OIKEIN IHANAA JOULUN AIKAA!

23 joulukuuta 2024


Musta eksoottiinen lyhytkarvakissa, taustalla jouluvaloja.


Oikein ihanaa ja tunnelmallista joulun aikaa!

Toivottaa Oravanpesän väki!




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

HUONEKUUSI KOREANA.

22 joulukuuta 2024

Punaisin palloin ja nauhoin koristeltu huonekuusi.
Perjantai-illalla iski idea: koristelen huonekuusen. Hain punaiset pallot kellarista ja punaista nauhaa oli käden ulottuvilla – sohvan vieressä lojuu askartelukassini, joka sisältää kaikenlaista askartelukamaa. Kassi ei mahdu minnekään, siksi se on sohvan vieressä, lattialla. Kätevää, kun kamat on siinä käden ulottuvilla "työhuoneessani" eli sohvannurkassa.

Koristelu on yksinkertainen, vain punaisia palloja ja nauhoja rusetilla. Kivan simppeli, mutta juhlava. Tykkään.

Musta eksoottinen lyhytkarvakissa vihreällä pöydällä.

Siirsin vihreän pikkupöytää noin puoli metriä kuvausta varten ja asetin taustaksi vanerilevyn. Catsistent oli sadasosasekunneissa paikalla testamassa "studiota" ja sainpa napattua ihan kivan ex tempore -kuvan Misosta. Häntäkin on niin somasti kaartuneena ja harvoin Miso istuu noin nätisti, etutassut vierekkäin. Puuttuu vain punainen rusetti kaulasta.




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

JOULURUUSUASETELMA TUIKULLA.

18 joulukuuta 2024

Jouluruusuasetelma tinaterriinissä ja pieni joulukuusi turkoosissa Arabian ARA-ruukussa.
Ei joulua ilman asetelmia, eikä tämäkään joulu ole poikkeus. Alunpitäen suunnittelin tina-astiaan joulukieloja, mutta niille kävi vähän hassusti. Unohtuivat oman onnensa nojaan ja kuolivat ennen  aikojaan. Hups. Onneksi löysin valkoisen jouluruusun korvaamaan menetystä. Lisäsin vähän sammalta ja lämpökynttiläpidikkeen. Valmis!

Jouluruusu ja tuikkukynttilä tinaterriinissä.

Lämpökynttiläpidike on onnekas löytö, mistäs muualta kuin, Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Kun sain kynttiläpidikkeen käteeni taisi päästä innokas huuhdahdus ja pieni happy dance. Niin onnellinen olin pienestä hassusta löydöstäni ja vieläkin se tekee kovin onnelliseksi. Pidikkeessä on piikki, jolla sen saa Kätevästi kiinnitettyä esimerkiksi kukkasieneen, kranssiin tai kuten tässä – tökättyä multaan.

Valkoisen jouluruusun kukka.
Jouluruusu löytyi lähi-Tokmannilta. Sen ensimmäinen kukka on jo mennyt ohi kauneimman kukinnan, mutta kasvissa on useampi lupaava nuppu, joten kukinta toivottavasti jatkuu jouluun ja ylikin.

Pieni joulukuusi hopeanvärisillä pikkukalloilla turkoosinvärisessä Arabian ARA-maljakossa.
Arabian ARA-maljakossa on pieni kuusi juurinen. Voi, kun saisin sen pidettyä hengissä kevääseen asti ja voisin viedä sen ruukussa puutarhaan ja tuoda taas ensi joulu sisälle.

Jouluruusu ja tuikkukynttilä tinaterriinissä.
Jalallisen tina-astian löysin kesällä Kannelmäen Aino Kirpputorilta. Tiesin heti, että se astia tulee kukkakäyttöön ja näin jo silloin silmissäni jouluisen asetelman siinä. Sopisi siihen hienosti myös leikkokukka-asetelma, ehkä ensi kesänä on sen aika.

Jouluruusuasetelma tinaterriinissä ja pieni joulukuusi turkoosissa Arabian ARA-ruukussa.
Vihreä pikkupöytä on myös uusi tulokas. Sen nappasin mukaani Kierrätyskeskuksen ilmaisista. Mökillä on hyvin vastaava pöytä patinoituneen valkoisena, ehkä tästä tulee sen kaveri tai sitten pöytä jää kotiin. Aika näyttää, miten käy. Kotona on kieltämättä jo hieman ruuhkaa kalusteiden suhteen.

Catsistent joutui keskeyttämään unet, kun huomasi, että jotain tapahtuu ja oli pakko tulla paikan päälle tutkimaan tilannetta. 



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

PIPARINPAISTAJAISET 2024.

12 joulukuuta 2024

Joulupipareita possukuvioisessa metallipurkissa.

Jokavuotinen pereinne – piparinpaistajaiset on suoritettu. Tein taikinan jo hyvissä ajoin valmiiksi ja samalla ala-asteen opettajani reseptillä kuten aina. Taikina pitää joka vuonna tehdä ajoissa, jota taikinaa ehtii syödä ennen pipareiden paistamista. Onhan taikina niin paljon parempaa kuin valmiit piparit.

Kissa- ja oravapiparimuotteja sinisellä pöydällä.
Leivontahetki alkaa aina piparimuottien valinnalla. Tänä vuonna yhtään uutta ei ole kokoelmaan karttunut, joten käytössä on samat, vanhat. Erilaisia kissoja on 81 kappaletta ja oravia taas on 23.

Kissa- ja oravapipareiden leipomista.

Joka vuosi haluan käyttää Miso-muottia (yllä keskellä taikinaa), joten valitsen kokoelmastani suurinpiirtein samankokoisia, jotta paistaminen sujuu helposti eikä osa jää raaoiksi toisten palaessa.

Kissa- ja oravapipareiden leipomista.

Kissa- ja oravapipareiden leipomista.

Kissa- ja oravapipareita uunipellillä menossa uuniin paistettaviksi.
Pipareita tuli kaksi pellillistä, juuri sopivasti. Lupasin viedä satsin vanhemmilleni jouluksi.

Paistettuja kissa- ja oravapipareita uunipellillä.

Muutamat piparit söin heti tuoreeltaan, lämpinä ja pehmoisina. Olivat ihan makoisat. 

Jouluinen kattaus, jossa pilkullisia mukeja, punainen Pehtoori-pannu ja possupurkissa pipareita.
Possupurkki on onnekas löytö Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Muistan, kun lapsena kyseinen purkki muutamassa eri koossa ja -muodossa oli myynnissä Tiimarissa, juuri näin joulun alla. Olisin silloin niiiin tahtonut sellaisen, mutta äiti sanoi ei. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin vihdoin sain purkin. :)

Valkoinen jouluruusu sinkkiruukussa.




Joko siellä on piparipurkki täytetty ja nautittu ensimmäiset piparit glögin kanssa?




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

AUTOMAATTINEN KYNTTILÄNSAMMUTTAJA.

08 joulukuuta 2024

Automaattinen kynttilänsammuttaja liilassa kynttilässä, joka leopardikynttiläjalassa.
Törmäsin ehkä vuosi sitten näihin aikoihin jonkun Instagram-postauksessa automaattiseen kynttilänsammuuttajaan. Miten nerokas esine! Ei tarvitse valvoa kynttilää vieressä ja pelätä kynttilän jämän sytyttävän tulipaloa tai lasisisen kynttiläjalan halkeamista. 

Automaattinen kynttilänsammuttajat punaisessa Kupittaan Savi -kulhossa.

Automaattinen kynttilänsammuttaja jäi muistiin jonnekin mielen sopukoihin ja hihkuin ilosta kun löysin syksyllä Pasilan Kierrätyskeskuksesta kolme sellaista. Piti Google Lensillä vielä varmistaa, että pienet metalliesineet ovat juuri niitä miksi niitä kuvittelin.

Automaattinen kynttilänsammuttaja liilassa kynttilässä, joka leopardikynttiläjalassa.

Ja kyllä ne olivat! Automaattiset kynttilänsammuttajat pujotetaan kynttilän varteen haluttuun sammutuskohtaan ja kun tuo kohta tulee, läpsähtää kynttilän liekin päälle kansi, joka tukahduttaa liekin. Yksinkertaista, mutta mielestäni erittäin fiksu keksintö.

Onko nämä sinulle tuttuja?



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

06 joulukuuta 2024


Valkoinen hyasintti Riihimäen lasin neodyymissä hyasintti-maljakossa ja kaksi Arabian Suvi-kynttiläjalkaa valkoisilla kynttilöillä rottinkitarjottimella.


Hyvää itsenäisyyspäivää!

Joka vuosi itsenäisyyspäivänä kaivan esiin nämä Arabian Suvi-kynttiläjalat ja laitan niihin kynttilät itsenäisyyspäivän kunniaksi. Minulla on runsaasti kynttiläjalkoja, mutta nämä ovat luottojalat, kun on kyse juhlallisesta itsenäisyyspäivästä. Hassua, että nämä minulle niin arvokkaat ja hienot Suvit ovat löytyneet muutama vuosi sitten Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Kuten myös tuo pieni kuppi, jossa on kyljessä maalattu kissa (ja myös rottinkinen tarjotin). Riihimäen Lasin hyasinttimaljakon olen sentään ostanut jostain kirppikseltä.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KALA-ALLERGIKON PARAS KALASAALIS.

01 joulukuuta 2024

Neljä eri väristä Arabian Kala-talouslevyä seinällä.
Minulla on ollut vuosia astiakaapin kätköissä kolme Arabian Kala-talouslevyä. Välillä olen miettinyt pitäisikö ne myydä eteenpäin vai laittaa kunnolla esille. Turhaan ne ovat ovien takana piilossa ja viemässä tilaa astioidenkuivauskaapista.

Valkoinen, musta ja ruskea Kala ovat niitä vanhoja. En edes muista mistä ja milloin olen ne hankkinut. Ehkä se selviäisi vanhoista kalentereista, jos jaksaisin niitä selailla. Keltaisen Kalan hankinta on sen sijaan tuoreessa muistissa, se on viime kesältä. Löysin sen Leppävaaran Fidasta päivänä, jolloin Fidassa oli Mylläkkäpäivät ja kaikki myymälässä oli -50 % alennuksessa. Hintaa Kalalle jäi 20 euroa, joka ei nyt ihan huippuhalpa hinta ole.

Neljä eri väristä Arabian Kala-talouslevyä seinällä.
Olen vuosia miettinyt Kalojen esillepanoa ja lähes yhtä kauan on mielessä ollut idea puutapista kiinnikkeenä. Toteutus nytkähti liikkeel, kun sain kesätyöpaikastani jämäpuuriman pätkiä, jotka isäni pätki oikeaan mittaan ja upotti puutappeihin ruuvit seinään kiinnitystä varten.

Neljä eri väristä Arabian Kala-talouslevyä seinällä.
Viime viikonloppuna poikaystävän kanssa yhteistyössä laitoimme vihdoin Kalat seinälle. Leikkasin paperista neljä kalaa, joita mallailin seinälle. Kun paperiset kalat olivat kohdillaan, poikaystävä ruuvasi puutapit paikoilleen. Sitten alkoi hauskin osuus – ripustaminen. Sepä ei mennytkään sitten ihan putkeen. 

Keltainen ja valkoinen Kala pujahti paikoilleen vaivatta, mutta mustan ja ruskean Kalan "silmä" olikin pienempi eikä talouslevyä saanut pujotettua tappiin. Jouduimme hiomaan tappeja ohuemmiksi. Onneksi hiomapaperia oli rullallinen valmiiksi ja rulla oli vielä keittiössä toisen projektin tiimoilta, joten kalat eivät jääneet odottamaan hamaan tulevaisuuteen, vaan projekti saatiin vietyä loppuun heti. Moka tapahtui, koska olin mitannut reiän koon keltaisesta Kalasta eikä mieleeni tullut, että koko voisi vaihdella kaloittain.

Seinälle mahtuisi vielä jokunen kala, jos erivärisiä jostain kohtuuhinnalla löytyisi. Mutta ovat kyllä valtavan kivat noinkin. Kalat ilahduttaa joka vilkaisulla ja parasta on kun tiskikaappiin tuli lisää tilaa.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

VIISI TEEMAA.

17 marraskuuta 2024

Viisi rilaista Arabian Teema-mukia harmaalla taustalla.
Arabian ja/tai Iittalan Teema -mukien määrä tässä huushollissa sen kuin kasvaa. Ryhmäkuvaan keräsin viisi kesän ja syksyn aikana löytynyttä uutuutta, mutta tarkastellessani mukikirjanpitoa huomasin jättäneeni yhden vanhemman mukin pois kuvasta. Pitää korjata tilanne seuraavalla kerralla. Siihen ei liene menevän pitkään, sillä tämän kuvan oton jälkeen on löytynyt jo kolme uutta kuppia.

Viisi rilaista Arabian Teema-mukia harmaalla taustalla.

Näistä vanhin löytö on sinisellä tasolla oleva lintuaiheinen muki. Siinä on pohjassa Arabian leima ja teksti "Green Office". Mukin kyljessä lukee "Indesil" eli selkeä mainosmuki. Muki löytyi Nihtisillan Kierrätyskeskuksesta ja hintaa sille jäi opiskelija-alennuksen jälkeen 9,60.

Melkein heti perään löytyi Iittalan Teema Duo -muki harmaana. Olen ostanut aikoinaan uutena sinisen version mukista. Se oli silloin Suomi 100 vuotta -juhlavuoden muki. Harmaa versio löytyi Leppävaaran Fidasta ja se maksoi 6,40.

Seuraavana löytyi edessä vasemmalla oleva kasviaiheinen muki. Se on Heini Riitahuhdan suunnittelema Arabia Virma-muki. Se on sesonkimuki vuodelta 2007. Samaan aikaan on ollut myynnissä samaan Verso-sarjaan kuuluva sininen Lemmikki, kelta-oranssi Vanamo ja vihreä Karpalo. Mukin ostin Kierrätyskeskuksen Redin myymälästä hinnalla 12,80.

Limenvihreää Arabia Royal Canin -mukia en pystynyt Turussa, Tuureporin Kirppiksellä vastustamaan, vaikka samanlainen muki jo löytyy kotoa. Muki nimittäin maksoi vain kaksi euroa! Muki löytyi samalla kertaa, kun löysin kaksi jo aiemmin esiteltyä Kupittaan Savi -astiaa.

Keskellä on näistä viimeisin ostos. Se löytyi Kierrätyskeskuksen Kaisaniemen myymälästä joulutavaroiden joukosta. Muki on jouluteemainen, nimeltään Himmeli, sen suunnittelija on Pietari Posti. Mukia löytyy sekä harmaana, kuten kuvassa, että valkopohjaisena.




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KUPITTAAN SAVI -KOKOELMA KASVAA.

06 marraskuuta 2024


Turkooseja ja mustia Kupittan Savi -astioita punaisella pöydällä.
Minulle on vaivihkaa muodostunut pieni Kupittaan Savi -kokoelma. Jotenkin keramiikkaesineiden hieman kotikutoiset muodot, näkyvä kädenjälki ja epätäydellisyydet kiehtoo. Esineet ovat yksilöitä toisin kuin halvalla Kiinassa tai Thaimaassa valmistetut nykyastiat. Olen poiminut mukaani erityisesti punaisia ja vihertävän turkooseja yksilöitä ja kuten kuvasta näkyy, myös pari mustaa. Punaiset esittelen joskus myöhemmin.

Tässä kokoelmassa on sekä uusia että vanhoja aarrelöytöjä sekä yksi eri brändiä oleva esine. Arvaatko tai tiedätkö mikä?

Turkooseja ja mustia Kupittan Savi -astioita punaisella pöydällä.

Kuvan keskellä oleva kaksikorvainen maljakko tai ruukku on Arabian ARA-tuotantoa. Löysin sen Fidan Mylläkkäpäiviltä, jolloin myymälässsä oli kaikki puoleen hintaan. Kävin Puhoksen Fidassa ja bongasin heti astiahyllyllä turkoosin esineen. Tutkin sen nopeasti ja laitoin hellästi ostoskoriin. Vasta kotona mökillä tutkin sitä tarkemmin ja löysin pohjasta Arabian leiman. Olin siihen asti kuvitellut sen olevan Kupittaan Saven tuotantoa. Muoto ja lasite näyttää niin Kupittaalta!

Pitkäkaulainen ja pieni, kaksikorvainen maljakko ovat vanhempia löytöjä ja olen esitellyt ne jo aiemmin. Vasemmalla puoliksi kuvassa oleva maljakko on onnekas löytö Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta, sekin vähän vanhempi aarre. 

Keskellä oleva kiiltävälasitteinen pullea pullo on sitä vastoin uudempi löytö. Ostin sen Turusta, Tuureporin Kirpputorilta nejällä eurolla. Samalla käynnillä, samasta pöydästä löytyi myös turkoosi aaltomainen kulho. Se kustansi kahdeksan euroa.

Turkooseja ja mustia Kupittan Savi -astioita punaisella pöydällä.

Musta maljakko löytyi toisella Turun reissulla tosin Kaarinasta, Kaarinan Trendi Kirppikseltä. Maljakko maksoi euron. Halpaa hintaa selittää kolhut maljakon sisällä ja ulkopinnalla. Kolhut eivät kuitenkaan haittaa käyttöä, ei edes tuoreiden kukkien ja veden kanssa.

Musta kulho löytyi Itäkeskuksen SPR Kontista. Sitä ei ollut onnekkaasti tunnistettu Kupittaan Saven tuotannoksi ja hinta oli mielestäni edullinen, vain 3,50 euroa. En olisi itsekään sitä hoksannut Kupittaan tuotteeksi ellen olisi muutamia viikkoja aiemmin ostanut turkoosia versiota, jonka hintalapussa luki sen olevan Kupittaan Saven astia ja Google Lens varmisti vielä asian.

Olisiko näistä joku löytänyt tiensä sinunkin mukaasi?



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

PUNAISET PALLOVALOT.

03 marraskuuta 2024

Mogu Takahashin kissa-aiheinen maalaus tauluhyllyllä, jota valaisee punaiset pallovalot.
Onnekas sattuma muutama viikko sitten: löysin Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta paketillisen käyttämättömiä, punaisia valosarjaan tarkoitettuja palloja. Muistan kun kymmenisen vuotta sitten ilmiöksi ja sisustustrendiksi nousi La Case de Cousin Paul -valosarjat. Itsekin silloin haaveilin niistä. 

Samoihin aikoihin olin visiitillä Pariisissa ja vierailin Galleries Lafayettessä -tavaratalossa ja siellä oli sisääntulon vieressä pieni osasto omistettuna juuri näille valopalloille. Palloja pystyi ostamaan kuin irtokarkkeja, valitsemalla oman sekoituksen useista eri sävyistä. Tavaratalo oli menossa kiinni ja punnitsin ostanko valosarjan ja pohdin sulkemisaikaan asti minkävärisiä palloja haluan vai kierränkö nopeasti myymälää. Jos jostain pitäisi kyseinen, ranskalainen valosarja ostaa, niin Pariisista. Valitsin kuitenkin kierroksen kaupassa ja valot jäivät ostamatta ja jäivät ihan kokonaan. (ostin valojen sijaan pikkumustan mekon, joka on vieläkin käytössä, kun pitää laittaa jotain vähän juhlavampaa päälle) Ihailin niitä vain sisustuslehtien sivuilla ja blogeissa.

Tauluja tauluhyllyllä, jota valaisee punaiset pallovalot.

Nyt reilut kymmenen vuotta myöhemmin Kierrätyskeskus tarjoili pallot ilmaiseksi. Ne eivät varmastikaan ole aidot La Case de Cousin Paul -pallot, ovat pienempiä kooltaan. Pallot olivat vain läpinäkyvässä muovipussissa, mutta litistettyinä. Niitä ei ole käytetty aikaisemmin. Tökin tikulla pallot muotoonsa ja laskin palloja olevan 35 kappaletta. Laitoin etsintää valosarjan, jossa oli suurinpiirtein saman verran lamppuja. Löysin Tokmannilta 40-valon sarjan kirkkaalla johdolla ja se oli siinä.

Orava-aiheisia taideteoksia tauluhyllyllä, jota valaisee punaiset pallovalot.
Pallojen reiät olivat vain pallojen reikiä suuremmat. Pari päivä pohdin ratkaisua, kunnes päädyn tarttumaan kuumaliimapistooliin. Töpötin liimaa reikien ympärille ja työnsin valon läpi. Jätin epäsäännöllisiin kohtiin valon ilman palloa ja sinä se oli – oma söpö valosarjani. Pallovalosarjat eivät enää ole yhtä trendikkäitä kuin silloin 10 vuotta sitten, mutta se ei haittaa, kun itse tykkään. Eipä kotini muutenkaan oli niin kovin trendikäs. 

Musta exotic-kissa istuu vilttipinon päällä.

Valosarja valmistui juuri sopivasti marraskuun alkuun ja ripustin sen heti esille. Sängyn päädyssä sijaitsevissa tauluhyllyissä on ennenkin ollut valot, tykkään hämärästä loisteesta minkä ne luovat sänkyyn, niin kodikasta. Melkein jo jouluista.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

HYYTÄVÄN HAUSKAA HALLOWEENIA!

31 lokakuuta 2024


Musta kissa noitahattu, jossa oranssi kurpitsa, päässä sinisen taustan edessä.


Aika laittaa halloween-koriste esille.

Hyytävän hauskaa halloweenia!
toivottaa Oravanpesän väki




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

APUA JAPANIN KAIPUUSEEN osa 33. Makumatkoja Japaniin.

15 lokakuuta 2024

Mainos: Aviador

Marjo Sekin kirja Makumatkoja Japaniin viuhkan ja syömäpuikkojen kanssa mustalla alustalla.

Tänä syksynä hemmotellaan japanilaisen ruoanystävää. On ilmestynyt kaksi japanilaiseen kotiruokaan perehtynyttä kirjaa, tässä esittelyssä toinen Marjo Sekin kirjoittama Makumatkoja Japaniin. Se toinen kirja, Oishii – japanilaista kotiruokaa, on esitelty täällä.

Kirjassa korostetaan, että se on ruoanlaiton rakastajille ja kirjailija mainitsee usein kuinka pitää ruoanlaitosta. Pakko tunnustaa, en oikein pidä ruoanlaitosta, se on välttämätön paha, kun en halua syödä valmisruokia eikä ole mahdollisuutta käydä ulkona syömässä. Silti nautin kirjan lukemisesta, sillä Makumatkoja Japaniin ei ole pelkkä reseptikirja, vaan Seki vie tarinoineen japanilaiseen ruokakulttuuriin. Ja ne tarinat ja sukellukset kulttuuriin olivat minusta kirjan parasta antia, reseptit plussaa.

Japanilaisten ruokien takaa löytyy monia tarinoita, on kiinnostavaa perehtyä muun muassa shojin ryorin – temppeliruoan maailmaan, maistella nuoren Marjon kanssa osechi – uudenvuoden ruokia ja hämmästellä nyotaimoria – elävää naispöytää, jonka Seki toi Tampereelle muodossa elävä miespöytä.

Kirja on koostettu, niin että tarinat ovat omana kokonaisuutena ensin, niitä seuraavat reseptit. Reseptisivut ovat kätevästi eri väriset, joten ne löytää helposti kirjan perältä. Kuvat eivät varmastikaan tee oikeutta ruuille. Olisi myös kiva tarinoita lukiessa nähdä millaisesta ruoasta on kyse, sillä japanilaiset annokset ovat aina myös pieniä taideteoksia. Toisaalta kuvat eivät aseta liian korkeaa rimaa, vaan sallii omillekin kokkailuille vähän vähemmän näyttävän lopputuloksen. Kokeiluun menevät ainakin yakisoba – paistetut nuudelit ja okonomiyaki – "mitä haluat" -paistos.


*Arvostelukappale saatu.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

APUA JAPANIN KAIPUUSEEN osa 32. Oishii – japanilaista kotiruokaa.

10 lokakuuta 2024

Mainos: TEOS

Bamualustalla Oishii - japanilaista kotiruokaa kirja, kaksi sake-kuppia ja syömäpuikot.

Japanilaisen ruoan ystäviä hemmotellaan tänä syksynä, sillä on ilmestynyt kaksi suomalaisen kirjoittajan tekemää kirjaa japanilaisesta kotiruoasta. Molemmat kirjoittajat ovat asuneet pitkän aikaa Japanissa, joten kokemusta nousevan auringon maan ruokakulttuurista on, mutta suomalaisina osaavat vinkata parhaat niksit ruokien valmistamiseen Suomessa. Tässä postauksessa esittelyssä on kirjoista toinen, Heikki Valkaman Oishii – japanilaista kotiruokaa*. Toisen esittelen omassa postauksessaan.

Oishii-kirja (Oishii = herkullista) sisältää tarinoita japanilaisesta ruokakulttuurista, kuten mison perusteet, wasabin salat ja japanilaisesta lautasmallista. On kiinnostavaa miten riisi liittyy niin moneen asiaan Japanissa, se ei ole pelkkä ruuan lisuke. Japanissa riisi on aterian ydin ja muut lisukkeita, toisin kuin voisi kuvitella. Riisi liittyy moniin rituaaleihin, samurait ovat saaneet palkan riisissä ja yli vuosituhatta jatkunutta riisinviljelyä voi pitää osin koko maan kulttuurin perustana. Tarinat ja taustoitus ruoka-aineista ovat mielestäni kirjan parasta antia, sukellus rakastamani maan kulttuuriin. 

Kirja sisältää runsaasti reseptejä japanilaisesta kotiruoasta, niistä mitä japanilaiset kokkaavat kotona. Esimerkiksi sushia harva saarivaltion asukas valmistaa itse. Ohjeet löytyvät esimerkiksi dashiliemeen, joka on yksi japanilaisen ruoan perustoista, riisipallo-onigiriin, gyoza-nyytteihin ja tempuraan.

Tunnustan, etten ole japanilaisen ruoan ystävä. Saarivaltion ruoka nojaa ymmärrettävästi runsaaseen kalan ja äyriäisten käyttöön, joille olen allerginen. En piittaa myöskään etikoiduista asioista ja niitä Japanissa riittää, se selviää tästäkin kirjasta. Siksi esimerkiksi sushi ei minulle maistu, koska se on pääasiassa etikoitua riisiä lisukkeilla, yleensä niillä meren- tai järvenasukeilla. Toisaalta rakastan raamen-keittoa ja okonomiyaki on mielestäni herkkua. 

Bamualustalla Oishii - japanilaista kotiruokaa kirja ja kaksi sake-kuppia.

Kirjan reseptit on valmistettu ja kuvattu kirjoittajan kotona, se vahvistaa ajatusta, että voisin onnistua itsekin kotikeittiössäni ja laskee kynnystä kokeiluun. Monet reseptit sisältävät asioita, joita en pysty syömään, mutta ainakin tonkatsua haluan kokeilla kotona. 

En ole vegaani, mutta väittäisin että vegaaninen sienikorokke jää vegaanilta tekemättä, ainakin täsmälleen ohjetta seuraten. Se nimittäin sisältää voita ja kananmunia.

Tykkäsin kirjan tunnusta, se tuntuu hyvältä käsissä. Kansimateriaali ei vaikuta kovinkaan kestävältä, vaikka tuntuu mukavalta käteen. Kirjan kulmat ovat miellyttävästä materiaalista huolimatta jo nyt kärsineet, vaikka se ei ole edes päässyt tositoimiin. Hieno yksityiskohta on kirjan selkä, johon on jätetty näkyviin sidonta. Hyvin japanilaista! Ratkaisu myös auttaa siihen, että kirja avautuu kunnolla, joka on reseptiä seuraavalle hyvä asia, vaikka pitkiä tai monimutkaisia ohjeita ei olekaan. 

*Arvostelukappale saatu.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground