HUONE ETT RUM JA VIHERSISUSTUSUUTUUDET.

18 syyskuuta 2019


Habitare-messut tarjoilivat ihanan yllätyksen, kun aina kauniilla osastoilla messuilla olleet Eeva ja Johanna eli ihanat naiset HUONE ett RUMin takana, olivat tänä vuonna erityisen upealla osastolla mukana. Osasto poikkesi totutusta, mutta vain yllättääkseen posiivisesti.

 

Kaksikko esitteli messuilla suunnitelemansa vihersisustustuotesarjan, joka on valmistettu Suomessa. Yllä olevissa kuvissa on Viherverho-amppelilaatikko, jonka voi joko ripustaa verhoksi ikkunan eteen tai laittaa ilman ketjuja tasolle. Se on valmistettu keveästä ja kestävästä, ruostumattomasta alumiinista.


Toinen sarjan tuote on Rengas-amppeli, joka on suunniteltu ilmakasvien kuningattarelle eli salvadorintillandsialle, Tillandsia xenographicalle. Kasvin voi asettaa suoraan amppeliin. Tukevasta teräslangasta valmistettu amppeli sopii myös tavallisen ruukun pidikkeeksi.




Käsintehdyt Uniikki-keramiikkaruukut neljässä eri värissä ovat kuin pieniä taideteoksia. Kotimaisesta kivitavarasavesta käsin dreijatut ruukut ovat jokainen oma yksilönsä - kuten kasvitkin ovat. Ruukut ovat lasitettu vettä pitäviksi. Okrankeltaisen, petroolinsinisen, oliivinvihreän ja mustan väriset ruukut sopivat upeasti viherkasvien pariksi, tilauksesta on saatavilla myös mattavalkoisia.

Nämä tuotteet nähdessäni aloin suunnitella vihertilan laajennusta kattoon Viherverho-amppelilaatikolla ja Rengas-amppelilla. Sille nimittäin olisi käyttöä nyt, kun toin mökiltä talvisäilöön kotiin yhteensä 39 kasvia [kröhöm, kuusi niistä on aivan minejä]. Mattavalkoisella ja kiiltävän mustilla ruukuilla saisi tehtyä hienon ruukkusommitelman esimerkiksi kaktuksista ja mehikasveista. Hmmm. Hieman messuilla kuiskuteltiin, että sarjaan olisi mahdollisesti tulossa myöhemmin laajennustakin. Jään innolla odottamaan ja suunnittelemaan omaa viidakkoani kattoon.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

HABITARE 2019.

16 syyskuuta 2019


Blogiyhteistyö: Messukeskus

Viime viikolla Helsingin Messukeskuksessa oli Habitare-messut. Kävin siellä heti keskiviikkoaamuna, pääsin osallistumaan kivaan bloggaaja-aamiaiseen ja olin ensimmäisten joukossa kiertelemässä vasta heräilevää messualuetta. Ehdin kiertää aamupäivän ajan osastoja ennen kuin kiirehdin töihin palaveriin. Viime viikolla oli aikamoiset hulinat, enkä ehtinyt toiselle messukierrokselle, vaikka alustavasti niin kovasti suunnittelin.


Aloitin kierroksen trendinäyttely Signalsista. Aina yhtä mielenkiintoinen. Viisi ylintä kuvaa on alueelta. Ekan kuvan taulu on ihana, harmittaa etten tajunnut tsekata, kuka on sen tehnyt.



Huomasin kiinnittäväni messuilla huomion kasveihin, keramiikkaan ja tekstiileihin. Yllä olevat Udumbara ruukut on tehty käsin Helsingissä. Tykkään! Varsinkin nuo uudet kerrokselliset, ruukkuveistokset ovat upeita.


Kylpyammeen ympärille oli kerätty hieno kokonaisuus anopinkielen lehtiä. Kiva idea.


Kuivakukkia ja -kasveja oli todella monella osastolla. Se on selkeä trendi. Tämä osasto kuului Miikolle.



Yllä olevat kaksi kuivakukka-asetelmaa ovat molemmat LuKLabelin osastolta.


Hauskat keramiikat olivat ööö joku ulkomaisen tahon kanssa tehty yhteistyö tai jotain sinnepäin. Hitsi, kun ei jäänyt mieleen enkä ottanut esitettä matkaan.


Protoshop esitteli nuorta osaamista, jotka ovat vielä protovaiheessa eikä vielä tuotannossa. Kaunis keramiikkakokonaisuus oli Laura Itkosen käsialaa.



Oih, niin hienoja ja niin ajanhenkisiä pääruukkuja ja -kynttiläjalkoja. Tuollaisen kissaversion haluaisin.


Japanilainen designtalo Minä Perhonen oli ensi kertaa messuilla. Fanitan brändiä, vaikka suurin osa tuotteista onkin kukkaroni ulottumattomissa. Kävin keväällä Kiotossa Minä Perhosen putiikeissa ja sydän kirvellen jätin yhden aivan ihanan mekon kauppaan, kun reissubudjetti ei millään taipunut ostoksiin. Olen tavannut brändin suunnittelija Akira Minagawan kolme vuotta sitten Artekissa.

Mahtavan kreisi tyyny. Toivottavasti Minä Perhonen tulee Suomeen Mujin vanavedessä.


Johanna Gullichsen esitteli uuden Tatami-maton, joka oli saannut inspiraation - tietenkin japanilaisesta tatamimatosta.


Lapuan Kankureitten osastolla oli paljon kivoja uutuuksia, mutta itse tykkäsin eniten Matti Pikkujämsän suunnittelemasta Metsikkö-kuosista. Metsiköstä löytyy orava!


Messujen värisävyt olivat hyvin neutraalit ja maanläheiset, poikkeuksena oli Vallilan osasto. Tykäistyin kovasti tuohon keskimmäiseen tyynyyn. Näissä oli mielestäni kovasti Svensk Tenn -henkeä.


Vallilan osastolta löytyi myös komea kissatyyny. Kuosissa on useampia erilaisia kissoja ja sitä oli ainakin pussilakanana saatavilla sisustustyynynpäällisen lisäksi.


Nämä ihan huikean hienot kissaruukut ovat Petra Innasen käsialaa. Joudun ehkä kopiomaan idean, yhtä hienoon lopputulokseen en tohdi kuvitella pääseväni.

Yhdestä Habitaren kiinnostavimmasta osastosta ja tuotteista tulee oma postaus, sen verran innoissani olen.

*Messulippu saatu blogiyhteistyönä Messukeskukselta.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

APUA JAPANIN KAIPUUSEEN osa 4. Japanismin parhaat.

14 syyskuuta 2019


Kesällä kävi hyvä tuuri kun löysin työpaikan saa ottaa -hyllystä Erin Niimi Longhurstin kirjan Japanismin parhaat - Hyvän elämän ohjeita ikigaista wabi-sabiin, ikebanaan ja metsäkylpyihin. Nappasin kirjen tietenkin heti mukaan ja tanssahdin pari askelta ilosta. Kirja sopi juuri lukemieni Japani-aiheisten kirjojen perään. Oli mahtavaa uppoutua vielä yhteen wabi ja sabi -teemaiseen kirjaan.

Kirjan kirjoittaja Erin Niimi Longhurst on äitinsä puolelta puoliksi japanilainen ja on sukunsa myötä viettänyt aikaa Japanissa ja elänyt japanilaisen kulttuurin ja elämäntavan piirissä jo syntymästään asti. Länsimaista näkökulmaa hän on saanut englantilaisen isänsä puolelta ja asuessaan sekä New Yorkissa ja Lontoossa. Hieman uskottavuus kirjoittaa elämäntaito-opas kärsi, kun tsekkasin kirjoittajan Instagram-tilin ja havaitsin hänen olleen kirjaa kirjoittaessa 26-vuotias. hmmm.

Japanismin parhaat -kirja on inspiroiva opas japanilaiseen elämänfilosofiaan. Se ammentaa oppeja japanilaisten vuosisatoja vanhoista perinteistä, filosofioista ja taidemuodoista saavuttaa onnellisempi ja parempi elämä.
Kirja perehdyttää mm. kalliagrafiaan, teeseremoniaan, shinrin-yokuun eli metsäkylpyihin, itsensä kehittämisen prosessiin eli kaizeniin ja elämäntarkoituksen filosofiaan, ikigaihin. Kirjan sivuilta selviää myös, kuinka mindfulnessia voi harjoittaa nykypäivän kaaoksessa, mitä on shinrinyoku eli metsäkylvyt ja miten mieli voi hyötyä kalligrafian ja ikebanan eli kukkien asettelun harjoittamisesta. Opuksesta löytyy käytännön vinkkejä kuten reseptejä.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

WC-KUKKA osa 12.

10 syyskuuta 2019


Piiiitkästä aikaa vessakukka! Sain kesällä kameran jalustan yhden jalan kiristettyä niin tiukalle etten saanut sitä itse auki. Isäni viime käynnillä auttoi tytärtä hädässä ja olen taas voinut kuvata jalustalla. Pimeässä vessassa ei ole mitään mahdollisuutta ottaa käsivaralla tarkkoja kuvia.

Marimekon vaaleanpunaisessa Flower-maljakossa on Kesäpesältä pomittuja kukkia. Ihanasti kaikkien sävyt osuvat yksiin. Kimpussa on tuoksuherne 'Black Knight', ruiskaunokki 'Black Boy', paperikukkia, punaluppioita ja daalia 'Chick a Dee'.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

VIIMEAIKAISIA KIRPPISLÖYTÖJÄ.

08 syyskuuta 2019


Pitkästä aikaa kirppislöytöpostaus. Olen tehnyt muutamia niin hykerryttäviä löytöjä, että pakko esitellä niitä ihan blogissa asti. :) 

Ensimmäisenä todella hyväkuntoinen Finel-purkki. Ajattelin etten ikinä löydä kuviollista emalipurkkia mistään, enkä varsinkaan kohtuullisen hintaan. Purkki tuli vastaan Oulunkylän Kierrätyskeskuksessa ja mielestäni ihan kohtuuhintaan - maksoin siitä 22,50. Ennestään minulla on punainen ja keltainen purkki, säilön niissä karkkia. Keltaisessa suklaata ja punaisessa irtokarkkeja, siis silloin kun niitä taloudesta löytyy. Jostain syystä purkit ovat useimmiten tyhjinä.

Emalipurkin vieressä oleva Arabian teepurkkikaan ei ole tainnut ennen vilahtaa täällä, se on tosin vanhempi löytö.


Toisena esittelyssä Nanny Stillin Grappo-sarjan sokerikko ja kermakko. Olen pitkään etsinyt näitä täydentämään Grappo-kokoelmaani ja nyt vihdoin tärppäsi. Nämäkin löytyivät Oulunkylän Kierrätyskeskuksesta. Ne maksoivat yhteensä 16,20. Hassu hinta johtuu saamastani kantisalennuksesta.


Samalla kertaa Grappo-osien kanssa löytyi myös tämä ihana puutarhuriorava. Bongasin Grappot heti vitriinistä ja kuitenkin kiersin pienen kiertsärin nopeasti sydän pamppaillen ettei kukaan vaan vie löyttöjä nenäni edestä. Palasin kierroksen jälkeen uudestaan vitriinille ja huomasin tämän kulhon. 

Tiesin, että kulho on pakko saada, vaikka hinta olikin vähän kipurajoilla - maksoin siitä 36 euroa. En ole ikinä ennen nähnyt edes kuvisssa tälläistä kulhoa, saman sarjan syvän lautasen olen löytänyt joskus aikaisemmin Kyläsaaren Kierrätyskeskuksesta muutamalla eurolla. Siinä kuva on hieman haalistunut. Kulho on Raija Uosikkisen Arabialle suunnittelema Hupi-lastenastiaston osa.


Päivyrikissa on vanhempi löytö Kyläsaaren Kierrätyskeskukselta. Olen nähnyt samanlaisen punaisena Metka Kirpputorilla, kirppiksen kassalla ja siitä lähtien olen haaveillut omasta kisusta. Olin tyytyväinen löytööni, vaikka ruskea ei lemppariväri olekaan. Päinvastoin.


Päivyrin kaveriksi löytyi samasta paikasta mahtava japanilaista tekoa oleva metallinen lämpömittarikissa. Ihan paras. Punainen kissa ei ole mikään pikkuinen, vaan mittaa on 34 senttiä. Muistelen maksaneeni tästä muutamn euron.


Kuvausassistentti tarkastamassa kuvattavia.


Viimeisenä pitkään etsimäni rottinkinen jakkara. Olen vuosia jahdannut kirppiksiltä tälläistä kukkajakkaraksi, mutta joskus päätin etten maksa kuin vitosen. Ja olen päätöksessä pysynyt. Rottinkijakkaroiden tultua suureen muotiin muutama vuosi sitten niiden hinta pompsahti huomattavasti vitostani korkeammaksi. Suosion takia niitä ei ole juurikaan näkynyt kirppiksillä. Tällä kertaa kävi tuuri - tämä löytyi Kyläsaaren Kierrätyskeskuksesta 4,50 eurolla. Siis alle kipurajani, vihdoinkin!

Löydöt ovat keskittyneet kahteen läheisempään Kierrätyskeskukseen. Kyläsaari on juhannusviikosta asti ollut työmatkani varrella. Arvatkaa vain kuinka helppoa on käydä ihan vain nopeasti pistäytymässä kotimatkalla. Oulunkylään eksyn, kun päätän tehdä kauppareissun yhteydessä vähän pidemmän kävelyretken. Ogelin kauppakeskuksen Kierrätyskeskuksen jälkeen suunnistan Käpylän aseman kupeessa olevaan K-Supermarket Mustapekkaan ostoksille. Hyötyliikuntaa parhaasta päästä.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

MATTI PIKKUJÄMSÄN ORAVA.

27 elokuuta 2019


Pitkäaikainen unelma toteutui, sain ostettua itselleni Matti Pikkujämsän Orava-vanerityön. Jee! Olen pitkään seurannut Pikkujämsän uraa ja töitä. Tykkään hänen kuvitustyylistään ja kotoa löytyykin ennestään neljä työtä, kolme maalausta ja yksi keramiikkalautanen, jonka hän on tehnyt yhteistyössä Jenni Ropen kanssa.


Olen pari kertaa aiemminkin yrittänyt saada Pikkujämsän vanerista oravaa itselleni, mutta aina ennen ne on ehditty myydä. Tällä kertaa olin supernopea, kun kuva oravasta tuli Instagramiin olin sen vartissa jo klikannut ostoskoriin ja maksanut tilauksen. Muutaman päivän päästä paketti oli noudettavissa postista.


Orava sopii niin hyvin tuonne tauluhyllylle, mutta saattaa olla että etsin sille seinältä ihan oman paikan. 


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

YASURAGI - VISIITTI JAPANILAISEEN KYLPYLÄÄN.

10 elokuuta 2019


Rakastan japanilaisia onseneita eli kylpylöitä. Niiden tunnelmassa on jotain rauhoittavaa ja puhdistautuminen niissä tuntuu olevan enemmän kuin pelkkää peseytymistä. Muutama vuosi sitten minulle selvisi, että Tukholman lähellä on japanilainen kylpylä, Yasuragi. Tiesin, että sinne on jonain päivänä päästävä. Se päivä saapui nyt kun suuntasin sinne heti kesäloman ensimmäisinä päivinä.


Saavuimme Tukholmaan aamulaivalla ystäväni kanssa ja otimme Viking Linen terminaalista taksin Yasuragiin. Se kustansi noin 50 euroa. Rivi torii-portteja tervehti tulijaa, jonka jälkeen aukesi näkymä kylpylärakennukseen. Sisäänkäynnissä oli japanilaistyyppisiä istutuksia ja muutenkin rakennus huokui japanilaistyyliä ruotsalaistwistillä.


Sisällä rakennuksessa oli hämyisää, rakennuksen betonirakenteet tulivat kauniisti esiin ja ikkunoista näkyvä japanilaistyyppinen puutarha loi upean tunnelman. Japanilaisten tapaan jätimme kengät lokerikkoon ja vaihdoimme jalkoihin talon tarjoamat tohvelit. Niiden kanssa hiippailimme kylpylän vastaanottoon, josta saimme käyttöömme puuvillaisen kesäkimonon, yukatan, pyyhkeen ja uimapuvun. 

Jätimme omat vaatteemme pukuhuoneen kaappiin ja kietoiduimme muiden vieraiden tavoin yukataan käyntimme ajaksi. Yukata oli pakattu pieneen pussukkaan, johon saattoi sujauttaa esimerkiksi kirjan ja Yasuragista saadun vesipullon, jota pystyi täyttämään kylpylässä. Yukatan ja uimapuvun saa omaksi, kivaksi muistoksi käynnistä.

Meillä oli varattuna aamupäiväpaketti, johon olimme lisäksi ostaneet buffetlounaan, jolla aloitimme kylpyläpäivän. Tarjolla oli sekä perinteistä eurooppalaista aamupalaa, että japanilaista riiseineen, miso-keittoineen, kaloineen ja pikkelöityine vihanneksineen.


Aamiaisen jälkeen kävimme kuuntelemassa lyhyen ruotsinkielisen infon kylpylästä, jonka jälkeen levähdimme moottoroiduilla tuoleilla, jotka hiljaa heijasivat edes takaisin. Sen jälkeen oli vuoro shinrin-yokulle eli metsäkylvylle. Kokoonnuimme kylpylän puutarhassa ja aluksi hieman venyttelimme ja keskityimme olemaan läsnä. Kiersimme oppaan kanssa kylpylän japanilaistyyppisessä puutarhassa mm. kuunnellen linnunlaulua, katsellen veden solinaa, kosketellen sammalta ja japaninvaahteran lehtiä. 

Metsäkylvyn jälkeen meitä odotti erikseen varatut hoidot. Minulla oli varattuna 20 minuutin kasvohoito. Kasvohoito alkoi tervehdyksellä, jossa lämmin, suorastaan kuuma pyyhe aseteltiin jaloille. Ihan mahtavaa metsäkylvyn aikana hieman palelleille varpaille! Kasvohoito sisälsi puhdistuksen, pitkän hieronnan ja lopuksi kosteutuksen. Sain mukaani listan käytetyistä aineista, joita oli mahdollista ostaa kylpylästä. Hoidon jälkeen meille tarjoiltiin vihreää matcha-teetä.


Sen jälkeen olikin jo aika lähteä kylpemään. Erilaisia altaita oli sekä ulkona että sisällä. Oli poreita, kylmävesiallasta ja allas, jossa pystyi makoilemaan vedessä. Ulkoaltaat olivat eri lämpöisiä ja niistä oli hieno näköala mäen päältä alas merelle. Lisäksi löytyi erilaisia saunoja, kävin testaamassa suolasaunan. Kävimme välillä syömässä buffetlounaan, jonka jälkeen jatkoimme kylpemistä.

Oli ihana lillua lämpimässä vedessä, joskin olisin odottanut lämpimämpiäkin altaita kuten Japanissa on, sellaisia lähes polttavan kuumia. Mietimme myös ettei kylpylä ollut hyödyntänyt läheistä merta merivesialtaalla. Hieman muuten niin zen-henkistä kylpemistä häiritsi lukuisten lasten läsnäolo. Yasuragissa on toive hiljaisuudesta ja se ei ihan kaikkien perheen pienimpien kanssa onnistunut. Yasuragi ei ole perinteinen kylpylä, siellä ei ole vesiliukumäkiä yms. ja talvikaudella kylpylän ikäraja onkin 18-vuotta.

Haaveissa on jo uusi kylpyläkäynti, ehkä syksymmällä. Pientä lievitystä tuskaiseen Japani-ikävään.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground