KEVÄTTÄ KOTIIN!

17 maaliskuuta 2019

  
Blogiyhteistyö: Huiskula

Kunnon kevät tuntuu antavan odottaa itseään. Viikonlopun aikana täällä Helsingissä on taivaalta tullut niin vettä, räntää kuin luntakin. Siirtolapuutarhassa ei juuri maata vielä näy, piipoista puhumattakaan. Kun luonto ei tarjoile kevättä, voi sitä onneksi tuoda kotiin sisälle kukkien muodossa. Pääsiäiseen on vielä kuukauden päivät matkaa, joten vielä ei ole keltaisten narsissien aika.




Perinteisten keltaisten narsissien sijaan hain kevään tuntua hennon vaaleanpunaisilla helmililjoilla*. Helmililjat ovat keväisestä puutarhasta tuttuja ja niistä puhutaan myös helmihyasintti-nimellä. Oravankesäpesälläkin kasvaa sekä valkoisia, sinisiä että vaaleanpunaisia helmililjoja. Nämäkin päätyvät sinne myöhemmin, kunhan kukinta on ohi ja maa on sulannut. On kätevää, kun kodin ilostuttajat jatkavat elämää puutarhassa. Kukkia asetellessa huomasin, että näissähän on vieno tuoksu! Eipä ole tullut puutarhassa kyykittyä, niin että olisi päässyt tuoksuttelemaan.


Helmililjojen kaveriksi asettelin kirjopikarililjoja*. Myös ne ovat tuttuja puutarhasta. Nämä tosin ovat leikkoja. Oletko koskaan ajatellut pikarilijoja leikkokukkina? Minä en ainakaan ollut, mutta miksipäs ei. Eihän noita omasta puutarhasta raaski leikellä maljakkoon.


Pikarilijojen maljakkona on uusin Kierrätyskeskuslöytö, musta lasimaljakko. Epäilen sitä vahvasti Riihimäen Lasin tuotannoksi. Maljakon pohjassa oli pieni tarra, jossa oli numeroituja koodeja. Samanlaisia tarroja oli mm. aikaisemmin esiteltyjen ilamislöytöjen pohjissa ja samaan aikaan myynnissä olleiden lasiesineiden pohjissa, jotka kaikki olivat Riihimäen tai Nuutajärven tuotantoa. Selvästi jonkun keräilijän tms. kokoelma on päätynyt myyntiin.


Pikarililjojen rento, vähän hippimäinen olemus on valloittava. Jaksan edelleen hämmästellä niiden ruutukuosia - miten luonto osaakin tehdä jotain noin hienoa!

*Kasvit saatu blogiyhteistyönä Huiskulalta.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

6 kommenttia:

  1. Helmililjoissa tosiaan on tuoksu, joissakin aika vahvakin. Sisätiloissa sen huomaa. Itse ostin jo keltaiset tetet ja perunanarsissit ulos parvekkeelle, kun pärjäävät siellä vähän kylmemmässäkin kelissä. Ja tuli sellainen olo, että on pakko saada nähdä väriä, niin näin keväällä kirkkaan keltainenkin menee (vaikka normisti ei suosikkiväreihin kuulukaan). Itse myös joka kevät ihastelen noita pikarien ruudukoita, ne ovat upeat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole tullut nuuhkineeksi helmilijoja ennen, nyt hyvin ymmärtää helmihyasinttinimityksen - tuoksu ja kukan muodossakin on jotain samaa. Itse vähän säästelen keltaisen kanssa vielä, mutta kyllä sen kin aika keväällä tulee, kuuluu asiaan.

      Poista

Proudly designed by Mlekoshi playground