ADVENTTIKYNTTILÄT JOULUN ODOTUKSEEN.

26 marraskuuta 2023

Kaupallinen yhteistyö: Huiskula

Neljä valkoista kynttilää männynoksien keskellä.
Olen muutaman vuoden ajatellut, että haluaisin adventtikynttilät ilahduttamaan joulun odotusta. Kun löysin viime viikonloppuna kynttiläpidikkeet, tiesin, että nyt on adventtikynttilöiden aika. Suunnittelin kranssipohjaa, erilaisia vihreitä oksia, ehkä jotain joulunpunaisia marjoja tai kiulukoita. Tai ehkä kuitenkin jouluruusu ja hyasintteja tai miksei kauniinvärinen joulutähti kynttilöiden seuraksi. Koko komeus metallitarjottimelle tai liemikulhoon tai ehkäpä kuitenkin sinkkivatiin. Ideat vain pörräsivät mielessä.

Kolme valkoista kynttilää männynoksien ja käpyjen keskellä.
Ideoita tulvi ja samalla pengoin varastojani ja kävin mökilläkin hakemassa lisää ruukkuja, tarjottimia ja astioita adventtiasetelmaa varten. Olin varma, että minulla on jossain rottinkikranssi, en vai löytänyt sitä jemmaa minne sen olen laittanut. Löysin tarvikkeita etsiessäni vuosia sitten hankitun kukkasienen, päätin käyttää sen nyt. Tiedän, että kukkasienen käyttö on nykyään lähes rikos, koska sieni on maatumaton ja siitä irtoaa mikromuoveja. Jatkossa jätän kukkasienet kauppaan, mutta nyt kun sellainen oli jo olemassa päätin käyttää sen.

Kukkasieni sopi täydellisesti vanhaan alumiiniseen kakkuvuokaan, joten se valikoitui adventtiasetelman astiaksi. Laitoin vuokaan vettä ja annoin halkaistun sienen kostua rauhassa. Ensimmäiseksi painoin metallisten kukkapidikkeiden piikit sieneen tasaisin välein ja sen jälkeen aloin asetella männyn oksia*. 

Neljä valkoista kynttilää männynoksien keskellä.

Kun kukkasieni oli peitossa ja männyn oksatkin vähissä adventtiasetelmani, lisäsin valkoiset kruunukynttilät odottamaan ensimmäistä adventtisunnuntaita. Monimutkaiset ja runsaat ideat jalostuivat pelkistetyksi, aika suomalaiseksikin toteutukseksi. Monissa asioissa tykkään runsaudesta ja olen maksimalisti, mutta tällä kertaa vähempi oli enempi. Viikon päästä saan sytyttää ensimmäisen kynttilä.


*Männyn oksat saatu blogiyhteistyönä Huiskulalta.




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

ORAVANPESÄ 15 VUOTTA!

23 marraskuuta 2023



Hyvää synttäriä Oravanpesä-blogille!

Tänään, 23.11.2023, on blogini 15-vuotispäivä. Ensimmäinen postaus oli Timon laulu oravasta Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Päädyin postaamaan blogihistorian ainoan kuvattoman postauksen, koska halusin aloittaa jollain erityisellä bloggauksella ja laulun sanat vain tulivat jostain mieleen. Siinä lauletaan oravanpesästä, joten se sopi blogin nimeen.

Aloitin bloggauksen ensin toisella blogilla pari vuotta aiemmin. Se oli pelkästään tekstiä sisältävä blogi ja sisältö oli silloin suosittua "haircuttia" eli kevyttä avautumista. Sitten sain ensimmäisen digikamerani ja halusin jakaa sillä otettuja kuvia. Kun nyt katsoo vanhoja kuvia, vähän hävettää. Ainakin on jotain kehittymistä nähtävillä. Ehkä myös teksti on vähän parantunut alkuajoista. Silloin kärsin töissä tarvittavasta kirjoittamisesta ja halusin treenata sitä vapaassa ympäristössä. Nyt kynnys tekstintuottamiseen on huomattavasti madaltunut, teinhän sitä tässä hetken työksenikin.

Muistin lähestyvän merkkipäivän vähän myöhässä, enkä saanut aikaiseksi kuvata mitään spesiaalia tai kaivella arkistojen aarteita. Päädyin kuvittamaan 15-vuotispostauksen kuvalla, jonka otin 12.11.23 päivän kuvaksi. Olen ottanut 16 vuotta joka päivä (lähes) itsestäni kuvan ja tämä oli isänpäivän otos. Olin menossa nukkumaan, kun muistin Päivän kuvan, hain kameran ja nappasin ainoan enää päällä olleen lampun valossa. Miso sattui olemaan lähistöllä ja päätyi kuvaan. Jokin kuvassa puhuttelee minua, vaikka se ei olekaan mitenkään erityinen sommittelultaan, teknisesti tai sisällöltään, mutta pidän siitä. Pidän minun ja Mison kontaktista. Kokeilin kuvaan Adoben tekoälytyökalua ja sumensin taustaa ja vaihdon kuvan mustavalkoiseksi. 

Kiva, kun olet löytänyt tiesi tänne! Tulethan uudestaankin.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

SYKSYINEN KYNTTILÄJALAN KORISTE - helppo DIY-koristus.

18 marraskuuta 2023

Punasavikynttiläjalan ympärillä käpyjä, tammentehoja ja kastanjoita.
Sattumalta kertynyt syyskoriste, jonka haluan tallettaa myös tänne blogiin. Keräsin tammenterhoja ensin Annalan tammimetsästä ja myöhemmin Lepaan kuuluisan tammen alta. Tarkoitus oli laittaa terhoja Ekorn-maljakkoon kasvamaan, mutta kaikki tammenterhot olivat niin pieniä, että humpsahtivat maljakon suusta veteen. Aikansa terhot pyörivät siellä ja täällä, kunnes kyllästyin. Juuri ennen biojätteeseen kippaamista keksin pudottaa ne punasavikynttiläjalan kuppiosaan. Seuraksi laitoin vähän isomman kävyn, joka oli myös pyörinyt nurkissa jo vuoden päivät.

Punasavikynttiläjalan ympärillä käpyjä, tammentehoja ja kastanjoita.

Parilla iltakävelyllä hoksasin maassa lehtikuusen käpyisiä oksia ja hevoskastanjan kastanjoita, joita poimin mukaan ja lisäsin kotona ne asetelmaan. Kokonaisuudesta tuli minusta hirmu kiva, ei liian jouluinen, vaikka sopii myös siihen aikaan. Punasavinen kynttilänjalka on kaunista käsityötä. Olen napannut kynttilänjalan aikoinaan Kierrätyskeskuksen ilmaisista mukaan. Jalassa on Amnestyn nimi pohjassa, onkohan se ollut liikelahja vai myyntituote? 



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

APUA JAPANIN KAIPUUSEEN osa 30. Verraton hölmö.

12 marraskuuta 2023


Shusaku Endon kirja Verraton hölmö.

Japanilaisen kirjallisuuden klassikko – Shusaku Endon Verraton hölmö – tuli minua vastaan Kierrätyskeskuksen verkkokaupassa kolmen euron hintaan. Hankin kirjan jo joulukuussa 2021, mutta sain tartuttua siihen vasta nyt. Kirjan aloitettuani en miltei malttanut laskea sitä käsistäni, niin paljon verrattoman hölmön eli kirjan päähenkilön salaisuudet alkoivat kiinnostaa. Päähenkilö on hyväsydäminen nuori ranskalainen mies, joka saapuu Japaniin ja jolle alkaa tapahtua kaikenlaista. Enempää spoilaamatta suositan lukemaan, hieman jännittävä, mutta ei kuitenkaan (onneksi) dekkariksi taipuva kirja, on viihdyttävää lukemista.

Japaninkielinen alkuteos on kirjoitettu jo vuonna 1959, suomennoksen on tehnyt Hilkka Pekkanen englanninkielisen painoksen perusteella, joka on tehty vuonna 1974. 




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

VALMU – MESSINKIKEHYS – PUPU. Sekalainen seurakunta Kierätyskeskuksen ilmaisosastolta poimittuna.

09 marraskuuta 2023

Hyasintti Arabian vanhassa Valmu-kupissa.

Esittelyssä muutamia viimeaikaisia poimintoja Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Ensimmäisenä uusin: Arabian Valmu-kuppi. Valmu löytyi Porttipuiston Kikestä. Siitä puuttuu pieni palanen reunasta, mutta muuten se on ehjä ja hyväkuntoinen. Tykkään Valmun mallista ja kukkakuvioista. Laitoin siihen samalta Porttipuiston reissulta, IKEAsta, ostamani hyasintin. Vähän jouluinen kukka ja kesäiset kuviot riitelevät mielessäni, mutta kupin koko on just kiva hyasintille.

Mustan kissan kuva vanhassa messinkikehyksessä.
Vanha, messinkinen neliökehys löytyi vakkaripaikastani eli Kyläsaaren Kikestä. Kehykseen laitoin kuvan pikku-Misosta. Kuva on ihan ensimmäisiltä päiviltä, kun Miso oli vasta saapunut luokseni. Hieman huolestunut ilme pikkukissalla. Varmaan vähän jännitti uusi tyyppi, joka heilui jonkun musta aparaatin kanssa ympärillä. Kuvan värit ovat ihan päin prinkkalaa, mutta ei välitetä siitä, kun pikkurimpula on niin söpö.

Mum's rautalankapupu trophy seinällä.
Kolmas löytö on turkulaisen Mum'sin metallilangasta väännetty pupu-trophy. Näin sen j kuakaa, mutta kun pääsin hyllylle, poimi joku nainen sen juuri hyllyltä. Katseli ja käänteli sitä. Toivoin hiljaa mielessäni, ettei hän ota sitä mukaansa. Nainen hymähti ja hymyillen laittoi pupun takaisin hyllylle. Minä tartuin esineeseen niin nopeasti kuin vain voin näyttämättä suurta intoani ja tahtoani pupua kohtaan. Pupun toisessa korvassa oleva pieni, pyöreä laattaa kertoi sen, mitä jo ehdin epäillä – pupu oli Mum'sin tuotantoa ja lähti ehdottomasti mukaani.

Mum's rautalankapupu trophy seinällä.

Esittelin pupulöytöä poikaystävälle ja vain näytiksi laitoin sen oviaukon pieleen. Siinäpä olikin hyvä paikka sille ja siihen se sitten lopulta laitettiin. Oviaukko keittiön ja huoneen välillä on sen verran iso, että pupuun ei osu pidempikään ihminen. Itsehän kävelen sen ali sujuvasti. Mahtavan hyvätuulinen pupu!

Olisiko joku näistä lähtenyt sinun mukaan?




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

APUA JAPANIN KAIPUUSEEN osa 29. Uenon asema.

07 marraskuuta 2023


Yu Mirin kirja Uenon asema.

Viime Turun reissulla piipahdin Sammakon kirjakaupassa, joka on ehkä lempparikirjakauppani. Pieni, täynnä kirjoja ja kaupan kupeessa on Kahvihuone. Kahvilaa en tosin en ole vielä koskaan testannut, kun olen aina poikennut täsmäkirjaostoksilla kampaajakäynnin yhteydessä. Ja kyllä, käyn Turussa kampaajalla, vaikka asun Helsingissä. Olen tehnyt niin jo 19 vuotta. Mutta siis käväisin Sammakossa ja ostin aiemmin tänä vuonna ilmestyneen Uenon asema -kirjan. 

Uenon asema -kirjan on kirjoittanut syntyperältään korealainen, mutta Japanissa asuva ja japania äidinkielenään puhuva Yu Miri. Hän pyörittää kirjakauppaa Fukushimassa kirjoittamisen ohella. Kirjan suomennoksen on tehnyt Raisa Porrasmaa. 

Uenon asema kertoo erään miehen tarinan, karun kohtalon perheellisestä kodittomaksi Uenon aseman liepeille. Kirjan pääosassa ovat yhteiskunnan heikoimmassa osassa olevat, jotka Tokion kaupunki haluaa siivota näkyvistä ja välillä tekeekin niin. Tarina on karu kertomus siitä, että elämä ei aina suju kuten haluaisi eikä kaikilla ole samoja mahdollisuuksia selviytyä arjesta. Se on hyvä muistutus näin repivien sotien aikaan ja hallituksen kaavailemien yhteiskunnan haavoittuvimpien ihmisten oloja heikentävien toimien aikana, että elämä voi olla hyvin toisenlaista mitä itsellä. 

Odotin ehkä vähän enemmän iloista ja kepeää lukukokemusta, en tiedä miksi, sillä kirjan takakansikaan ei sellaista lupaa. Suosittelen kuitenkin kirjaa edellä mainitusta syistä, se avartaa omaa näkemystä.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

HYYTÄVÄN HAUSKAA HALLOWEENIA!

31 lokakuuta 2023


Mustalla kissalla lepakon siivet.



Hyytävän hauskaa halloweenia!
toivottaa Oravanpesän väki




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

MORSIUSMYRTTI – VANHA HUONEKASVI.

22 lokakuuta 2023

Kaupallinen yhteistyö: Huiskula

Myrtti ruukussa ja kirjapinon päällä kynttiläjalka.
Morsiusmyrtti – myrtti – Myrtus communis on minulle lapsuudesta muistijäljen jättänyt kasvi. Muistan sellaisen olleen mammani kuistin ikkunalla ja myöhemmin meillä kotona. Muistan, että äitini kertoi siitä kasvatettavan morsiamelle kruunu häihin. Se kuulosti minusta silloin ihanalta. Harmillisesti se myrtti ei enää ole elossa, mutta nyt sain uuden morsiusmyrtin* ja aikomus on yrittää pitää se hengissä mahdollisimman pitkään.

Morsiusmyrtti ruukussa.

Kyselin hoito-ohjeita Hyötykasviyhdistyksen viisailta naisilta Soilikki ja pielikki -piirin tapaamisessa. Anu Ranta mainitsi sen olevan ahkeran kastelijan kasvi, myrtti viihtyy kosteassa, mutta ei tykkää vedestä lautasella. Anu myös kertoi lisää myrtin historiasta. Sitä on alettu kasvattaa entisaikaan perheissä, kun tyttölapsi syntyi, juurikin siinä morsiuskruunu tarkoituksessa. Ja jos sattui käymään niin onnettomasti, että kasvi kuolla kupsahti, tarkoitti se sitä, että neito oli ollut huonoilla teillä. 

Myrtti ruukussa ja kirjapinon päällä kynttiläjalka.
Etsin kirjahyllystäni Anu Rannan kirjoittaman Hienohelma ja vanhapoika – Rakkaat huonekasvit -kirjan ja tutkin myrttiä tarkemmin. Se on yksi vanhimmista huonekasveista Suomessa. Myrtti on liittynyt sekä häihin että hautajaisiin. Myrttikruunu symboloi nuoruutta, puhtautta ja siveyttä. Kreikassa se on pyhitetty Afroditelle ja Roomassa Venukselle.

Morsiusmyrtti - Myrtus communis.

Kirjasta löytyi myös hoito-ohjeet: myrtti viihtyy runsaassa valossa, mutta ei siedä paahdetta. Ahkera kasvin sumutus kannattaa, juuripaakun tulee pysyä märkänä eikä se siedä pitkää kuivuutta. Kuivuttuaan kasvi pudottaa helposti lehtensä. Kasteluun sopii parhaiten sadevesi, sillä myrtti ei ole kalkinsuosija. Kasvukaudella myrttiä lannoitetaan kerran viikossa.

Myrtti vaatisi talvella valoisan, mutta viileän, jopa alle kymmenen asteen lämpötilan. Saa nähdä kelpaako asuntoni normaalia viileämpi huoneilma, vai onko 16–-19 astetta liikaa sille. Jos ja toivottavasti kun kesä taas saapuu, myrtin voi vielä ulos puutarhaan. Siellä se viihtyy puolivarjossa, mutta sielläkään sen kastelua ei saa unohtaa.

Morsisumyrtti vaatii kasvurauhan ja vain nuorempia taimia kannattaa ruukutaa vuosittain, vanhemmille lisätään vain pintamultaa. Kasvualustaksi valitaan kalkitsematon kasvuturve, jonka sekaan kannattaa laittaa hiekkaa ilmavuuden parantamiseksi. Myrtti on hidaskasvuinen. Pistokkaista sen monistaminen vie aikaa sillä latvapistokkaat juurtuvat hitaasti, siihen voi mennä jopa pari kuukautta, vaikka ne olisivatkin ihanneolosuhteissa.

Nyt vain toivon onnea myrtin kasvatuksen kanssa!

* Kasvi saatu blogiyhteistyönä Huiskulalta.




Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

HABITARE 2023.

14 syyskuuta 2023

Blogiyhteistyö Messukeskus | Habitare-messut

Yleisnäkymää Habitare-messuilta.

Habitare-messuilla Hakolan osastolla raidallinen tapetti ja raidallisisa tyynyjä hyllykössä..
Hakola
Syksyn sisustuksen päätapahtuma Habitare-messut avasivat eilen ovensa. Pääsin tutustumaan Habitare-messuihin heti ovien avattua. Kiersin messut yhdessä ystäväni kanssa ja pohdimme muutaman törmäämiemme tuttujen kanssa, että messut olivat ehkä aiempaa pienemmät, mutta tuntui, että osastoihin oli satsattu enemmän. Poissa olivat muun muassa Marimekko, Finlayson, Familon, Vallilla, Pentik ja Iittala/Arabia. Iittalan Vintage-valikoimaa oli esillä Choice-osastolla, joka oli Susanna Venton kokoama osasto vastuullisista toimijoista. Tässä pieniä maistiaisia messuilta.

Habitare-messuilla Hakolan osastolla raidallinen tapetti ja vihreä sohva.
Hakola

Habitare-messuilla Yhdessä/Together-teemanäyttelyssä taideteoksia..
Yhdessä/Together-teemanäyttely | Lokal
Messuilla näkyi väriä! Ihanaa, pitkästä aikaa maanläheiset ja murretut sävyt olivat vähemmistössä ja kirkkaita perusvärejä näkyi useammallakin osastolla. Huomiota herättävin oli Hakolan neljän osaan jaettu osasto, jonka seinissä oli vahvat raita- ja ruututapetit ja raitaa löytyi myös tekstiilien kuoseista. Erityisesti punaista väriä näkyi runsaasti. Tämä ilahduttaa suuresti itseäni, suurta punaisen värin rakastajaa.

Habitare-messuilla Yhdessä/Together-teemanäyttelyssä kukkia maljakossa.
Yhdessä/Together-teemanäyttely

Habitare-messuilla Yhdessä/Together-teemanäyttelyssä astioita.
Yhdessä/Together-teemanäyttely

Habitare-messuilla Annalan osastolla sohva ja runsaasti tyynyjä.
Annala

Habitare-messuilla Annon osastolla katettu pöytä ja sen yläpuolella kukkateos.
Anno
Muutamilla osastoilla oli hienoja kasviteoksia kuten yllä Annon osastolla ja alempana Luhta Homen.


Habitare-messuilla Choice-osastolla Franclyn esineitä.
Choice | Francly

Habitare-messuilla The Block -osastolla Tero Kuituisen suunnittelemia maljakoita.
Tero Kuitunen Shop

Habitare-messuilla Choice-osastolla Iittalan astioita.
Choice | Iittala Vintage

Habitare-messuilla Choise-osastolla Udumbaran punasaviruukkuja..
Choice | Udumbara

Habitare-messuilla Studio Frön osastolla kukkakimppuja.
Choice | Studio Frö

Habitare-messuilla Oshinshan osastolla japanilaisen esineitä.
Oshinsha
Messuilla oli myös japanilaisen Oshinshan osasto. Ihastuttavia japanilaisen käsityötaidon mestariteoksia. Hauskaa, että Japanista tuntuu aina tulevan yksi yritys kokeilemaan Suomen markkinoita.


Habitare-messuilla Oshinshan osastolla japanilaisen esineitä.
Oshinsha

Habitare-messuilla Luhta Homen osastolla kasveja.
Luhta Home

Habitare-messuilla Luhta Homen osastolla kansituoli ja kasveja.
Luhta Home

Habitare Pro -messuilla Innogreenin kasvilaatikko.
Habitare Pro | Innogreen



Kävimme myös piipahtamassa Habitare Pron puolella, joka on tarkoitettu ammattilaisille ja keskittyy kuluttjamyynnin sijasta b2b-kauppaan. Sieltä bongasin Innogreenin kivat sammal- ja jäkälätaulut ja istutussysteemit.

Toisessa hallissa oli samaan aikaan Antiikki & Vintage -tapahtuma. Siinä kohtaa oli jo vähän messuväsymystä enkä jaksanut hirveän tarkasti kiertää osastoja. Tällaisissa tapahtumissa harvoin tekee mitään löytöjä, kun kaikki on tarkkaan kuratoitua ja vielä tarkempaa hinnoiteltua. 


* Habitare-messulippu saatu.



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

TAIDETTA KIRPPIKSILTÄ.

10 syyskuuta 2023

Useita tauluja kolmella tauluhyllyllä.
Kirppikset ovat aarreaittoja tavaroille, joista ei ole ikinä uskaltanut haaveilla saati tiennyt olevan olemassa. Siinä kiteytyy kirppisten ja kierrätyskeskusten ihanuus, ikinä ei voi tietää mitä löytyy. Plärään kirppiksillä läpi aina astiat, pienesineet ja taulut. Nykyään myös vaatteita.

Kesän aikana kirppisten tauluhyllyillä on onnistanut kahdesti.

Jari Rytsälän maalaus tytöstä ja mustasta kissasta.

Kyläsaaren Kierrätyskeskuksen tarjonnasta poimin Jari Rytsälän pienehkön maalauksen. Taulu oli kehystetty, mutta mielestäni kehykset olivat kamalat ja niinpä kotona ensi töikseen poikaystävä sai tehtäväkseen irrottaa taulun kehyksistä. Kehykset myös päätyivät poikaystävälle, hän aikoo kehitellä niille jotain uutta käyttöä.

Tyttö ja kissa – yksityiskohta Jari Rytsälän maalauksesta.
Innostuin teoksesta, koska siinä on kissa, vieläpä musta kissa. Maalauksessa on signeeraus, mutta josta ei selviä ilman tulkintaa nimeä. Kokeilin onneani Googlen kuvahaulla ja heti tärppäsi, Google tarjosi samanlaisia maalauksia ja niin pääsin taiteilijan jäljille. Netistä löytyy kuvia ja taiteilijan myytäviä tauluja, mutta ei mitään lisätietoa itse taiteilijasta. Myynnissä olevien taulujen hinnat ovat satasesta ylöspäin, itse maksoin maalauksesta 18 euroa. 

Nimesin maalauksen Tyttö ja musta kissa -nimiseksi. Siinähän on ihan selvästi minä uudessa (käytetyssä) punaisessa lempimekossani ja Miso! Poikaystävä huomautti ettei minulla oli mustaa hattua, mutta hän on väärässä, sillä sellainen kyllä löytyy!

Martti Lehdon serigrafia Kissa ja Harakka.
Toinen aarre on Martti Lehdon Kissa ja harakka -serigrafia. Sen nappasin itselleni Puotinharjun Fidasta. Teos ei ollut mikään halpa löytö, se maksoi 125 euroa, mutta olen pitkään haaveillut Martti Lehdon naivistisesta työstä, joten en voinut millään jättää tätä ostamatta.

Martti Lehdon serigrafia Kissa ja Harakka.
Martti Lehdon töistä on Iittala tehnyt kissa-aiheisia lasikortteja, joita olen pari kertaa jo ollut ostamassa. Lasiset koriste-esineet eivät ole olleet edukkaita, joten en ole raaskinut sellaista vielä ostaa, vaikka olen sellaisesta haaveillut jo 80–90-lukujen taitteesta asti, jolloin niitä jaettiin kissanäyttelyissä parhaiten pärjänneille kissoille.

Harakka – yksityiskohta Martti Lehdon taulusta Kissa ja Harakka.

Mustavalkoinen kissa – yksityiskohta Martti Lehdon taulusta Kissa ja Harakka.

Taulu on vähän liian iso vaatekaapin seinään, mutta halusin uuden taulun heti esille ja ilahduttamaan. Tässä naivistisessa työssä on ehdottomasti hyvä fiilis. Tykkään kovasti!



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground