APUA JAPANIN KAIPUUSEEN osa 2. Wabi ja sabi - mietiskelypäiväkirja.

23 heinäkuuta 2019


Matkakissan muistelmat -kirjan lisäksi pakkasin Japanin matkalle Minna Eväsojan uusimman kirjan Wabi ja sabi -mietiskelypäiväkirjan. Tilasin kirjan netistä näkemättä, se paljastui erittäin kauniiksi, mielenkiintoiseksi, mutta teksteiltään kovin lyhyeksi. Kirjassa on kaksi teemaa, Kätketty loisto ja Valkoinen suru. Kääntökirjassa on yhdeksän wabi-runoa ja toisella puolella yhdeksän sabi-runoa, sekä Eväsojan selitykset niille. Kirjan kauniit kuvat ovat japanilaisia puupiirroksia Tuula Moilasen yksityiskokoelmasta.

Tykkään hirveästi Eväsojan kirjoitustavasta, vielä enemmän tosin pidän hänen luennoistaan. Voisin kuunnella niitä loputtomasti. Luettavaa ei ollut hirveästi, sillä kirjan idea on täydentää sivuille lukijan omia ajatuksia. Idea nojaa japanilaisten pitkään perinteeseen kirjoittaa päiväkirjaa - nikkiä. En raaskinut kirjoittaa mitään kauniille sivuille, vaan purin ajatukseni erilliseen matkapäiväkirjaan, jota kannan aina reissuissa mukana. Ehkä myöhemmin palaan sivuille omien ajatusteni kanssa, kunhan tyhjän sivun kammon saa jäämään taka-alalle.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

APUA JAPANIN KAIPUUSEEN osa 1. Matkakissan muistelmat

18 heinäkuuta 2019


Olen silleen vanhanaikainen, että tykkään matkoille ottaa mukaan kirjoja luettavaksi, vaikka ne vähän vievät tilaa ja lisäävät painoa kapsäkkiin. Kirjojen kanssa ei ole riippuvainen akun kestosta, elektroniikat toimivuudesta eikä tule lisää parjattua ruutuaikaa. Yleensä pyrin ottamaan pokkareita matkalle mukaan, mutta välillä uutuuskirjan teema voi loksahtaa matkakohteeseen niin täydellisesti, että on pakko joustaa.

Japanilaisen Hiro Arikawan Matkakissan muistelmat -kirja oli juuri tälläinen. Vaeltelin Suomalaisessa kirjakaupassa ja mietin mitä haluaisin lukea Japanin matkalle, kun silmiini osui kaunis kirjan kansi. Kansi oli sukunäköinen yhdelle lempparikirjoistani, Takashi Hiraiden Kissavieras -kirjalle. Matkakissan muistelmat on koskettava kuvaus Nana-kissan ja miehen, Satorun yhteisestä matkasta Japanissa.

Aloitin kirjan lukemisen menomatkalla lentokoneessa, jouduin jos silloin salaa pyyhkimään roskaa silmästäni jottei vieressäni istunut ystävällinen ruotsalaisherra huomaisi mitään. Jatkoin kirjan lukemista unettomina öinä Kiotossa. Yhtenä yönä uni ei todellakaan tullut ja totesin, että en herkkiksenä pysty kuitenkaan surumielistä kirjaa lukemaan missään julkisella paikalle ja ahmin kirjan sinä yönä kiotolaisen ryokanin hämärässä valossa futonilla loikoillen.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KISSASOITTOKELLO.

03 heinäkuuta 2019


Tykkään matkoilta tuoda itselle tuliaisiksi aina jotain arkipäiväiseen käyttöön tulevaa. Jotain mitä muistuttaa matkasta silloinkin, kun siitä on vuosia ja seuraavaan reissuun tuntuu olevan valovuosi. 


Viime syksynä Amsterdamissa mietin, että kaupunki jos mikä olisi oiva paikka löytää erilaisia  polkupyörätilpehöörejä. Tuumailin mielessäni, että tarvitsisin mökkipyörään soittokellon, alkuperäinen kello kun on ruostunut jumiin. En kuitenkaan jaksanut nähdä sen enempää vaivaa asian eteen. 

Viimeisenä päivänä, kun olin kävelemässä Hortus Botanicuksesta kohti hotellia lähteäkseni paluumatkalle, satuin osumaan kaikenlaista hauskaa tavaraa myyvään putiikkiin. Se oli aivan hotellin nurkalla, mutta olin aiemmin ollut alueella liikkellä iltaisin ja kauppa oli ollut kiinni. Siellä minua odotti mitä täydellisin kissan muotoinen soittokello. Pakkohan se oli ostaa mukaan.


Hauskana yksityiskohtana: soittokello puolitoistakertaisesti nosti pyöräni arvon. :) Fillari ei ole itsessään maksanut juuri mitään, se on vanha ja ruosteinen. Ostin sen mökkipyöräksi, mutta keväällä viikon verran poljin sillä työmatkat, kun Jopostani oli kumi puhki. Ihan hyvin pelitti.


Kyllä nyt fillaroidessa hymyilyttää, kun tuota söpöläistä vilkaisee.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground