JAPANI 2019 osa 16: Hakone 1/2

21 maaliskuuta 2020


Kiotosta suuntasin Hakoneen. Hyppäsin shinkansen-luotijunaan ja parin tunnin päästä olin Odawaran asemalla ja vaihdoin Hakone Tozan -junaan. Reitti on kaksioisainen ja välillä pitää vaihtaa junaa. Jälkimmäinen junamatka on elämys. Reitti on Japanin vanhin vuoristossa kulkeva. Matka Chokoku-no-Morin asemalle oli uskomaton, näkymät ovat aivan käsittämättömät, junan ikkunasta näkee pitkälle alas vuoren rinnettä, matkalla kuljetaan useiden tunnelien läpi ja siltojen yli. Juna kiipeä vain muutaman kilometrin matkan ylöspäin, mutta mutkitellen vuoren rinteeellä ja matkalla juna vaihtaa kolme kertaa suuntaa.

Oli ensi kertani siellä. Olin yrittänyt tutkia karttoja huolella ja valita majoituksen miettien etäisyyksiä eri paikoista. Hakone tuntui olevan hajallaan ja sitä se olikin. Se oli pieniä kyliä vuoren rinteillä, ilman mitään varsinaista, suurta keskustaa. 


Majapaikakseni valikoitui Lonely Planetin suosituksesta ruokan Yudakoro Choraku. Japaniin matkaaville annan aina ensimmäiseksi neuvon - yövy ruokanissa, miksi mennä länkkärityyliseen hotelliin kun voi yöpyä japanilaisittain? Yudakoro Choraku oli myös Kowakudani Onsen eli kylpylä. Yöpyessäni hintaan sisältyi myös onsenin käyttö.


Tämä majoitus oli matkan yllätysmomentti. Ryokania ei löytynyt mistään varaussivustolta, heillä ei ollut kotisivuja ja toimivan sähköpostiosoitteen löysin toisella yrittämällä Lonely Planetin keskustelupalstalta. Siispä lähetin sähköpostia ja kerroin englanniksi haluavani yöpyä kaksi yötä ryokanissa. Sain vastauksen seuraavan päivänä hieman hassulla englannilla kirjoitettuna. Olin tervetullut ja vahvistin seuraavassa viestissä tulevani vieraaksi. Paluuviestissä sain liitteenä kuvan digikameran näytöstä, jossa oli kuva käsinpiirretystä kartasta. Ryokan löytyi yllättävän helposti Lonely Planetin keskustelupalstalla olleen ohjeen ja kartan mukaan.

Ryokanin omistaja oli yli 90-vuotias rouva. Hänen kohtuullisen iäkäs tytär oli hoitanut kirjeenvaihdon ja hän myös esitteli huoneeni ja onsenin. Huoneessani oli tullessani odottamassa hedelmiä lahjaksi ja lähtiessäni sain lahjaksi perinteisen pienen onsen-pyyhkeen. Liikuttavaa. Huone oli tilava, ehkä voisi puhua huoneistosta, sillä käytössäni oli myös pieni keittiö ruokatilalle itse makuuhuoneen lisäksi. Onsen oli karuhko, mutta rakastan päivän päätteeksi mennä kuumaan kylpyyn ja täällä vesi tuli maan uumenista, kuumasta lähteestä ja sisälsi kaikenlaisia hyödyllisiä mineraaleja, joilla sanotaan olevan terveysvaikutuksia.


Hakonessa olisi ehdottomasti pitänyt olla vähintään yksi yö enemmän. Nähtävyyksien kiertämiseen meni vuoriston takia huomattavasti enemmän aikaa kuin olin kuvitellut. Kartasta katsottuna etäisyydet eivät olleet pitkiä, mutta maasto aiheutti omat mutkansa. Olisin halunnut käydä useammassakin onsenissa, mutta ensi kerralla sitten. Muutama nähtävyyskin jäi näkemättä ja ainakin yksi söpö kahvila testaamatta.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

2 kommenttia:

  1. Olen istunut ja lukenut nämä Japani-postaukset alusta tähän viimeiseen. Ihana matka, eikä kuvista saa kyllikseen. Päinvastoin, niitä voisi katsoa lisää ja lisää. Luultavasti myös Japani-matkojen kanssa käy samoin. Yksi reissu johtaa toiseen ja seuraavaan jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between! <3 Älä huoli, lisää on tulossa. Matka on tässä kohtaa vasta puolivälissä ja muutama huikea puutarhakohdekin on vielä bloggauksiin päätymässä. :) Japanissa on jotain kummaa, siitä ei vain saa kyllikseen. Nytkin katson Instagramista kirsikankukkakuvia ja voisin tuijotella niitä tuntitolkulla. Pieni ikävä Japaniin kalvaa koko ajan mieltä.

      Poista

Proudly designed by Mlekoshi playground