UUDET ILMAKASVIT.

26 maaliskuuta 2017


Kävin muissa asioissa Kampin Plantagenissa ja saatoin ostaa pari ilmakasvia lisää ihan ohi mennen. Eli ihan vain "katselemassa", niin kuin aina, kun nykyään Kampin kauppakeskukseen osun. Ja nykyään osun aina, kun lähden töistä keskustaan, kun voin valita linja-auton joko Kamppiin tai Elielinaukiolle menevistä - aina se Kamppi.


Olen ennekin maininnut, että minusta löytyy keräilijän vikaa. Huomaa esimerkiksi kasvavasta maljakkokokoelmasta, maneki neko -ryhmästä ja vaikka viherkasveista. Ostan yhden ja toisen ja yhtäkkiä niitä on kokoelmaksi asti. Niin on salaa käynyt myös ilmakasvien kanssa. Yhden olen saanut kuolemaan, se oli jo ostettaessa vähän kärsinyt, mutta oli punainen. Nyt ostin kerralla kolme, koska oli pakko. Ihana pakko, ilmakasvit olivat kolmen kappaleen pakkauksissa.


Kaksi uutuuksista majailee vähän missä milloinkin, en ole löytänyt niille sopivia paikkoja. Aluksi makoilivat Marimekon Kopassa, mutta sitten olen jo siirtänyt ne uusiin paikkoihin. Kolmannen, vaalenapunertavan, jossa on pieni nuppu laitoin lasikupuun. Virhe. Raukka alkoi kuivatttaa lehtien päitä. Pelastin ja asettelin hellästi kuppiin ja ikkunalaudalle saamaan valoa ja happea. Tuon kupin esittelen myöhemmin, se ja sen kaveri ansaitsevat ihan oman postauksen. :)

Ja hei tyypit, tuolla Oravankesäpesä-blogin puolella on arvonta, jossa voi voittaa messulippuja Turun Piha & Puutarha -messuille. Jaossa on kaksi kahden hengin settiä ja osallistua voi torstaihin 30.3. asti. Käyhän osallistumassa!


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

MALJAKKOMANIA JATKUU.

19 maaliskuuta 2017



Taas on maljakkokokoelma karttunut. Ostin luottopaikastani, Kierrätyskeskukselta tuon keskellä olevan turkoosin maljakon. Vaasille jäi hintaa 3,60 kanta-asiakasalennuksen jälkeen. En ole löytänyt mitään tietoa maljakosta, siinä on hyvin paljon samoja piirteitä kun Tamara Aladinin Riihimäen Lasille suunnittelemissa malleissa. 

Tässä kohti piti viitata punaiseen ja meripihkan väriseen maljakkooni, mutta enpä olekaan blogannut niistä. :) Ne ovat kuin tuo turkoosi, mutta matalimpina versioina. Kyseisetä mallista löysin internetistä yhden maininnan, maljakko on mahdollisesta Aladinin vientimallistoon suunnittelema.

Turkoosi maljakko on väriltään ja muodoltaan kaunis. Se on myös vanhoja maljakoita vähän korkeampi, joten sopii passelimmin mm. nykyajan pitkävartisille ruusuille. Hinta ei ollut korke, vaikka maljakko ei olisikaan vanhaa suomalaista designlasia.




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KOTIVIIDAKKO.

11 maaliskuuta 2017


Hei, täältä viidakon keskeltä! Kasvit senkun lisääntyy, enkä vielä ole edes kantanut kesäpesän pelargoneja kellarin talvetustiloista sisälle. Kohta olisi sekin aika. Mustassa muovipurkissa tönöttää yksi uusimmista kasveista, nimetön raukka. Oli myynnissä viherkasvilajitelmassa. Osaako joku nimetä sen?


Kirjovehka Dieffenbachia seguine löytyi samasta viherkasvilajitelmasta kuin yllä ollut nimetön. Kirjovehkan tunnistin nimeltä, se on lapsuudesta tuttu kasvi, muistan sellaisen olleen lapsuudenkodissani. Vehka pääsi UDUMBARAn ruukkuun. Olen useasti aiemminkin hehkutellut näitä ruukkuja. Ovat kotimaisesta savesta Helsingin Kalliossa valmistetut. Parasta lähituotantoa.


Juoru sai oman postauksen tovi sitten, kun esittelin Arabian Suvi-ruukkua amppelissa. En saanut lähikuvaan vangittua juorun helmiäisväritystä.


Puutarhabloggaajien talvitapaamisessa visiteerasimme Viherpajassa, sieltä lähti mukaan viime vuosien blogihitti, kilpipiilean, elefantinkorva Pilea peperomioides, entisen kompostiin päätyneen tilalle. Tämän mukana tuli kolme vauva-pileaa. En tohtinut irroitella niitä ruukuttamisen yhteydessä, kun en tiennyt minne ne tungen. Ruukkupaikat ovat nyt vähän kortilla. 


Ostin Viherpajasta myös toisen blogihitin, mutta vasta sellaisen orastavan. Kalanruotokaktuksia on näkynyt vasta hard core -viherblogeissa. Se tunnetaan myös nimellä lehtikaktus Epiphyllum anguliger.


Duo-ruukun toinen puolikas huusi kaveria ja kaktushan se piti olla. Kävin Plantagenissa pistokasostoksilla ja ostin silloin uuden kaktuskaverin. Olen superhyvä ja tehokas kaktusten kuoliaaksi kastelija. Josko tämä sinnittelisi hetken.


Viimeisenä komea opuntia, jonka ostin ruukkuineen päivineen Viherpajasta. Oli niin hauskanmallinen terrakottaruukku etten voinut vastustaa. Viime keväänä ihastelin samanlaista kasvia HUONE ett RUM:ssa, mutta silloin jätin ostamatta. Siitä asti olen harmitellut, mutta onneksi sain nyt paikattua tilanteen.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

MALJAKOITA.

05 maaliskuuta 2017


Olen rakastanut täysin rinnoin suomalaiseen vanhaan värilasiin ja myös siihen värittömään, kunhan on maljakkomuodossa. Viime ajat ovat olleet vähän turhankin suotuisia kirppislöydöille maljakoiden suhteen. Eikä tässä postauksessa ole vielä kaikki. :)

Ensimmäisenä esittelyssä muodokkaiden maljakoiden uusin jäsen, sinertävä Nanny Stillin Riihimäen Lasille suunnittelema Pompadour 1945. Se löytyi Kierrätyskeskuksen vitriinistä, kantislennuksen jälkeen hintaa jäi vähän yli parikymppiä. Ei mikään löytö hinnaltaan. Pompadourin kaverit on esitelty aiemmin tänä vuonna.

Välillä puntaron haluanko esineen itselleni vaikka vähän kalliimmalla vai haluanko ostaa halvalla. Jos esine on kirppareilla useahkosti liikkuvaa, yleensä jään odottelemaan oikeaa löytöä, siis hinnaltaan edullista. Jos en ole ennen nähnyt tai erittäin harvoin, olen valmis sijoittamaan vähän enemmän. Kuten tässä tapauksessa. Kierrätyskeskuksen hinnoittelu on mukavan maltillista, kun moni muu paikka on hinnoissaan pilvissä.


Toinen on ostos on vähän jo vanhempi. Tamara Aladinin Riihimäen Lasille suunnittelma Kleopatra 1509 löytyi jo elokuussa. Tämän ostin myöskin Kierrätyskeskuksesta, mutta verkkokaupasta. Verkkokaupan synttärialennuksen jälkeen hintaa jäi 32 euroa, kun noudin tämän ja samaan aikaan tilaamani Iittalan veitsenteroittimen myymälästä. Ei nyt mikään löytö, mutta taas oli pakko saada. :)


Sitten kaksi vähän pienempää maljakkoa. Sininen on myös vanhempi ostos viime vuodelta. Riihimäen Lasin Hyasintti-maljakko löytyi lokakuussa Kierrätyskeskukselta ja maksoin siitä 2,70. Voisin jo puhua löydöstä! :) 

Ruskea maljakko - vai onko edes maljakko - on mysteeri. Lasi on paksua ja maljakko tai pullo tai mikä nyt onkaan on pienestä koostaan huolimatta aika raskas kokoisekseen. Sen pohjassa on merkintä K1, joten kuvittelen sen olevan Kumelan tuotantoa. Tästä pulitin 3,60. Onko tästä ruskeasta kaverista tietoa? Kiinnostaisi kovasti tietää vähän tarinaa taustalta, onko se mahdollisesti ollut tuotepakkaus?

edit. 19.3.2017 Sain kommenteissa tiedon, että ruskea on Kaj Francin Kumelalle suunnittelema annoskarahvi.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

ARABIA SUVI -RUUKKU AMPPELISSA.

26 helmikuuta 2017


Välillä en voi kuin ihmetellä Helsingin Kierrätyskeskuksen tarjontaa. Käyn Kiertäsillä yleensä vähintään kerran viikossa, maanantaisin, kun käyn siellä suunnalla kaupassa. Yhtenä tälläisenä kertana poimin ilmaisteltasta mukaani varsinaisen aarteen, Arabian Suvi -ruukun. Ruukku oli täysin ehjä ja hyväkuntoinen. Ehkä vähän tummahkoa likaa siellä täällä, mutta pesun jälkeen täysin priima. En voi kun onnitella itseäni.

Ruukkuun päätyi juoru, jonka toivon leviävän ja rönsyävän - kuin, no juorun. Ripustin kasvin amppeliin, jonka viritin väliaikaiseksi verhotangon päähän. Kun isäni tulee käymään, hän saa ruuvata koukun kattoon. Minulla on toinen samanlainen trikooamppelisysteemi vielä jemmassa. Sen voisi laittaa tuohon juorun viereen, pitäisi vaan löytää Suvi-ruukku entisen kaveriksi.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

ILMAKASVIEN KYLPYPÄIVÄ.

25 helmikuuta 2017




Olen tainnut joskus todeta, että torstaisin on saunavuoroni, kukkien kastelu- ja ilmakasvien kylpypäivä. Kastelen kaikki viherkasvit viikottain, kaktukset, sukkulentit ja kellarissa talvisäilössä olevat pelargonit,  kuun ensimmäisenä torstaina. Ilmakasvit kylpevät joka toinen viikko.

Löysin muutama viikko sitten Kierrätyskeskuksen ilmaisteltasta mahtavan ammeen tillandsioille - lasisen kakkuvuoan. Vuoan pieni koristeellisuus on vastustamattoman vanhanaikaista ja antaa ilmakasvien kylpyhetkelle ylellisen leiman. :) Ollapa itselläkin noin tyylikäs amme. Ei ehkä kuitenkaan lasisena. Parikymmenen minuutin kylvyn jälkeen kasvit saavat kuivatella hetkisen keittiöpyyhkeen päällä, ennen kuin siirrän ne omiin lasikupliinsa ja himmelitimanttiin. 

Keittiöliina on tilattu UGUiSU-nettikaupasta. Olen tainnut mainita tästä kaupasta monesti ennenkin? Rrrrakastan japanilaisen Hiki-sanin pettämätöntä tyylitajua valitessaan tuotteita sekä Azabujunanissa olevaan pikkuputiikkiin että nettikauppaan. Kissa-aiheinen liina on tämän vuoden kalenteripyyhe, viime vuotisen ulkoasun voi kurkata vanhasta postauksesta. Pyyhe on japanilaisen Fog Linen Workin valmistama. Siinä toinen rakastamani japanilaisbrändi.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

ATELIER STELLAN KISSARUUKUT.

19 helmikuuta 2017


Kissat ja kasvit. Rakkautta. Mahtava yhdistelmä lempiasioitani löytyy Atelier Stellan kissaruukuista. Edellä mainittujen lisäksi taidokasta käsityötä ja veikeä ulkomuoto. Kissajengini sai uuden jäsenen, kun onnistuin nappaamaan valkoraitaisen kisulin. Edessä oleva pieni kisu on tuliainen Japanista.

Joudun lähtemään kaktuskaupoille, kun yksivärisen valkoisen kissan kasvi on heittänyt henkensä. Olen luultavasti kastellut sen hengiltä, vaikka olen yrittäyt antaa vain muutaman pisaran kerran kuukaudessa.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

MUORINKUKKA JA TASKUJUORU.

16 helmikuuta 2017



Hullu kasvinainen täällä hei! Keräilyvimmani on tarttunut viherkasveihinkin. Onneksi aihe on juuri nyt kovin trendikäs, joten sattumalta olen kerrankin muodikkuuden ytimessä. Laskeskelin pienen asuntoni viherkasveja, 35 kasvia, 12 kaktusta ja yhdeksän ilmakasvia. Lisäksi asunnossa on talvisäilössä olevia pelargoneja, pari jouluruusua, esikko, kuusentaimi ja esikasvatettavia taimia. Niin ja ystävänpäivänä saatu ruusukimppu!  

Suurimmat tämän hetkiset suosikit ovat muorinkukka, jossa on pyöreät paksut lehdet ja vihreä-violettinen taskujuoru. Muosinkukan istutin UDUMBARAn Samujille tekemään ruukkuun, jonka ostin kyllä kaktusta ajatellen, mutta näyttää hirmu hyvältä tälläkin yhdistelmällä.




Taskujuorua en voinut olla ostamatta, kun näin violettiset lehdet. Juorun ostin kirpparilta, muuten lähdin tyhjin käsin, mutta kasvia en voinut vastustaa. Ruukun kanssa olen vielä kahden vaiheilla. Sopiiko tuohon vaaleahkoon saviruukkuun vai ei. Kaikki kotini kasvit ovat joko vanhoissa Arabian ruukuissa tai sitten punasavisissa ja niissä haluaisin pitäytyä. Pitänee kaivella kätköjä, josko löytyisi sopiva musta arabialainen kätköistä.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

MARIMEKON OIVAT.

05 helmikuuta 2017


Tykkään ostaa astiat kirppiksiltä, mutta on poikkeus. Marimekon Oiva -astiasarja. Koska pitäähän sitä siirtolapuutarhassa olla Siirtolapuutarhaa, vai mitä? :)





Sarjan kaksi syksyn uutuutta löysi tiensä kotiini. Vasta kesällä ne matkaavat kesäpesälle, koska ovat aivan liian ihania olla olematta käytössä. Koppa-tarjoiluastian sain vanhemmiltani nimipäivälahjaksi. Loimu-kynttiläjalan ostin itse itselleni joululahjaksi. 

Kopassa olevat suklaa-keksi-sienet ovat tuomani tuliainen Japanista. Olen jemmannut niitä pitkään ja nyt huomasin niin parasta ennen päivän lähestyvän - hyvä syy syödä pois. Sienet ovat niin herkkua - siis nämä versiot, niihin metsissä kasvaviin en koske pitkällä tikullakaan. Ihan hetkessä tyhjentyi kulho, jännästi.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KANNETTOMAT JA VÄHÄN MUUTAKIN.

04 helmikuuta 2017


Vähän ajan sisään on tullut ostettua ehjiä ja kauniita asioita, joita puuttuu kansi. Kuten nyt edellisen postauksen Pikku-Pehtoori, toinen kanneton on iso valkoinen kalakattila. Sitten on tämä Arabian kaunis Terttu-purkki. Sekä purkin että kuvion suunnittelija on Kaarina Aho.


Suorakaiteen muotoinen Arabian Emilia-voirasia löytyi myös kannettomana. Vierenen pyöreä rasia on ostettu kahdessa erässä, ensin "laattana" myyty kansi ja sitten muutaman kuukauden jälkeen löysin itse rasian. Toivottavasti tässäkin tapauksessa kansi löytyy erikseen.


Näissä Oiva Toikan Fauna-snapsilaseissa ei kuulu olla kantta, mutta kuviasin ne samalla, kun kuvailin kannettomia samasta kaapista. Faunat ostin Kierrätyskeskukselta, maksoivat 6 euroa/kappale.


Eipä tähänkään Nanny Stillin suunnittelemaan Grappo-kulhoon kuulu kantta. :) Oksan malliset lusikat sain kylkkärinä, kun tilasin Jenkeistä muutaman kastelijan lisää.


Valpuri-kannu on myös kanneton, mutta silti aivan ihana. {kantta ei siis kuulu ollakaan} Tämä oli vähän yllättävä kirppisostos. Aika retro, mutta en millään voinut vastustaa herkullista väriyhdistelmää ja kuviota. Kuvion on suunnitellut Gunvor Olin-Grönqvist. En ollut ikinä nähnyt aiemmin tälläistä kuviota missään. Kuvio on lasitteen päällä ja siksi naarmuuntuu helposti, on varmasti syy miksei näitä näy enemmän kierrätysmarkkinoilla.


Tämä Arabian pieni Peppi-muki-lautanensetti on vanha juttu, mutta aina yhtä söpö.


Viimeisenä kanneton Arabian Richard Lindhin suunnittelema purkki. Purkki säilöö metalliset ja puiset kapustat. Vähän jäi kutkuttelmaan yhdellä kirppiksellä perjantaina nähty vähän matalampi purkki samaa sarjaa. Hintakaan ei ollut paha... Tiedän, että aina pitäisi ostaa ettei tarvitse jälkikäteen harmitella.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground