Näytetään tekstit, joissa on tunniste kipot ja kupit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kipot ja kupit. Näytä kaikki tekstit

MAALISKUUN KIRPPISOSTOKSIA.

13 huhtikuuta 2025

Seinällä vanerinen kaappi ja avohyllyjä.
Otsikko lupaa maaliskuun kirpputoriostoksia, mutta aloitetaan kuitenkin vanhemmalla hankinnalla, käyttöön se pääsi vasta maaliskuussa. Ostin jo tammikuussa Nihtisillan Kierrätyskeskuksesta vanerisen hyllyn tai kaapin, jonka epäilen olevan ikealaista alkuperää. pikkukaapissa on kätevä kippiovi, joka on koko kalusteen juoni. 

Käsittelemättömään vaneripintaan oli joku piirtänyt mustalla kynällä suttua. Hioin sen heti tammikuussa pois ja sitten kaappi jäi lojumaan pariksi kuukaudeksi eteiseeni. Kun säät lämpenivät, vein kaapin mökille ja käsittelin sen puuvahalla. Vahan sain isältäni, sillä samalla on käsitelty myös kaapin yläpuolella olevat vanerihyllyt.

Seinällä vanerinen kaappi, jonka ovi auki ja sisällä näkyy astioita.

Ostin kaapin tietämättä mihin sen laitan, mutta seuraavana aamuna se kirkastui aamupalalla. Mittaus ja mallailu osoittivat sen mahtuvan juuri täydellisesti keittiön seinälle, aiemmin laitettujen hyllyjen alle. 

Seinällä vanerinen kaappi, jonka ovi auki ja sisällä näkyy astioita.
Ensimmäisellä täytöllä laitoin kaapin sisälle pinon kulhoja, Japanista ostamani puiset sake-kupit ja "sisustusesineenä" ostamani kannun (tai maljakon). Epäilen sisustusesineen olevan Kupittaan Saven tuotantoa, muoto ja lasite vähän viittaisivat siihen suuntaan. Kannun löysin maaliskuun aikana Koivukylän Kierrätyskeskuksesta 0,90 sentillä, saman verran maksoin myös itse kaapista.

Musta, valurautainen saippukuppi valkoisen lavuaarin päällä.
Instagramin Reelsissä jo aiemmin esiintynyt musta, painava saippuateline on luultavasti valurautaa. En voinut vastustaa mustaa kissaa Tammiston Kierrätyskeskuksessa, pulitin saippuatelineestä 2,70.

František Poněšickýn kissa ja nainen -maalaus seinällä.
Samaisessa Reelsissä esiintyi myös tämä taulu, löysin sen samalla kertaa Tammiston Kikestä kun saippuatelineenkin. Taulun signeerauksesta selvisi hauska tarina. Maalauksen takana on taiteilijapariskunta, joka käyttää taiteilijanimeä František Poněšický, nimen takaa löytyy Jitka Baliharová ja Oldřich Přibík. Jitka on alunpitäen graafikko ja hänen aviomiehensä toimittaja, he aloittivat tekemään yhdessä lastenkirjoja, mutta ajanmyötä myös taidetta kuten maalauksia ja litografioita. Yhteismaalauksissa Jitka on erikoistunut yksityiskohtiin ja Oldřich tekee maalauksiin muunmuassa taivaat. He molemmat rakastavat kissoja ja maalauksiin päätyykin usein pariskunnan kissoja. Luullakseni tässä maalauksessa saattaisi olla kissamallina ollut pariskunnan Sherlock. Lisää taiteilijaduosta ja heidän kissoista löytyy nettisivuilta.

Hauskaa, että maalauksen tekijöistä löytyi tietoa! Maksoin kehystetystä maalauksesta 10,80.

Pieni kissa-akvarelli ja pieni kissamaalaus seinällä.
Asuntoni erikoisuus on erilliset WC ja kylpyhuone, vessaan kuljetaan kylppärin läpi. WC ei ole märkätilaa, joten olen voinut ripustaa sen (lähes) täyteen tauluja, eikä mitä tahansa tauluja vaan – tietenkin kissatauluja! Tämä ja edellinen taulu molemmat (+ saippuateline) sijaitsevat kissavessassani. Ensin esitelty oven päällä ja toinen oven vieressä "tauluseinällä".  Tämän pienen akvarellin löysin Keravan Fidasta 1,50 eurolla.

Oranssi, raidallinen kissahenkari, jossa kukallinen mekko.
Samalla Keravan reissulla löysin myös tämän kissahenkarin. Siitä pilkotti vain toinen olkapuu vaatteiden takaa, mutta onneksi hoksasin sen. Niin söpö! Kissahenkari maksoi 3 euroa ja löytyi Kruunun kirppikseltä. Jännä juttu muuten, tuotteen hintalapussa luki hinnaksi 2,99, mutta myyjä löi kassaan 3,00, vaikka maksoin kortilla. Hieman ihmetytti ja hieman tunsin tulleeni huijatuksi, vaikka mitättömästä summasta onkin kyse.

Farkkutakki, jossa punaiset nauhat roikkuu vaatekaapin ovessa.
Yhtään vaatetta en ostanut maaliskuussa, farkkutakki löytyi Ogelin Kiken ilmaisosastolta, mutta punaiset nauhat ovat Kierrätyskeskus-ostos! Takissa oli mustat kuminauhat helmassa ja kauluksessa, mutta ne olivat aivan hapertuneet. Nihtisillan Kikestä löytyi säläosastolta kengänauhoja lempivärissäni. Olin nimittäin kotona ajatellut, että haluaisin mustien sijaan punaiset. Ostin nauhat heti takkiin, kun oikean väriset nauhat löytyi, olkoonkin kengännauhat. Takin kokolappu muuten väittää vaatteen kooksi 6XL! Väittäisin sen olevan pikemminkin väljä M tai normaali L-koko. Nauhat kustansivat 0,90. 

(leikasin vanhasta nauhasta hapertuneet kohdat pois ja se kuminauha on nyt Mison lempilelu!)

Sininen Kupittaan Saven teepurkki.
Sinisen Kupittaan Saven teepurkin löysin Tuusulan Femmakirpputorilta. Jätin sen sinne ekalla kerralla, mutta kun purkki kummitteli mielessä illalla ja vielä seuraavana aamunakin, oli se käytävä hakemassa. purkki maksoi kympin.

Kaksi appelsiinia Kupittaan Saven kulhossa.
Kupittaan Savella on nykyään erityinen paikka sydämessäni. Ja varsinkin punaisilla Kupittaan Saven astiolla vasta onkin. Siksi en pystynyt järkisyihin (raha, tarve, tilanpuute) vedoten mitenkään jättämään Metkasta löytynyttä, kukanmallista laakeaa kulhoa kirppispöytään, vaan se oli pakko ostaa mukaan. Minulla on ennestään samanmallinen, mutta pienempi ja vähän syvempi kulho, myös punaisena. Tämä maksoi 8 euroa. Metkan myyjä kertoi, että Kupittaan Savi on heillä kovassa suosiossa, en ollut päivän ensimmäinen Kupittaan ostaja, vaikka aamupäivällä olinkin asioilla.

Sinisessä Kupittaan Saven maljakossa kuivattuja pellavia.
Sarjassa: ostin, kun halvalla sai. Tämä sininen maljakkopullo on mielestäni myös Kupittaan saven tuotantoa. Sen löysin Kyläsaaren Kierrätyskeskuksesta ja hintaa sillä jäi kantisalennuksen jälkeen 2,70.

Kupittaan Saven raidallinen kulho, jossa suklaanpalasia.
Sanoinko jo, että Kupittaan Saven tuotanto on lähellä sydäntäni? Vielä yksi kupittaalainen mahtuu tähän postaukseen, tämän kauniin raitakulhon löysin Nihtisillan kierrätyskeskuksesta. Ostin sen Misolle ruokakulhoksi, mutta mansikkasuklaatkin näyttää siinä hyvältä. Hintaa kulholla oli vain 1,80.

Rottinkitarjottimella pieniä astioita.
Rottinkinen lasitarjotin ei ole ostos, mutta on ihana aarre Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta.

Lasinen, soikea kukkapidike turkoosilla neliölautasella ja vaaleanpunaisella taustalla.
Iso, soikea kukkapidike kuuluu sarjaan kukka-asiat, joita en myöskään pysty vastustamaan. Varsinkaan kun minulla ei ennestään ollut juuri tällaista kukkapidikettä. Löysin sen Tammiston Kikestä 0,90 eurolla.

Art journaling -kortti donitsinmallisessa kukkasiilissä.

Toinen vastustamaton kukka-asia: metallinen kukkasiili. Tällä kertaa löysin donitsinmallisen, jollaista ei kokoelmassani vielä ollut. Pieni happy dance, kun tämä osui silmiin kierrätyskeskuksen hyllyssä. Löysin sen Nihtisillan Kikestä ja se maksoi 0,90 euroa.

Vanha, metallinen 9-numeron sabluuna.
Vähän outo, täysin tarpeeton, mutta silti pakko saada – ihana löytö tuli vastaan Redin Kikessä. Pengoin Näprä-osastoa journaling-juttuja etsiessä, kun käsille tuli kaksi vanhaa metallisabluunaa, numero 9 ja V-kirjain. Olen ostanut ikuisuus sitten Pariisin matkalta kaksi isompaa sabluunaa, K-kirjainta. Tiesin heti, että nämäkin on saatava. Nuukuuksissani mietin hetken ostavani vain ysin, onnennumeroni, mutta onneksi tulin järkiini. Sabluunat maksoivat 0,90 euroa kappale.

Vanha, metallinen v-kirjaimen sabluuna.
Ysille löytyi heti hyvä paikka, mutta V vielä ehkä vähän hakee omaa paikkaansa.

Vanha kissakuvioinen purkki.
Lopuksi aarre, jonka löydettyäni esittelin rasiaa ja spontaanisti huudahdin poikaystävälle painokkaasti: "Katso mitä löysin, mä TARVIIN tämän." Hän otti sen käsiin ja osti sen minulle. <3 Säilön rasiassa paperileikkureilla leikkaamiani paperinpaloja ja päivittäin pidän rasiaa käsissäni. Mietin joka kerta, että miten voinkaan olla niin onnekas, että juuri minä löysin tämän ihanan rasian! Rasia löytyi Ogelin Kirppikseltä ja se maksoi 3 euroa.

Mitä tykkäsit löydöistä, olisko joku lähtenyt myös sinun mukaasi?



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KYNTTILÄNJALKA, PALLOMALJAKKO JA KYNTTILÄLYHTY.

23 helmikuuta 2025

Metallinen kahden kynttilän kynttiläjalka, tuikkulyhty ja pallomaljakossa eukalyptuksen oksia vihreällä pöydällä.
Esittelyssä kolme uudehkoa Kierrätyskeskuksen ilmaislöytöä. 

Ensimmäiseksi löysin vanhan, kuluneen kynttilänjalan. Kynttilänjalka oli melkoisen likainen ja steariinissa. Kuurasin sen puhtaaksi nähdäkseni miltä se näyttää kaiken lian alla. Se on joskus ollut vihreä, mutta maali on kulunut enimmäkseen pois. Patinaa on, mutta en oikein osaa sanoa onko se hienoa patinaa vai tosi rumaa. Alunpitäen mietin kynttilänjalan maalausta mustaksi, ei se vieläkään ole täysin poissuljettu, mutta tuumailen asiaa.

Jotenkin kynttilänjalka on minusta hieno ja vihertävänä kaunis, mutta sitten taas jotenkin en pidä siitä ja mietin pitäisikö se laittaa eteenpäin. Jotta ei tule tehtyä tyhmiä ratkaisuja, pidän jalan toistaiseksi itselläni.

Pallomaljakossa eukalyptuksen oksia vihreällä pöydällä.

Tammikuun alkupuolella mietin, että tarvitsisin pyöreän, pallomaljakon. Oikein googlasin ja löysinkin Granitista hyvässä alessa olevan pallomaljakon. En kuitenkaan tehnyt tilausta, kun mietin että pitää ensin katsella kirppiksien tarjontaa. Varsinkin kun kyseessä ei ollut mikään designvaasi, vaan ihan perusbulkkia.

Eukalyptuksen oksia maljakossa vihreällä pöydällä.
Meni muutama viikko ja Kierrätyskeskuksen ilmaisosasto toimitti pallomaljakon. Se on ajattelemaani pienempi ja aika naarmuilla, mutta se on kaipaamani pallomaljakko. Naarmujen takia maljakko on varmasti päätynyt ilmaisiin myymälän sijaan. Ihmettelen miten se onkin saatu siihen kuntoon? Miten ihmiset käyttävät maljakoita tai mitä niille tekevät? Itsehän käsittelen niitä varoen ja silkkihanskoin.

Metallinen kahden kynttilän kynttiläjalka, tuikkulyhty ja pallomaljakossa eukalyptuksen oksia vihreällä pöydällä.
Kolmantena löytönä on valko-valkokuvioinen, painava lasiastia. Siinä on vahvasti designlasivibat, mutta Google Lensillä en löytänyt mitään vihjettä alkuperästä. Olen käyttänyt sitä kynttilälyhtynä, se tuntuu vähän suurelta siihen hommaan, mutta liian pieneltä ja avosuiselta maljakoksikaan. Kynttilän liekki ainakin tuo kuviot kyljissä kauniisti näkyviin.

Metallinen kahden kynttilän kynttiläjalka, tuikkulyhty ja pallomaljakossa eukalyptuksen oksia vihreällä pöydällä.

Kuvassa on neljäskin ilmaisosastolöytö – nimittäin pieni, vihreä pöytä on myös sieltä löydetty. Sen nappasin marraskuussa mukaan. Aluksi suunnittelin sen maalausta, mutta toisaalta vihreä on aika kaunis tausta monelle asialle. Toisaalta vaaleanpunainenkin kiinnostelisi.

Olisiko joku näistä lähtenyt sinun mukaasi?



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KIRPPISVUOSI 2024.

06 tammikuuta 2025


Arabian valkoinen Harlekiini-maljakko, jossa runoilijanarssiseja.

Olen vuoden 2024 listannut kaikki kirppis-, kierrätyskeskus- ja muut secondhand-ostokset. Ostoksia oli yhteensä 154 kappaletta, joka on kyllä aikamoinen määrä. Luetteloin ensimmäisen kerran kaikki vuoden ostokseni ja on todettava, että sekä tavaramäärä, että rahamäärä järkyttivät, kun loppuvuodesta tein listauksen exceliin. Silmiäavaavaa oli nähdä kuinka paljon rahaa uppoaa, moniin pieniin ostoksiin, kun ne kaikki kokoaa yhteen. En edes kehtaa ääneen sanoa (saati kirjoittaa tänne) kuinka paljon menikään.

Aloitin tammikuun kirppiksettömänä kuukautena. Se alkoi hyvin, mutta päättyi lyhyeen. 9. tammikuuta lähdin viemään autoa tuulilasin vaihtoon ja matka oli äärimmäisen stressaava. Silloiset talvirenkaat olivat luvattoman huonot, suorastaan vaaralliset eikä talvinen keli yhtään helpottanut. Saatuani auton perille oli minulla pari kolme tuntia aikaa kulutettavana ja niinpä lähden kävelylle ja päädyin SPR Kontin Outlettiin. 

Ostin sieltä kankaalle maalatun ja kehystetyn kissataulun sekä koristelautasen, jossa on vaaleahiuksinen nainen mustan kissan kanssa eli ihan kuin minä ja Miso. Eihän niitä voinut jättää ostamatta ja piti tietenkin palkita itseni ajosuorituksesta. Taulu maksoi 3 euroa ja lautanen euron. Kolmas tammikuun ostos oli puuvillainen musta neuletakki Uffista, jonka syksyllä lahjoitin äidilleni. Neuletakki oli ihana, mutta oli kuitenkin pakko todeta, että se oli vähän pieni.

Arabian Bonbonnier-hillopurkki, kuivakukkia ja croissant rottinkitarjottimella.

154:stä ostoksesta 21 kappaletta on vaatteita, yksi hattu, jonka ostin kesän ulkotyöpäiviä varten ja kolmet kengät. Häpeäkseni tunnustan, että kuutta vaatetta ostetuista en ole edes käyttänyt. Ne ovat: 
- Marimekon vanha puna-valkoinen takki (vähän iso)
- oranssi-pinkkiraitainen Marimekon Jokapoika-paita (ei ole tullut käytettyä farkkuja)
- musta puuvillasekoitepaita, jossa jännä v-pääntie ja 3/4-osa hihat (kesällä oli liian kuuma, loppuvuodesta ei ole tullut käytettyä farkkuja)
- Marimekon trikoopallopaita (ehkä vähän liian tiukka makuuni, enkä ole käyttänyt niitä farkkuja)
- Cut&Pretin neuletakki (unohdin, että olin juuri ostanut toisen lyhyen puuvillaneuleen, jota olen kyllä käyttänyt. Lisäksi harmittaa, että huomasin jälkeen päin, että neuletta on parsittu)
- jonkun itsetekemä hopea-mustakuviollinen babydoll-mallinen mekko (ei ole ollut bileitä, joissa käyttää ja voi olla ettei sellaisia kemuja tulekaan, joihin vaatteen laittaisin).

Arabian keltainen Kala-talouslevy sanomalehteen käärittynä.

Kirppisvaatteiden kanssa helposti sorrun ostamaan "ihan kivan" vaatteen, jos se on kohtuuedullinen ja suomalaista brändiä kuten Marimekko, Papu, Nosh tai vastaava. Helposti katson sormien välistä ettei vaate ole ihan just ominta tai istuvuuden kanssa on vähän ongelmia. Tämän suhteen koitan skarpata tänä vuonna. 

Toisaalta olen yllättänyt itseni käyttämällä todella runsaasti "huonompien brändien" kuten Esmaran (Lidlin oma merkki) mustaa t-paitaa, josta pulitin Fidan Mylläkkäpäivillä vain 1,10 euroa, Monkin mustaa mekkoa (8,05 €) ja Pull&Bearin mustaa tunikaa/mekkoa (7,20 €). Ne kaikki ovat vaatteita, joita hieman häpesin ostaa, johtuen pikamuotistatuksesta. Lidlin vaatemerkki on minulla boikotissa, kun minusta on typerää myydä vaatteita niin ettei niitä voi sovittaa. Siksipä niitä onkin runsain mitoin kirppiksillä. Sorruin silti sellaiseen, kun oli halpa, 100 % puuvillaa ja kivan mallinen. Kangas myös tuntuu ihan laadukkaalta, ei miltään lirulta.

Uusia vaatteita en ole ostanut yhtään ellei lukuun oteta paria nippua sukkia. Kahdet uudet kengät olen vuoden aikana ostanut. Kesän alussa sijoitin turvakenkiin, jotka tarvitsin töissä. Ne ovat mustat, nahkaiset Birkenstockin kengät, jotka eivät näytä turvakengiltä. Sellaisia ei ole helppo löytää. (kuten ei kaupunkikäyttöön sopivia nastakenkiä – niitä vielä etsin). Toiset olivat Onitsuka Tigerin mustat mokkanahkaiset Mexico 66 -tennarit. Sain niihin rahaa syntymäpäivälahjaksi ja korvasin kuusi vuotta sitten ostetut, samanlaiset, täysin loppuun kulutetut ja reikäiset kengät.

Musta kisa ja kolme Arabian tai Iittalan kuviollista Teema-mukia rottinkitarjottimella.

Joulun alla yllätin itseni ja ostin ensimmäiset kirppiskengät, Wondersin nahkaiset maiharit Kikestä 5,40 eurolla. Heti perään ostin Sorellin saappaat (8,40 €) ja vielä Wondersin nahkaiset nilkkurit (13,50 €). Kaikissa talvikengissäni on reikä pohjassa ja olen suunnitellut retkeä luottosuutarini luo kysymään kannattaako vanhoja kenkiä korjata ja pohjia vaihtaa. Kirppiskengät antavat hieman lisää aikaa siihen. Suutari sijaitsee syrjässä kaikilta reiteiltäni ja vaatii asiakseen menoa.

Kallein ostamani kirppisostos oli juhannuksen jälkeisissä helteissä ostettu Marimekon toppatakki. Olin katsellut takkia haaveillen uutena, mutta hinta kirpaisi aivan liikaa. Ei takki nytkään halpa ollut, pulitin siitä 51 euroa opiskelija-alennuksen jälkeen Redin Fidassa. Takki on ollut nyt talven tultua ahkerassa käytössä. Se on aivan täydellinen, mustaa puuvillaa, raidallinen puuvillavuori, huppu, vetoketju ja nepparit. Hyvin simppeli malliltaan. Ehdottomasti hyvä ostos, vaikka kirpaisikin ostohetkellä.

Vuoden halvin ostos oli Tammiston Kierrätyskeskuksesta ostetut metallipihdit, sellaiset valokuvien kehityskäyttöön tarkoitetut. Löysin ne kilometallikorista ja punnituksessa niille tuli hintaa 14 senttiä.

Jouluruusu ruukussa ja klementiinejä Keran Saven kulhossa.

Astioita on ostoksissani eniten – 48 kappaletta, jotka sisältävät myös alla listatut maljakot. Maljakot, Kupittaan Saven astiat ja Arabian/Iittalan Teema-mukit ovat sellaisia, etten pysty niitä vastustamaan, jos hinta on kohdillaan. 

14 Teema-mukia
12 Kupittaan Saven astiaa
11 maljakkoa (sisältää Kupittaan Savea)
7 kirjaa
6 taulua    
6 kukkasiiliä ja 1 lasinen kukkapidike
4 kukkaruukkua

Keltaisia tulppaaneja Riihimäen Lasin majkaossa ja kaksi vihreää Kupittaan Saven maljakkoa.



Kuvituksena vain tuttuja ja turvallisia astiakuvia, vaikka kirjoitan pitkästi vaatteista. Vaatteista en ole ottanut kuvia, kiinnostaisiko ne teitä? 





Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

PIPARINPAISTAJAISET 2024.

12 joulukuuta 2024

Joulupipareita possukuvioisessa metallipurkissa.

Jokavuotinen pereinne – piparinpaistajaiset on suoritettu. Tein taikinan jo hyvissä ajoin valmiiksi ja samalla ala-asteen opettajani reseptillä kuten aina. Taikina pitää joka vuonna tehdä ajoissa, jota taikinaa ehtii syödä ennen pipareiden paistamista. Onhan taikina niin paljon parempaa kuin valmiit piparit.

Kissa- ja oravapiparimuotteja sinisellä pöydällä.
Leivontahetki alkaa aina piparimuottien valinnalla. Tänä vuonna yhtään uutta ei ole kokoelmaan karttunut, joten käytössä on samat, vanhat. Erilaisia kissoja on 81 kappaletta ja oravia taas on 23.

Kissa- ja oravapipareiden leipomista.

Joka vuosi haluan käyttää Miso-muottia (yllä keskellä taikinaa), joten valitsen kokoelmastani suurinpiirtein samankokoisia, jotta paistaminen sujuu helposti eikä osa jää raaoiksi toisten palaessa.

Kissa- ja oravapipareiden leipomista.

Kissa- ja oravapipareiden leipomista.

Kissa- ja oravapipareita uunipellillä menossa uuniin paistettaviksi.
Pipareita tuli kaksi pellillistä, juuri sopivasti. Lupasin viedä satsin vanhemmilleni jouluksi.

Paistettuja kissa- ja oravapipareita uunipellillä.

Muutamat piparit söin heti tuoreeltaan, lämpinä ja pehmoisina. Olivat ihan makoisat. 

Jouluinen kattaus, jossa pilkullisia mukeja, punainen Pehtoori-pannu ja possupurkissa pipareita.
Possupurkki on onnekas löytö Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Muistan, kun lapsena kyseinen purkki muutamassa eri koossa ja -muodossa oli myynnissä Tiimarissa, juuri näin joulun alla. Olisin silloin niiiin tahtonut sellaisen, mutta äiti sanoi ei. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin vihdoin sain purkin. :)

Valkoinen jouluruusu sinkkiruukussa.




Joko siellä on piparipurkki täytetty ja nautittu ensimmäiset piparit glögin kanssa?




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

06 joulukuuta 2024


Valkoinen hyasintti Riihimäen lasin neodyymissä hyasintti-maljakossa ja kaksi Arabian Suvi-kynttiläjalkaa valkoisilla kynttilöillä rottinkitarjottimella.


Hyvää itsenäisyyspäivää!

Joka vuosi itsenäisyyspäivänä kaivan esiin nämä Arabian Suvi-kynttiläjalat ja laitan niihin kynttilät itsenäisyyspäivän kunniaksi. Minulla on runsaasti kynttiläjalkoja, mutta nämä ovat luottojalat, kun on kyse juhlallisesta itsenäisyyspäivästä. Hassua, että nämä minulle niin arvokkaat ja hienot Suvit ovat löytyneet muutama vuosi sitten Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Kuten myös tuo pieni kuppi, jossa on kyljessä maalattu kissa (ja myös rottinkinen tarjotin). Riihimäen Lasin hyasinttimaljakon olen sentään ostanut jostain kirppikseltä.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KALA-ALLERGIKON PARAS KALASAALIS.

01 joulukuuta 2024

Neljä eri väristä Arabian Kala-talouslevyä seinällä.
Minulla on ollut vuosia astiakaapin kätköissä kolme Arabian Kala-talouslevyä. Välillä olen miettinyt pitäisikö ne myydä eteenpäin vai laittaa kunnolla esille. Turhaan ne ovat ovien takana piilossa ja viemässä tilaa astioidenkuivauskaapista.

Valkoinen, musta ja ruskea Kala ovat niitä vanhoja. En edes muista mistä ja milloin olen ne hankkinut. Ehkä se selviäisi vanhoista kalentereista, jos jaksaisin niitä selailla. Keltaisen Kalan hankinta on sen sijaan tuoreessa muistissa, se on viime kesältä. Löysin sen Leppävaaran Fidasta päivänä, jolloin Fidassa oli Mylläkkäpäivät ja kaikki myymälässä oli -50 % alennuksessa. Hintaa Kalalle jäi 20 euroa, joka ei nyt ihan huippuhalpa hinta ole.

Neljä eri väristä Arabian Kala-talouslevyä seinällä.
Olen vuosia miettinyt Kalojen esillepanoa ja lähes yhtä kauan on mielessä ollut idea puutapista kiinnikkeenä. Toteutus nytkähti liikkeel, kun sain kesätyöpaikastani jämäpuuriman pätkiä, jotka isäni pätki oikeaan mittaan ja upotti puutappeihin ruuvit seinään kiinnitystä varten.

Neljä eri väristä Arabian Kala-talouslevyä seinällä.
Viime viikonloppuna poikaystävän kanssa yhteistyössä laitoimme vihdoin Kalat seinälle. Leikkasin paperista neljä kalaa, joita mallailin seinälle. Kun paperiset kalat olivat kohdillaan, poikaystävä ruuvasi puutapit paikoilleen. Sitten alkoi hauskin osuus – ripustaminen. Sepä ei mennytkään sitten ihan putkeen. 

Keltainen ja valkoinen Kala pujahti paikoilleen vaivatta, mutta mustan ja ruskean Kalan "silmä" olikin pienempi eikä talouslevyä saanut pujotettua tappiin. Jouduimme hiomaan tappeja ohuemmiksi. Onneksi hiomapaperia oli rullallinen valmiiksi ja rulla oli vielä keittiössä toisen projektin tiimoilta, joten kalat eivät jääneet odottamaan hamaan tulevaisuuteen, vaan projekti saatiin vietyä loppuun heti. Moka tapahtui, koska olin mitannut reiän koon keltaisesta Kalasta eikä mieleeni tullut, että koko voisi vaihdella kaloittain.

Seinälle mahtuisi vielä jokunen kala, jos erivärisiä jostain kohtuuhinnalla löytyisi. Mutta ovat kyllä valtavan kivat noinkin. Kalat ilahduttaa joka vilkaisulla ja parasta on kun tiskikaappiin tuli lisää tilaa.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

VIISI TEEMAA.

17 marraskuuta 2024

Viisi rilaista Arabian Teema-mukia harmaalla taustalla.
Arabian ja/tai Iittalan Teema -mukien määrä tässä huushollissa sen kuin kasvaa. Ryhmäkuvaan keräsin viisi kesän ja syksyn aikana löytynyttä uutuutta, mutta tarkastellessani mukikirjanpitoa huomasin jättäneeni yhden vanhemman mukin pois kuvasta. Pitää korjata tilanne seuraavalla kerralla. Siihen ei liene menevän pitkään, sillä tämän kuvan oton jälkeen on löytynyt jo kolme uutta kuppia.

Viisi rilaista Arabian Teema-mukia harmaalla taustalla.

Näistä vanhin löytö on sinisellä tasolla oleva lintuaiheinen muki. Siinä on pohjassa Arabian leima ja teksti "Green Office". Mukin kyljessä lukee "Indesil" eli selkeä mainosmuki. Muki löytyi Nihtisillan Kierrätyskeskuksesta ja hintaa sille jäi opiskelija-alennuksen jälkeen 9,60.

Melkein heti perään löytyi Iittalan Teema Duo -muki harmaana. Olen ostanut aikoinaan uutena sinisen version mukista. Se oli silloin Suomi 100 vuotta -juhlavuoden muki. Harmaa versio löytyi Leppävaaran Fidasta ja se maksoi 6,40.

Seuraavana löytyi edessä vasemmalla oleva kasviaiheinen muki. Se on Heini Riitahuhdan suunnittelema Arabia Virma-muki. Se on sesonkimuki vuodelta 2007. Samaan aikaan on ollut myynnissä samaan Verso-sarjaan kuuluva sininen Lemmikki, kelta-oranssi Vanamo ja vihreä Karpalo. Mukin ostin Kierrätyskeskuksen Redin myymälästä hinnalla 12,80.

Limenvihreää Arabia Royal Canin -mukia en pystynyt Turussa, Tuureporin Kirppiksellä vastustamaan, vaikka samanlainen muki jo löytyy kotoa. Muki nimittäin maksoi vain kaksi euroa! Muki löytyi samalla kertaa, kun löysin kaksi jo aiemmin esiteltyä Kupittaan Savi -astiaa.

Keskellä on näistä viimeisin ostos. Se löytyi Kierrätyskeskuksen Kaisaniemen myymälästä joulutavaroiden joukosta. Muki on jouluteemainen, nimeltään Himmeli, sen suunnittelija on Pietari Posti. Mukia löytyy sekä harmaana, kuten kuvassa, että valkopohjaisena.




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground