KUKKAPÖYTÄ.

19 marraskuuta 2017


Kolmas kerta toden sanoo? Sängyn toisella puolella on tänä vuonna ollut vaihtuvuutta. Ensin oli punainen metallipöytä, joka sittemmin on siirtynyt sängyn toiselle puolelle. Sitten tuli puinen laatikosto. Viimeisenä kokeiluna on metallinen, 70-lukulainen kukkapöytä. Laatikosto oli kiva, mutta epäkäytännöllinen. En keksinyt mitä laatikkoihin laittaisin ja sen tarjoama taso oli aika pieni. Pelargonien talvetukseen tulon jälkeen kasveja on runsaasti joka puolella ja lisätaso oli tarpeen.


Kuvailin taannoin Amsterdamista ostamaani tulppaanikorttia ja siirsin taustalla pilkottanutta kirjekuorta. Kuvausten jälkeen kurkistin kuoreen ja löysin edesmenneen mummoni kätköistä pelastettuja kuvia. Siellä eräs bloggaaja poseerasi muutaman vuosikymmenen takaisessa kuvassa Tamara Aladinin Kleopatra-maljakossa olevan ruusun kanssa ja taustalta kurkisti metallinen kukkapöytä.


Lähetin kuvan äidilleni ja kysyin mahtoiko kukkapöytä olla tallessa. Ihmeekseni oli. {äitini ei ole lainkaan samaa oravoivaa sorttia kuin minä ja isäni} Kukkapöytä löytyi vanhempieni luota leikkimökistä ja sain sen seuraavalla käynnillä luokseni. Kukkapöytä saa luonnollisestikin tässä kodissa toimia nimenomaa kukkapöytänä ja lastasin sen heti täyteen kasveja. Yritin valita vähän vähäisempään valoon tyytyviä tyyppejä nurkkaan. Raukat ovat kyllä vähän pimeässä nurkassa ja toisin kuin kuvissa täällä ei juuri ole aurinko viime päivinä paistellut.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KUKASTA KUKKARUUKKUUN.

11 marraskuuta 2017

Näyttää nämä meikäläisen postaukset olevan aina vain enemmän kasveihin kallellaan. Niin tämäkin, vaikka kirppisostoksia tässä esitellään. Ostin valkoisen kukkaruukun Hämeenlinnan retkeltä, Löytötori-kirppikseltä.


Ruukun lapussa lukee Arabian, mutta nyt kun googlettelin astiaa, ei löytynyt mitään. Onko tämä sittenkin Kupittaan saven tai jonkun muun tuotantoa? Olen tälläistä kukkaruukkua ihastellut pitkään internetissä ja muutaman kerran olen katsonut, kun joku muu on ehtinyt ennen minua paikalle ja kiikuttanut ruukun kassan kautta. Nyt lykästi ja maksoin ehjästä ja hyväkuntoisesta ruukusta yhdeksän euroa.


Ruukussa oleva kasvi on myös kirppisostos. Se löytyi Nihtisillan Kierrätyskeskuksesta. Ekalla kerralla jäi harmittamaan etten ostanut, mutta onneksi niitä oli vielä jäljellä, kun pääsin sinne uudestaan. Kasvi kustansin niinkin huikeasti kuin euron, olisihan sen voinut hyvin hetikin ostaa. :)



Kasvi oli Kierrätyskeskuksella nimetty Afrikan kuningattareksi. Mukana oli lappu, jossa nimeksi mainitaan Kalanchoe humilis 'Surprising Desert'. Sille ei löydy suomenkielistä nimeä, mutta latinalaisella löytyi sentään hoito-ohjeet.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

TAULUHYLLYT.

05 marraskuuta 2017


Asiota, joita olen kaivannut edellisestä asunnosta:
- Samassa korttelissa olevan kahvinpaahtimon tuoksu. Aivan ihana. Onneksi tuoksusta pääsee nauttimaan, jos liikkuu Vallilan suunnilla.
- Parveke. Se laajensi mukavasti asuntoa ja pidensi puutarhakautta lasituksen ansiosta.
- Tauluseinä ja yleensäkin taulut.

 
 
Asia, jonka tekisin remontissa toisin: En tapetoisi huoneen ainutta ehjää seinää, vaan pohjoisen ikkunaseinän. Pitkä yhtenäinen seinä suorastaan huutaa tauluja, mutta miten raaskia rei'ittää uutta tapettia. Ja sellaista tapettia, josta on ostanut viimeiset mahdolliset rullat ja jota ei enää valmisteta. Kaksi ja puoli vuotta siinä meni. Sitten olin valmis reikiin tapetissa, ikävä tauluja oli niin kova. Pyysin isääni tekemään kaksi uutta tauluhyllyä vanhan mittojen mukaan ja maalaamaan kaikki valkoisella maalilla. 



Viime visiitillä isä asensi hyllyt ja pääsin kaivelemaan teokset säilöstä. Kaikki rakkaat tauluni ovat olleet hellästi kuplamuoviin tai silkkipaperiin käärittyinä laatikoissa ja kasseissa. Oli kuin joulu, kun availin muoveja ja papereita. Olin jo unohtanut miten ihania tauluja omistankaan. Muutama uusi tuli suoraan kehystämötä vanhempieni mukana, ne päätyivät suoraan esille.


Osan tauluista paketoin takaisin säilöön, osa pääsi esille. Tauluhyllyjen loistava puoli on muunneltavuus. Taulujen määrää voi säätää ja niitä voi vaihdella mielensä mukaan, eikä tarvitse tehdä lisää reikiä seiniin. Ja voihan hyllyille laittaa jotain muutakin kuin vain tauluja. Olen niin iloinen uudesta galleriaseinästäni, koti on taas vähän enemmän näköiseni, kun taidetta on esillä.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

TILLANDSIA XEROGRAPHICA.

02 marraskuuta 2017


Vaivihkaa ilmakasvien määrä lisääntyy kodissani, en vain voi vastustaa niitä. Kokoelmani suurin löytyi Habitare-messuilta Huone ett Rum -osastolta. En voinut myöskään olla ostamatta kaunista terraariota Tillandsia xerographicalle. Toivon tuon XL-kokoisen ilmakasvin viihtyvän omassa pikku yksiössään.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

VYYHDINPUUT.

31 lokakuuta 2017



Minulla on ollut jo jonkun aikaa visiona löytää vanhat vyyhdinpuut kukkatelineeksi ja vihdoin kesällä tärppäsi Kierrätyskeskuksella. Vyyhdin puiden mukana tuli myös valkaisematonta pellavalankaa. Tarkoitus oli keriä langat mökillä, ulkona puutarhassa, pölyn vähentämiseksi, mutta niin se kesä meni ja lankaa oli vielä vyyhdinpuissa, vaikka olin useamman lankakerän jo saanut aikaiseksi. Kotona alkoi myös olla tarvetta kukkatelineelle, joten langan kerimistä pitää jatkaa joskus myöhemmin. Vaikka sitten kun tuo iso australian villipelargoni lähtee taas mökkeilemään ensi kesänä.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KISSA + KUKKA -KULHO -design Makoto Kagoshima.

29 lokakuuta 2017


Tuolla Kesäpesän puolella on juuri nyt pientä matkaraporttia kesälomareissustani, joka suuntautui Amsterdamiin ja Lontooseen. Amsterdam oli ihana. Oli kesä, kukkia, kivaa puutarha-aiheista nähtävää ja kaikkea. Sitten oli Lontoo. Eka kertani Lontoossa ja kaupunki jäi etäiseksi. Se ei ole kaupungin syy, siihen vaikuttivat henkilökohtaiset tapahtumat. 

Asia, joka varmasti tulee nousemaan parhaaksi asiaksi Lontoossa on näissä kuvissa. Se on pitkäaikainen haaveeni. Sellainen, jonka kuvittelin aina pysyvän vain haaveena. Se on tuo japanilaisen taiteilijan Makoto Kagoshiman pieni kulho.


Rakastan lomamatkojen suunnittelua ja kun tajusin muutama viikko ennen lähtöä, että Lontoossa on Euroopan ainut Makoto Kagoshiman keramiikan jälleenmyyjä, tiesin minne suuntaan ensitöikseni. Vielä kun tämä jälleenmyyjä postasi vain muutama päivä ennen lähtöä Instagramiin kuvan kera tekstin, että galleriaan on saapunut uusia Kagoshiman töitä. Voin sanoa, että olin lievästi tohkeissani. Alkuperäinen suunnitelma oli rynnätä galleriaan heti saapumispäivänä, maanantaina, koska tiistait putiikki on suljettu. Pääsinkin galleriaan vasta keskiviikkona, voitte uskoa, että olin jännittynyt. 


Lontoolainen jälleenmyyjä on Galleria Eclectic. Galleria kuulostaa hienolta - ja kalliilta. Kun lähestyin galleriaa kävin keräämässä rohkeutta vastapäätä olevassa Conrad Shopissa kahvin ja pullan muodossa. Sitten kainosti kurkin ikkunasta sisään ja mietin mitä raaskisin Kagoshiman työstä maksaa. Ikkunaan oli aseteltu pari työtä, pieni, jonka hinta oli 80 puntaa ja iso, jolla oli hintaa 500 puntaa. Päätin, että menen rohkeasti sisään, 80 puntaa voisin maksaa, mutta en missään tapauksessa viittäsataa.


Sisällä myymälässä oli gallerian omistajatar ja hänen söpö ranskanbulldogginsa. Viipyillen katselin pienen gallerian esillepanoja läpi. Kerroin olevan kiinnostunut ikkunaseinällä olevasta Kagoshiman työstä ja silloin galleristi kertoi, että hänellä on myös muita Kagoshiman töitä ja levitteli tiskin alta useamman keramiikkatyön eteeni. Iski samantien valinnan vaikeus!

Galleristi kertoi, että saisin ostaa vain yhden Kagoshiman työn. Tuijottelin tovin töitä ja kurkin pohjissa olevia hintoja. Huokasin salaa, että hinnat olivat ihan mahdollisia kukkarolleni. Ihan vihoviimein pienen painostuksen alla päädyin kuvissa näkyviin kissa ja kukka -kulhoon. Koska kissa. 

Olisin voinut ostaa ihan minkä tahansa saatavilla olevista, mutta päädyin kissaan, koska rrrrakastan kissoja yli kaiken ja kulhossa oli myös kukka, joista tykkään. Olen niin onnellinen tuosta kulhosta. Se on kaunis, se on pitkäaikainen haaveeni ja se tulee muistuttutamaan minua aina tuosta Lontoon visiitistä. Vaikka Lontoosta jäikin vähän murheelliset muistikuvat, tuo kulho on jotain mikä varmasti kulkee lopun elämääni mukana.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

HIENOHELMA JA VANHAPOIKA - Rakkaat huonekasvit.

25 lokakuuta 2017

Reilu vuosi sitten oli ihan muissa asioissa piipahtamassa Hyötykasviyhdistyksen Alku & Juuri -puodissa. Olisinkohan ollut ostamassa valkosipulin alkuja kesäpesälle? Olin juuri niinä aikoina totaalisesti hurahtanut sekä pelargoneihin että huonekasveihin. Minua on aina kiinnostanut historia, perinteet ja tarinat asioiden taustalta, joten innostuin heti, kun huomasin Hienohelma ja vanhapoika - rakkaat huonekasvit -kirjan käsittelevän vanhoja, perinteisiä - niitä mummon aikaisia huonekasveja. Kirja oli pakko saada!


Kirjan on kirjoittanut Anu Ranta. Olen ilokseni saanut tutustua Anuun kirjan ostamisen jälkeen. Olemme tutustuneet, yllättäen, pelargonien ja muiden vanhojen huonekasvien puitteissa. Olen vuoden päivät käynyt Hyötykasviyhdistyksen Soilikki ja pielikki -piirissä, jossa Anu on yksi perustajista. Hän toimi pitkään Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtajana, joten kokemusta ja tietoa kasveista löytyy aivan uskomattomat määrät ja olen onnekseni saanut häneltä myös muutaman pelkuupistokkaan ja Tuhkolmasta tuomani riippaorvokki jatkaa eloaan myös hänen luonaan.


Kirja on tehty jatkoksi Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa vuonna 2000 olleelle Helsinkiläiset huonekasvit -näyttelylle.  Vanhat sukupolvilta toiselle siirtyvät kasvit ovat perhekalleuksia, joita hoidetaan rakkaudella. Kasvit liittyvät usein elämän tärkeisiin päiviin kuten häihin tai läheisiin ihmisiin.







Kirjassa esitellään kauniiden kuvien kera kuusikymmentä huonekasvia {joista minulta löytyy jo kymmenkunta kasvia}. Kirjan kuvat ovat Heidi Gabrielssonin kädenjälkeä. Yhdelle kasville on varattu aukeama, jossa toisella sivulle on kuva ja toisella teksti. Tekstissä tulee ilmi kasvin historia ja hoito-ohjeet.

Ainakin itselleni tuli himo kerätä kaikki kirjassa olevat mummokasvit - se ei vain ole mitenkään helppoa, sillä esimerkiksi valkotupsukkia tai maatiasamaryllista ei noin vain löydä kukkakaupasta, sellaiseen aarteen voi saada toiselta harrastajalta tai sitten mummoltaan.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KEITTIÖN SEINÄHYLLY.

22 lokakuuta 2017


Tämä söpö pienehkö seinähylly laatikoilla on jo jonkin aikaa pitänyt majaa keittiön seinällä. Nappasin kaapin vuosi sitten kesällä roskalavalta mukaani. Se oli aika kurjassa kunnossa, mutta oli täysipuuta, joka selvästi kaipasi pientä ehostusta. Isäni tekei talven aikana taikoja hyllylle ja tadaa - se oli valmis seinälle. No, laatikoiden vetimet uupuvat, etsinnässä on tarpeeksi pienet, sillä laatikot ovat tosi snadit.


Hyllyn päällä on Arabian kannettomat Terttu- ja Mamselli-purkit. Terttu on jo vanha tuttu, mutta Mamselli on kesäinen ostos Iso-Roban uudistetusta Fidasta. Pulitin purkista kympin, mielestäni ei paha hinta. Kapea, lasikannellinen Iittalan 3/4 litran purkki löytyi Karjaalta Ruukkikirppistä vastapäätä olevasta pienestä kirppiksestä. "Vähän" kärsinyt vanilliinipurkin olen napannut mukaan Kierrätyskeskuksen ilmaisteltasta, samoin kuin kuluneet leikkuulaudan.


Hyllyllä oleskelevat Tukholman puutarhamessuilta ostamassani ruukussa itse siemenstä kasvatettu pelargoni, vanhemmilta saatu juustomuotti ja pienikokoelma Arabian vanhoja astioita. Sirotin löytyi ilmaiskontista, mutta siitä puuttuu palanen eli se ei ole  käyttökelpoinen. Hammastikkupurkin {?} ostin muutamalla eurolla Riihimäeltä ja mustan kannellisen purkin ostopaikkaa ja -hintaa en enää muista.


Laatikoissa on rumaa sälää kätkettynä. Köynnöstävä kasvi haalean siniturkoosissa Arabian ruukussa on huonevilliviini. Juuri nyt sen "häntä" ei saa roikkua vapaasti, sillä hyllykön alla sijaitsevat karanteenissa olevat kirvaiset pelakuut.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

VAALEANSININEN HALO.

19 lokakuuta 2017


Se on taas kynttilän poltteluaika. Tykkään polttaa lämpökynttilöitä Kivi-lyhdyissä, ne ovat kissaturvallisia. Harri Koskisen suunnittelemat Halo-lyhdyt eivät ole niinkään, mutta silti vain kerään niitäkin hiljakseen, jos halvalla saa. Kesällä löytyi Riihimäeltä vaaleansininen, oli sen verran edullinen, että piti korjata talteen. 

Viime keväänä pakkasin kaikki Kivi-, Halo- ja Marimekon Loistava-lyhdyt kellariin, muutamaa Kiviä lukuunottamatta. Pitäisiköhän niitä hakea sisälle vai pitäisikö niistä vähän pidempää taukoa ja sitten olisi taas ihan uusia juttuja, ihan kuin joulu?



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

ARKISTOKAAPPI.

15 lokakuuta 2017


Kesäisellä retkellä Karjaalle ja Fiskarsiin löytyi yksi pitkäaikainen huonekaluhaaveeni. Nimittäin vanha arkistokaappi. Olen haikaillut joko puisen tai metallisen perään ja nyt tärppäsi Billnäsin ruukin läheisyydessä olevalla Ruukkikippiksellä. Sillä samalla, mistä löysin Nanny Stillin suunnitteleman Apollo-lyhdynkin. Kaappi ei ollut hinnalla pilattu, pulitin siitä vain kaksikymppiä.

Yksi vetimistä tosin uupuu ja nyt onkin kirppiksien lankavetimet aivan uudella tavalla syynissä. Minulta löytyy ennestään lähes samanlaisia vetimiä, mutta teräksen värisinä. Mökin keittiökaapeissa taas olisi just tätä samaa messinkiversiota. Mietin pitäisikö mökkikeittiöön vaihtaa teräkset ja tuoda yksi niistä tuohon. Olettaen, että koko on sama. Nyt on talvi aikaa löytää puuttuva vedin ja pohtia asiaa. Säilöin laatikoihin koko askarteluarsenaalini, väreistä ja maaleista aina ompelutarvikkeisiin ja koruilujuttuihin.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground