JUHANNUS.

28 kesäkuuta 2017








Muutama kuva juhannuksesta. Ostin siirtolapuutarha palstan heinäkuussa 2011, sen jälkeen olen viettänyt kaikki juhannukset siellä, eikä tämänkään vuosi ollut poikkeus. Ilmoitin heti suhteen alussa poikaystävälle, että on pari asiaa, joista en edes keskustele ja yksi niistä on juhannuksen vietto. Vietän sen kesäpesälläni, joko kissani kanssa tai isommalla seurueella. :) Niin siis nytkin.

Juhannusaatto alkoi perinteisesti {jo neljännen kerran} aamu-uinnilla maauimalassa, jonka jälkeen suuntasimme kotiin vain hakemaan Murun ja kamat ja siirryimme siirtolapuutarhaan. Juhannus meni puutarhahommissa, poikaystävä leikkasi nurmikon, istutin kasveja, kitkin, kitkin ja kitkin. :) Välillä grillattiin ja sateen sattuessa vain oleskeltiin mökissä. Juhannusaattona siirtolapuutarhassa oli kokko ja sen ympärillä kunnon kemut. Kävimme syömässä muurinpohjaletut ja katsomassa kokkoa.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

WC-KUKKA osa 8.

27 kesäkuuta 2017


Sainpas sittenkin jatkettua sireeniaikaa, vaikka oman pesän syreenien kukinta oli ohi nopeasti. Napsaisin salaa naapurin puskasta pienet oksat, kun ne olivat tulossa kukkaan. Vaikka vannoin Tamara Aladinin Rengas-maljakon olevan Oravanpesän virallinen syreenimaljakko, valitsin vessaan kuitenkin toisin. 

Tärkeään tehtävään pääsi Inkeri Toikan suunnittelema maljakko 1454. Löysin maljakon reilu vuosi, puolitoista sitten Kierrätyskeskuksesta kahdella eurolla. En olisi sitä ehkä muuten tajunnut ostaa, mutta olin aiemmin Porvoon reissulla ostanut antiikkiliikkeestä samanlaisen vihreänä ja silloin myyjä tiesi kertoa suunnittelija. Vessan loisteputkivaloon viedessä maljakko järjesti yllätyksen minulle - violetista tulikin vaaleansininen. Maljakko onkin neodyymi!


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

IHANAA JUHANNUSTA!

22 kesäkuuta 2017


Mitä parhainta juhannusta!
toivottaa Oravanpesän väki


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

SYREENIT.

19 kesäkuuta 2017


Syreeniaika ennätti melkein mennä ohi, ehdin kuitenkin napata pari oksaa kesäpesän syreenistä tuoksuttamaan kotia. Taitaa tuo Tamara Aladinin Rengas-maljakko olla sen tämän pesän virallinen syreenimaljakko.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

LIPTON-TEEPURKKI.

11 kesäkuuta 2017


Ostan enää harvoin peltipurkkeja kirppiksiltä, odotan niitä tulevan vastaan roskiksista. :) Uusin lisäys keittiön peltipurkkikokoelmaan ei tullut kirppikseltä eikä roskiksesta, vaan sain sen tätini pelastamana toiselta tädiltäni. Liptonin teepurkki on kiva lisä tuohon ruskea-keltavoittoiseen kokoelmaan. Hyllyn toisessa päässä on punaiset purkit, kuten kuvan vasemmasta reunasta vähän näkyykin.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

ARTEKIN RIIHITIE-RUUKKU JA ANU PENTIKIN KIVI.

03 kesäkuuta 2017


Kun kevät-talvella näin ensi kertaa Instagramissa Aino Aallon jo vuonna 1937 suunnittelemia Riihitie-ruukkuja tiesin, että minun on pakko saada edes yksi omaksi. Kävi katsomassa ruukkuja livenä Artekin myymälässä ja poistuin jotain ihan muuta kainalossa. Poistuin paitsi hyvässä alennuksessa olleen heräteostokseni että alennuskupongin kanssa myymälästä. Silloin tiesin heti mihin alennuksen käyttäisin.



Kun kuukauden päästä menin ruukkuostoksille, ei juuri kyseistä mallia ollut enää yhtään. Ruukkuja valmistetaan kolmea eri kokoa ja pienimmästä kahta eri mallia. Värejä on valkoinen ja sininen. Odottelin kuukauden verran uuden satsin valmistumista. Ostin jo ennakkoon kasvin, pagodi-puun. Sitten kun toin ruukun kotiin, tajusin ettei puu mahtuisikaan ruukkuun. Tästä hieman masentuneena odottelen useamman viikon istutusinspiraatiota ja ennen kaikkea ideaa mitä ruukkuun istuttaisin.


Lopulta päädyin istuttamaan kolme saniaista, Phlebodium aureum 'Blue Star'. Niitä kun löytyi kotoa jo ennestään. Sain saniaisia runsaasti omakseni Piha & Puutarha -messujen Unelmien viljelylaatikko -haasteen istutuksesta. Ja hienostihan nuo tuohon ruukkuun käyvätkin. Ovat jotenkin sopivan retrohenkiset. Ripottelin pohjalle ruukkusoraa ja laitoin kerroksen sanomalehteä ennen multaa ja kasveja. Ruukussa ei ole reikää pohjassa, mutta mukana tulee huopatassuja.

Ekassa ja tokassa kuvassa näkyy myös toinen uusi hankinta - Anu Pentikin tekemä kivi. Ostin sen Taidehallin Kolme tilaa -näyttelystä. Pentikin upeat työt tekivät suuren vaikutusen, menin näyttelyyn suoraan Kiasman Ars 2017 -näyttelystä, vähän puolihuolimattomasti ja ehkä juuri siksi koin työt niin vahvasti. Olin täysin hurmioitunut kierrettyäni salit useampaan kertaan läpi. Näyttely on jo valitettavasti päättynyt. Kivi jäi pysyväksi muistoksi. Se hauskasti helisee, kun sitä vähän ravistelee.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

HUIKKAUS.

30 toukokuuta 2017





Lyhyt ja nopea huikkaus tänne. Hengissä ollaan. Kesäisemmän kelit saapuivat ja elämä siirtyy samantien Oravankesäpesän puolelle. Sinne ihan oikeaan puutarhaan, mutta kyllä tuo siirtolapuutarha-blogi vähän useammin päivittyy kesäaikana. Kotikin alkaa näyttää vähän vähemmän pelargoniviljelmältä, kun kasvit lähtevät kesäksi mökkeilemään. Mahtuu paremmin kuvaamaan, eikä joka paikka ole pelakuita täynnä. :)

ps. Ylimmän kuvan kukkatelineen sain poikaystävän jemmasta itselleni. Pitäisiköhän se maalata vai antaa olla noin?


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

WC-KUKKA. osa 7.

11 toukokuuta 2017


Se on taas se vuodenaika, kun Tivoli Audion PAL on viety vessasta mökkiradioksi ja luonto tarjoaa kauden kukat. Vuoden ensimmäiset WC-kukat ovat äitienpäivän hengessä valkovuokkoja.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

AHOMANSIKKA JA KURJENKELLO design Esteri Tomula.

09 toukokuuta 2017


Kevään yksi parhauksista on mökkikauden aloitus. Silloin papereista ja kuplamuovista paljastuu menneen talven kirppisaarteita, joita olen ostanut Kesäpesää varten. Niin kuin nyt nämä kaksi Esteri Tomulan kuvittamat Arabian Botanica lautaset, Ahomansikka Fragaria vesca ja Kurjenkello Campanula persicifolia. 

Kokoelma edistyy hitaasti, olen antanut itselleni luvan ostaa lautasen vain jos hinta on alle kaksikymppiä. Toistaiseksi tämä on pitänyt, osa Botanica-sarjasta on harvinaisuuksia, joita ei kyllä parillakympillä irtoa. 



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

PUNAINEN METALLIPÖYTÄ.

07 toukokuuta 2017


Kävimme pääsiäisenä poikaystävän kanssa Kasvihuoneilmiössä. Kasvihuoneilmiö on aikamoinen elämystavaratalo Turku-Helsinki moottoritien varrella Nummi-Pusulassa. Sieltä löytyy vaikka mitä, on vanhoja huonekaluja, armeijan poistotuotteita, astioita, tekstiilejä, kirjoja, kristalleja ja vaikka mitä muuta. Aiemmin valikoiman pääpaino on ollut vanhoissa tavaroissa, nyt se on harmillisestä vähentynyt, mutta silti paikka on kiehtova.

Iskin käynnillä silmäni pienehköön punaiseen metallipöytään. Vaikka kuinka yritin kierroksen aikana unohtaa sen, en vain voinut ja poikaystävän pienoisella painostuksella ostin pöydän itselleni. Varsinkin kun pienellä pohdinnalla keksimme sille paikan kotoani.


Metallipöytä solahti ajateltuun paikkaansa pienellä fiksauksella, sängyn toiselle puolelle yöpöydäksi. Pöytä saattaa olla vanha, kulumajälkiä löytyy, mutta veikkaan sen kuitenkin olevan uutta tuotantoa, joka on vain käsitelty vanhaksi. Asettelin pöydälle taannoin Metka-kirpputorilta ostamani suhteellisen ruman kissalelun, jota en vain voinut jättää kirppispöydälle. Kissa on Micki-merkkinen ja vaikuttaa vähän vanhemalta tuotannolta. Maksoin siitä kolme euroa.


Pöydän alle pääsi lomareissulta Turusta ostamani pyöreä vanerirasia. Vanerirasia löytyi Kirppis-Center Manhattanilta ja pulitin siitä 40 euroa. Taisi olla ensimmäinen elävänä nähty pyöreä vaneriboksi ja oli mielstäni kohtuullisen hintainen, joten se oli pakko saada.


Kotini on tällä hetkellä hyvin viidakkomainen. Kasveja on joka puolella ennen kuin pelargonien kesäkausi Oravankesäpesällä alkaa. Määrää ei myöskään vähennä Piha & Puutarha -messujen Unelmien viljelylaatikko -haasteen myötä saadut kasvit. Saniaisia on vähän joka puolella. Sijoitin vanerilaatikon päälle roskiksesta löytämääni Finelin emalivatiin ryhmän erilaisia saniaisia. Emalivati löytyi myös lomalla, vanhasta kotikunnastani. Satuin iltakävelyllä kurkkaamaan metallinkeräysastiaan ja siellä oli tämä turkoosi Finel-astia ja viereisestä lasinkeräysastiasta poimin Riihimäen Lasin purkin.


Kiva kokonaisuus, tykkään kovasti. Punainen + kulunut metalli = rakkautta. :)


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground