WC-KUKKA osa 10.

06 toukokuuta 2018


Pitkästä aikaa WC-kukka. Poimin kodin viereisestä metsästä kimpun valkovuokkoja ilahduttamaan pientä huussiani. Maljakoksi valkkasin suht tuoreen hankinnan, ärtsyn turkoosin Wärtsilä Arabian tarralla olevan pikkumaljakon. Yritin etsiä suunnittelijaa ja nimeä esineelle, vaan eipä internet osaa kertoa kumpaakaan.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

AURINKOPULLO.

08 huhtikuuta 2018


Käväisin Tukholman Nordiska Trädgårdar -messuilla ja samaan reissuun varasin päivän ihan vaan kaupunkihengailulle, koska Tukholman on vaan niin kiva. Käyn aina samat kaupat läpmuun muassa Åhlensin Muji, Designtorget ja Different Things on pakko käydä -listalla. Viime syksyn reissulla kauppakierros sai mutkan Gamla Staniin, löysin sattumalta keskeltä vanhaa kaupunkia Stadsmission-kirpputorin. Kyseinen kirppis on keskittynyt erityisesti {turisteja ajatellen} design-esineisiin.


Viimeksi lähdin tyhjin käsin, vaikka pitkään mietin Uppsala Ekebyn keramiikka-astian kotiuttamista. Siinä oli jotain Makoto Kagoshima -henkistä. Vieläkin vähän harmittaa. Tällä kertaa en lähtenyt ilman ostoksia. Kiertelin putiikkia, jossa tavarat ovat ruotsalaiseen tyylikkääseen tapaan esillä ja kurkistelin kotimaisia, tuttujen esineiden hintoja.

Kiinnitin huomioni hyllyllä olleeseen Helena Tynellin suunnittelemaan klassikkoon, Aurinkopulloon. Niitä harvemmin näkee kirppiksillä ja vielä vähemmän kohtuuhinnoilla - ainakaan Helsingissä. Kurkkasin hintaa ja piti useamman kertaa miettiä valuuttakurssin pilkun siirto ja kyllä, hinta oli mielestäni hyvinkin edullinen 300 kruunua eli noin kolmekymppiä. Maljakko luonnollisesti lähti paluumatkalle kotimaahan mukaan. 

Jälkeenpäin olen miettinyt oliko Aurinkopullo sittenkään ihan älyttömän edullinen? Se on pienintä kokoa ja kirkas, eli halvin mahdollinen. Selasin vähän hintoja netistä ja olivat ne kalliimpia, mutta myös edelleen myynnissä. Kaunis pullo on joka tapauksessa ja hieno lisä kokoelmaani.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

SILKKI-OPETUSTAULU.

02 huhtikuuta 2018


Esittelyssä tämän vuoden yksi harvoista kirppislöydöistä. Tuntuu ettei oikein mitään löydy mistään ja varsinkin, että Kyläsaaren Kierrätyskeskus on huonontunut valikoimaltaan ison harppauksen. Tämän silkkiaiheisen opetustaulun bongasin Kierrätyskeskuksen verkkokaupasta. 





 
Taulussa esitetään silkin kehitys silkkiperhosen kotilon ja toukan eri vaiheet aina toukasta valmiiksi kankaaksi asti. Opetustaulu on kooltaan 50 x 40 cm ja syvyyttä taululla on seitsemän senttiä. Umpipuisissa kehyksissä on kirkas lasi ja oli muuten vaikea kuvata, sillä lasi heijastaa todella pahasti.
 
Vanhojen opetusvälineiden suurena fanina ja tekstiilisuunnittelija koulutuksen käyneenä löytö lämmittää suuresti mieltä, vaikka taulu ei halpa ollutkaan. Tämä on taas näitä kerran elämässä vastaan tulevia aarteita, jotka on pakko saada jos ei nyt hinnalla millä hyvänsä, niin ainakin useammalla setelillä.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KOTI MAALISKUUSSA.

18 maaliskuuta 2018








Koti maaliskuussa. Aurinkoiset viikonloppuaamut paljastavat sen, että tässä asunnossa on siivoiltu vähän huolimattomasti ja että talouden toinen jäsen on päättänyt pudottaa koko turkin kerralla. Ihme, että kissalla on edes turkkia jäljellä, kun lähteneestä saisi varmasti kolme samanlaista pörröistä kasaan. 

En silti siivoa viikonloppuna, paitsi imuroin kissan kaataman kaktuksen mullat ja sohin vähän sieltä ja täältä. Olen luonut itselleni säännön, että viikonloppuisin ei siivota - silloin tehdään kivoja juttuja. Siivous ei sitä totisesti ole. Sääntö on tehty rikottavaksi, mutta en halua kuitenkaan käyttää viikonloppuja johonkin niin tylsään kuin imuroimiseen tai lattianpesuun. Ehtii sitä viikollakin, joskus sitten.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KORUKÄTKÖ JA -AARTEET.

14 maaliskuuta 2018

Kävin muutama viikko sitten Turussa. Kampaajareissulla pistäydyin Turun Taidemuseossa ihastelemassa Rut Brykin Taikalaatikko-näyttelyä. Kävin sen katsomassa jo Emmassa, mutta ne työt ovat niin hurmaavia, että voisin mennä vielä uudestaankin ihailemaan niitä. 

Kauniista keramiikasta hullaantuneena shoppailin museokaupasta tuoreemman taiteilijan keramiikkatyön mukaani. Kyseessä on Heini Riitahuhdan työ, joka on mielestäni kuin tarkoitettu koruaarteille. Mallasinkin rasian heti kampauspöydälleni {eli liinavaatekaapin päälle, jossa majailee kolmiosainen peili}.


Samaisella Turun reissulla tein pienen kirppiskierroksen ja ainut mitä löysin oli Aarikan sormus. Ostin sen Manhattanin Kirppis-Centerin "myyjäosastolta" kympillä. Sormuksessa on Aarikan leima, mutta ei muuta. Se lienee ollut pinnoitettu jollain muulla materiaalilla, pinta on sen verran epätasainen. Olen sormuksesta innoissani, mutta vielä se ei ole päässyt tositoimiin, kun se ei mahdu kunnolla hanskojen sisälle, keväämmällä sitten.


Tein vuosia sitten itse koruja ja kaivoin yhden vanhan taannoin esille. Olen nimennyt tämän hempeän kaulakorun New Yorkiksi, sillä suurimman osan käytetyistä helmistä olen ostanut Nykistä. Koru jäi kissalautaselle, se on liian värikäs ja koristeellinen nykymakuuni. Herkulliset värit, mutta ovat vain liikaa minunlaiselle minimalistiselle pukeutujalle.


Lähempänä nykymakuani on lahjaksi saamani Swarowskin kaulakoru. Ohut ketju ja kaksi pientä kristallia riittävät minun blingblingiksi. Sopii hyvin mustavoittoisten vaatteiden koristajiksi.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KOTIIN TULEVAT TYÖT.

11 maaliskuuta 2018


Pääsiäinen saapui luokseni muutaman viikon etuajassa - kiitos työni.





Töiden kotiin tuleminen ei haittaa, jos ne tulevat kotiin tässä muodossa - kukkina. Kuvasimme perjantaina pääsiäiskukkakuvia ja viimeisillään kukkivat kukat olisivat menneet roskiin ellen olisi suostunut {oli muuten vaikeaa...} pelastamaan niitä. Viikonlopun jälkeen ne olisivat olleet jo nuukahtaneet, mutta nyt ne saivat pienen jatkoajan leikkoina luonani - ja kerrankin maljakkokokoelmani pääsi tositoimiin.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

TULPPAANIKIMPPU JA HARMONIKKA.

04 maaliskuuta 2018


Vuoden ensimmäinen tulppaanikimppu päätyi kotiin kauppareissulta. Ihana sekavärikimppu vaaleanpunaisine sävyine puhutteli tällä kertaa eniten. Kotona kimppu päätyi maljakkokokoelmani uusimpaan tulokkaaseen Tamara Aladinin suunnittelemaan Harmonikka-vaasiin.



Löysin maljakon jo viime vuonna Pihlis Kirppikseltä. Pysähdyin itsepalvelukirppiksellä kiinnostavan pöydän eteen tutkailemaan tarjontaa ja erityisesti kiinnostavaa maljakkoa. Samassa vierelläni oli iäkkäämpi rouva, joka kertoi olevansa pöydän myyjä ja laskevansa maljakon hintaa, jos ostaisin sen. Rouva tinki vitosen hinnasta pois ja laskeskelin käteistilannettani ja todettuani rahaa löytyvän tarpeeksi kiikutimme yhteistuumin myyjän kanssa maljakon kassalle. Sain sen kahdellakympillä. 

Onko muuten mitään ärsyttävämpää kuin kirppikset, jotka eivät hyväksy kortteja maksutapana? Varsinkaan, jos pankkiautomaattia ei ole nurkan takana. No, Pihlis Kirppiksen vieressä on kyllä, mutta ainakin kerran se on ollut epäkunnossa, kun olisin tarvinnut rahaa.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

JAPANI 2016 osa 13. Kioto 4/4.

01 maaliskuuta 2018












Viimeinen osa Kioton kuvista on tässä. Kuvat on otettu Gionissa, geisha-kaupunginosssa ja sen läheisessä Kiyomitsu-deran eli Higashiyaman alueella olevan Kiyomitsun buddhalaistemppelin ympäristössä. Kiyomitsu-dera on suosittu sakuran katselupaikka ja käyntini aikana kimonoihin pukeutuneet japanilaiset olivat ihastelemassa viimeisiä kirsikankukkia runsain joukoin.

Rakastan japanilaisten huikeaa kuosi-ilottelua kimonoissa ja uumalle solmitun obi-vyön yhdistelmissä. Todella rohkeaa värienkäyttöä ja kuvioiden yhdistelyä -  ainakin tälläisen mustiin pukeutujan mielestä. Tykkään myös kontrastista värikkäiden kimonojen ja maanläheisten rakennusten välillä, lisänä vaaleanpunaiset kirsikkapilvet.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

HUONEKASVIEN HENKIINJÄÄMISOPAS.

18 helmikuuta 2018


Olen kuluvana talvena saatellut useamman kasvin viimeiselle matkalle biojätteeseen. Sinne on päätynyt niin kirvahyökkäyksen kohteeksi joutuneita pelargoneja kuin muuten kuolleita huonekasveja. Sain Gummerukselta uutuskirjan, Veronica Peerlessin kirjoittaman Huonekasvien henkiinjäämisoppaan - Vinkkejä hortonimisesti heikkotaitoisille, jonka avulla ajattelin parantaa elossa olevien kasvieni oloja mahdollisuuksien mukaan.



Kirja alkaa hoidon perusteilla, jossa selvitetään kasvien hankintaa, ruukun ja paikan valintaa, kastelua, hoitoa ja lannoitusta, perehdytään mullanvaihtoon, tuholaisiin ja kasvitauteihin.



Loput kirjasta esittelee tutuimpia huonekasveja ja niiden henkiinjäämisvinkkejä. Kirja antaa kunkin kasvin kohdalla ensiapuohjeita esimerkiksi kellastuville lehdille tai variseville lehdille. Kunkin kasvin aukeamalla on myös esitelty vastaavien vaatimusten kasveja. Kirjasta löytyy myös vinkkejä parhaista kasveista työpöydälle, paahteeseen ja varjoon kuin myös kylpy- ja olohuoneeseen.

Aloitin lukemalla hoidon perusteet, jonka jälkeen merkitsin kirjasta kaikki kotoani löytyvät kasvit, kuten kuvista huomaa. Olen jo tutkaillut muun muassa kirjovehkan hoito-ohjeet tarkkaan läpi, olen saanut tapettua kaksi yksilöä, mutta vielä en anna periksi. Kirjovehkan pitäisi olla helppohoitoinen, mutta niin vaan molemmat ovat nuupahtaneet samalla tavalla. Kotoa löytyy nyt uusi täpläkirjovehka, jota aioin hoitaa pilkulleen kirjan ohjeiden mukaan. Enää tässä taloudessa ei heitellä kasveja kompostiin. {toivottavasti} :)

Sain kirjan Gummerukselta..


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground