 huhtikuuta 2009

Tämän kertainen peltilaatikko on tullut luokseni lahjana. Sain Skotlannin tuliaisena {kiitos vain!} muutama vuosi sitten laatikollisen skottien shortbread-pikkuleipiä. Keksit on jo aikoja sitten syöty parempiin suihin {nam!} ja nyt laatikko lepää hyllyssäni tyhjänä. Mitähän sinne keksisi? {heh.}


{koko: leveys 11 cm x korkeus 4 cm x syvyys 18 cm}

UUDET ALUT.

13 huhtikuuta 2009

Viime kesänä alkanut asuintaloni julkisivuremontti alkaa olla nyt loppusuoralla. Koko syksy meni pimeästi pussissa. Omalta kohdaltani muovitusaika kesti lyhyimmän mahdollisimman ajan, muovit tulivat viimeiseksi ja lähtivät ensimmäiseksi. Onneksi näin, Silti todella valoton syksy koitui neljän viherkasvini kohtaloksi, kolme rahapuuta ja yksi rönsylilja kuihtuivat.

{taustalla näkyvät grafiikat, Nipsu ja The King ovat Anna-Maija Mattila-Selinin töitä}

Nyt sain alut erittäin rehevästä rahapuusta ja eilen sain ne istutettua. Jostain kumman syystä pidän punasaviruukuista ja minua eivät haittaa lainkaan veden aiheuttamat kalkkijäljet kyljissä, se vain lisää mielestäni ruukkujen charmia.

SIEVÄ RÄTTI RÄTTINEN.

13 huhtikuuta 2009

Olen pitkään hinkunut itselleni sellaista Ricen {tai jonkun muun} neulottu/virkattu värillistä tiskirättiä. On ekologisempaakin pestä ja uudelleen käyttää riepuja kuin ostaa uusia ja onhan ne paljon kauniinpiakin!

Olin jo ostamassa sellaista Pinosta, mutta oikeaa punaisen sävyä ei ollut tarjolla. Kävin ainakin kolmena sunnuntaina Maloun ikkunan takana kuolaamassa ihanan värikkäitä rättipinoja. Kun netistä selvisi putiikin olevan Ricen jälleenmyyjä. Onneksi kauppa oli aina visusti kiinni etten päässyt sisään tuhlaamaan pennosiani. Siellä oli kaikkea muutakin ihanaa! Sitten järki käski tehdä rätin itse.

Minulla on viime syksyn neuleprojektista {kauluri} jäljellä useita Novita Bambu -lankakeriä. Monissa blogeissa on juuri tuosta langasta virkattu tai neulottu rättejä, joten siis minäkin. Ensimmäinen käsiin osunut virkkuukoukku sai kelvata ja sitten vaan koukkuamaan. Ensimmäisen aloituksen purin, kun liinasta meinasi tulla extra large -kokoinen. Virkkaaminen olikin niin koukuttavaa puuhaa, että otin virkkuuni mukaan työmatkallekin. Töissä olisi tehnyt mieli vain virkata eikä tehdä lainkaan töitä...

{tiskiharja on ostettu vuosia sitten Ihana Livingin myymälästä Kuopiosta, en vain raaski käyttää harjaa...}

Vieläkään rätti ei ole käytössä, käytän ensin vanhat liinat loppuun. Ja teen ainakin yhden vielä, on sitten toinen rätti varalla kun toinen on pesussa.

PELTIPURKKIKOKOELMAA osa 11.

12 huhtikuuta 2009

Vaihteeksi taas peltipurkkiesittely. Näitä riittää vielä muutamia! :) Yksikin on vielä kuvaamatta, kun on jemmassa vanhempieni luona... Tämän kertainen ei ole kauneudella pilattu. Purkin alkuperäisestä käytöstä ei ole tietoa, kyljessä oleva teksti " inks" viitttaisi jonkin sortin musteisiin.

Purkki on löytö entisen työpaikkani toimistotarvikekaapista. Peltipurkki oli tuotu sinne siivoustalkoiden jäljiltä muiden romujen ja tilpehöörien kera. Nappasin tietenkin purkin itselleni talteen! :) Nykyään se kätkee sisällään kaikenlaista pientä askartelusälää, tarpeellinen kaveri siis!

{koko: leveys 17 cm x korkeus 8,5 cm x syvyys 11,5 cm}

3 PÄIVÄÄ 3 RETKEÄ.

12 huhtikuuta 2009

Pääsiäislomalla on ollut aikaa ulkoilla. Perjantaina olin Suomenlinnassa. Lauantaina suuntasin Vanhankaupungin koskelle. Tänään lähdin ensimmäistä kertaa tälle vuodelle pyörän kanssa matkaan. Suuntana oli Seurasaari. Tässä muutamia kuvasaaliita matkojen varrelta...

{Suomenlinna 10. huhtikuu 2009}


{Suomenlinna 10. huhtikuu 2009}


{Suomenlinna 10. huhtikuu 2009}


{Vanhankaupungin koski 11. huhtikuu 2009}


{Vanhankaupungin koski 11. huhtikuu 2009}

... ja ylläri, ylläri! :)

{Seurasaari 12. huhtikuu 2009}

OKSILLA ORAVIA.

10 huhtikuuta 2009

Muutama viikko sitten satuin hakemaan töissä kahvia, kun työkaveri selasi lehtiä. Kuikuilin olan yli ja työkaveri kertoi kopsanneensa taikataikinan ohjeen ja aikoi tyttäriensä kanssa askarrella pääsiäiskoristeita. Pyysin saada vilkaista ohjetta ja innostuin. Muistan lapsuudessani väkertäneeni taika- tai suolataikinasta jotain juttuja. Samaa kamaa kai, mutta vain eri nimellä. Niinpä sitten kopsasin minäkin ohjeen itselleni, askarrellakseni itse jotain kivaa pääsiäiseksi.

Taikataikinan idea on yksinkertainen, kotoa löytyvistä perusleivonta tarpeista syntyy taikina, jota voi muotoilla ja sitten koti uunissa paistaa kovaksi. Valmiit työt voi sitten halutessaan maalata. Taikina itsessään on luonnonvalkoista.

{Ohje kopioitu kopiosta, joka on jostain lehdestä. Veikkaisin Kotivinkkiä}

Ohjeessa on tehty suloisia pupuja ja minäkin jo näin lauman söpöjä kaneja rairuohon seassa! Rairuoho tai kaura tosin jäi aivan liian harvaksi ja heitin sen biojätteseen alkuviikosta. Onneksi ennakoin tilanteen ja jostain mielen mutkista tuli idea käyttää piparkakkumuottejani ja tehdä oravakoristeita.


Kotonani ollut suola riitti puolikkaaseen taikinaa, mutta siitäkin satsista tuli kaksi kapean uunin pellillistä paistettavaa.


Ajatus oli ripustaa oravat oksille, käyvät sitten niin pääsiäisenä kuin joulunakin, joten tein ennen paistamista reiät grillitikulla. Ripustusnauhaksi laitoin ohutta mustavalkoista puuvillanyöriä.

{Kasa paistettuja oravia}


29.3. fiilistelin jo pääsiäistä tuomalla kotiin pajunkissoja ja ripustelin pienimpiä oravia oksille. Kaikissa oravissa on tekovika - ne ovat takapainoisia. En tajunnut oravien häntien olevan niin massiivisia, että reiän paikka olisi pitänyt olla eri kohdassa kuin nyt. Nooh.

Ajattelin myös maalata koristeet, mielessä väikkyi kuva mustista oravista. Harmillisesti akryylivärini ovat ullakolla ja sinne pääsee kaksi kertaa viikossa {murtovarkaiden takia ovessa on muuten lukko ja oven avauttaminen huoltomiehellä maksaa}. Kun vihdoin pääsin hakemaan värit, oli jo laiskuus iskenyt ja koristeet roikkuneet tarpeeksi pitkään oksilla, että ne näyttivät jo hyviltä noinkin.


Tänään samat oksat näyttävältä tältä ja minä hieman niiskutan siitepölyallergisena, mutta kauneus ennen käytännöllisyyttä! :)


Aurinkoista pääsiäistä kaikille!

PIKAVISIITTI JAPANISSA.

05 huhtikuuta 2009

Tein tänään retken Viherpajan japanilaiseen puutarhaan. Odotukset olivat korkealla, olin lukenut että on kirsikankukkien aika eli sakura. Odotin syvänvihreitä sammalmättäitä, siistejä hiekka-alueita, kiviä siellä täällä ja niitä kirsikankukkia. Totuus oli vähän toinen. Sammalta ei ollut lainkaan, hiekassa oli mutaisia jalan jälkiä ja puolet kirsikankukista oli maassa. Japanissa ne olisi kaikki kerätty pois.

Sen siitä saa kun mielessään näkee ne Japanin upeimmat sammalpuutarhat ja odottaa näkevänsä vastaavanlaista Suomessa. Tietenkään kasvihuoneeseen tehty puutarha ei voi olla samanlainen kuin vuosisatoja vanhat japanilaiset taideteokset ovat.

Kiertäessäni puutarhaa, sinne rynnäköi lauma äänekkäitä ihmisiä ja viimeinenkin japanilaisen rauhoittumisen fiilis oli mennyt. En jaksanut kuunnelle melua ja tungeskella muiden kanssa samaan aikaan kapeilla käytävillä ja luovutin. Kuvasaalis jäi laihaksi, tässä kuitenkin pari otosta.





POLADROIDIT osa 2.

04 huhtikuuta 2009

Keväisten kelien kunniaksi talvisia kuvia Helsingistä Poladroideina. On se niin tunnelmallista raahata Polaroid-kamerakuvakkeen päälle oma digikuva. Sitten kamera hetken aikana "ottaa kuvaa". Ffrrrroum ja kuva putkahtaa poladroituna "ulos" ja sitten vielä pitää odotella kuvan valmistumista.

Oo. Ihan tulee ne ajat mieleen, kun napsailin työkseni Polaroid-passikuvia. On muuten ehkä maailman epäkiitollisinta hommaa! Kukaan ei ole koskaan tyytyväinen kuvaansa. Poikkeuksena minä, joka olen ollut useimmiten tyytyväinen...

{kaislikkoa Seurasaaren rannassa}


{jälkiä lumessa Seurasaaren edustan jäällä}


{jostain syystä säästynyt vahinkolaukaus}


{Pasilan linkkitorni sumuisena aamuna}


{poijuja Säästöpankin rannassa}


{Töölö Olympiastadionin tornista kuvattuna}

SE ITÄÄ!

02 huhtikuuta 2009

Sain maanantaina yllättäen toimeksi ja kylvin pääsiäistä ajatellen kauraa kasvamaan. Siemenet ovat olleet minulla jo pitkään. Olen saanut ne vanhemmiltani, jotta voin kasvattaa Kissalle ruohoa. Nyt sitten kaksi kärpästä yhdellä iskulla, koristetta pääsiäiseksi ja samalla Kissa saa vihertävää pureskeltavaksi. Nyt taitaakin olla Kissalla kiivain karvanlähdön aika.

Vielä tuo kasvusto näyttää harvalta ja homeiselta. Laitoin itämisen parantamiseksi istutuksen päälle tuorekelmua, jonka sitten tänään revin pois kun huomasin versojen kurkottelevan kelmua. Toivottavasti loputkin siemenet alkavat kasvaa...



PELTIPURKKIKOKOELMAA osa 10.

01 huhtikuuta 2009

Taas peltipurkkiesittely! Tämän kertainen onkin yksi tuoreimmista purkeistani. Se on myös siitä harvinainen, että olen käynyt sen varta vasten ostamassa tiettyä tarkoitusta varten.

Suloinen läjä kissanpentuja ja kiinalaista posliinia {hieman outo yhdistelmä, myönnettäköön} saapui kotiini Hakaniemen hallin toisesta kerroksesta. Kävin katsomassa sitä pari kertaa, kerran purkkia ei ollut lainkaan hyllyssä, mutta onneksi lopulta sain sen omakseni. Peltipurkki maksoi n. kuusi euroa, ei lainkaan paha hinta uudesta purnukasta. Niin ja se säilöö hapankorppuni. On kuin juuri tehty ja mitoitettu niille!

{koko: leveys 24 cm x korkeus 8,5 cm x syvyys 10,5 cm}
Proudly designed by Mlekoshi playground