VYYHDINPUUT.

31 lokakuuta 2017



Minulla on ollut jo jonkun aikaa visiona löytää vanhat vyyhdinpuut kukkatelineeksi ja vihdoin kesällä tärppäsi Kierrätyskeskuksella. Vyyhdin puiden mukana tuli myös valkaisematonta pellavalankaa. Tarkoitus oli keriä langat mökillä, ulkona puutarhassa, pölyn vähentämiseksi, mutta niin se kesä meni ja lankaa oli vielä vyyhdinpuissa, vaikka olin useamman lankakerän jo saanut aikaiseksi. Kotona alkoi myös olla tarvetta kukkatelineelle, joten langan kerimistä pitää jatkaa joskus myöhemmin. Vaikka sitten kun tuo iso australian villipelargoni lähtee taas mökkeilemään ensi kesänä.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KISSA + KUKKA -KULHO -design Makoto Kagoshima.

29 lokakuuta 2017


Tuolla Kesäpesän puolella on juuri nyt pientä matkaraporttia kesälomareissustani, joka suuntautui Amsterdamiin ja Lontooseen. Amsterdam oli ihana. Oli kesä, kukkia, kivaa puutarha-aiheista nähtävää ja kaikkea. Sitten oli Lontoo. Eka kertani Lontoossa ja kaupunki jäi etäiseksi. Se ei ole kaupungin syy, siihen vaikuttivat henkilökohtaiset tapahtumat. 

Asia, joka varmasti tulee nousemaan parhaaksi asiaksi Lontoossa on näissä kuvissa. Se on pitkäaikainen haaveeni. Sellainen, jonka kuvittelin aina pysyvän vain haaveena. Se on tuo japanilaisen taiteilijan Makoto Kagoshiman pieni kulho.


Rakastan lomamatkojen suunnittelua ja kun tajusin muutama viikko ennen lähtöä, että Lontoossa on Euroopan ainut Makoto Kagoshiman keramiikan jälleenmyyjä, tiesin minne suuntaan ensitöikseni. Vielä kun tämä jälleenmyyjä postasi vain muutama päivä ennen lähtöä Instagramiin kuvan kera tekstin, että galleriaan on saapunut uusia Kagoshiman töitä. Voin sanoa, että olin lievästi tohkeissani. Alkuperäinen suunnitelma oli rynnätä galleriaan heti saapumispäivänä, maanantaina, koska tiistait putiikki on suljettu. Pääsinkin galleriaan vasta keskiviikkona, voitte uskoa, että olin jännittynyt. 


Lontoolainen jälleenmyyjä on Galleria Eclectic. Galleria kuulostaa hienolta - ja kalliilta. Kun lähestyin galleriaa kävin keräämässä rohkeutta vastapäätä olevassa Conrad Shopissa kahvin ja pullan muodossa. Sitten kainosti kurkin ikkunasta sisään ja mietin mitä raaskisin Kagoshiman työstä maksaa. Ikkunaan oli aseteltu pari työtä, pieni, jonka hinta oli 80 puntaa ja iso, jolla oli hintaa 500 puntaa. Päätin, että menen rohkeasti sisään, 80 puntaa voisin maksaa, mutta en missään tapauksessa viittäsataa.


Sisällä myymälässä oli gallerian omistajatar ja hänen söpö ranskanbulldogginsa. Viipyillen katselin pienen gallerian esillepanoja läpi. Kerroin olevan kiinnostunut ikkunaseinällä olevasta Kagoshiman työstä ja silloin galleristi kertoi, että hänellä on myös muita Kagoshiman töitä ja levitteli tiskin alta useamman keramiikkatyön eteeni. Iski samantien valinnan vaikeus!

Galleristi kertoi, että saisin ostaa vain yhden Kagoshiman työn. Tuijottelin tovin töitä ja kurkin pohjissa olevia hintoja. Huokasin salaa, että hinnat olivat ihan mahdollisia kukkarolleni. Ihan vihoviimein pienen painostuksen alla päädyin kuvissa näkyviin kissa ja kukka -kulhoon. Koska kissa. 

Olisin voinut ostaa ihan minkä tahansa saatavilla olevista, mutta päädyin kissaan, koska rrrrakastan kissoja yli kaiken ja kulhossa oli myös kukka, joista tykkään. Olen niin onnellinen tuosta kulhosta. Se on kaunis, se on pitkäaikainen haaveeni ja se tulee muistuttutamaan minua aina tuosta Lontoon visiitistä. Vaikka Lontoosta jäikin vähän murheelliset muistikuvat, tuo kulho on jotain mikä varmasti kulkee lopun elämääni mukana.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

HIENOHELMA JA VANHAPOIKA - Rakkaat huonekasvit.

25 lokakuuta 2017

Reilu vuosi sitten oli ihan muissa asioissa piipahtamassa Hyötykasviyhdistyksen Alku & Juuri -puodissa. Olisinkohan ollut ostamassa valkosipulin alkuja kesäpesälle? Olin juuri niinä aikoina totaalisesti hurahtanut sekä pelargoneihin että huonekasveihin. Minua on aina kiinnostanut historia, perinteet ja tarinat asioiden taustalta, joten innostuin heti, kun huomasin Hienohelma ja vanhapoika - rakkaat huonekasvit -kirjan käsittelevän vanhoja, perinteisiä - niitä mummon aikaisia huonekasveja. Kirja oli pakko saada!


Kirjan on kirjoittanut Anu Ranta. Olen ilokseni saanut tutustua Anuun kirjan ostamisen jälkeen. Olemme tutustuneet, yllättäen, pelargonien ja muiden vanhojen huonekasvien puitteissa. Olen vuoden päivät käynyt Hyötykasviyhdistyksen Soilikki ja pielikki -piirissä, jossa Anu on yksi perustajista. Hän toimi pitkään Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtajana, joten kokemusta ja tietoa kasveista löytyy aivan uskomattomat määrät ja olen onnekseni saanut häneltä myös muutaman pelkuupistokkaan ja Tuhkolmasta tuomani riippaorvokki jatkaa eloaan myös hänen luonaan.


Kirja on tehty jatkoksi Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa vuonna 2000 olleelle Helsinkiläiset huonekasvit -näyttelylle.  Vanhat sukupolvilta toiselle siirtyvät kasvit ovat perhekalleuksia, joita hoidetaan rakkaudella. Kasvit liittyvät usein elämän tärkeisiin päiviin kuten häihin tai läheisiin ihmisiin.







Kirjassa esitellään kauniiden kuvien kera kuusikymmentä huonekasvia {joista minulta löytyy jo kymmenkunta kasvia}. Kirjan kuvat ovat Heidi Gabrielssonin kädenjälkeä. Yhdelle kasville on varattu aukeama, jossa toisella sivulle on kuva ja toisella teksti. Tekstissä tulee ilmi kasvin historia ja hoito-ohjeet.

Ainakin itselleni tuli himo kerätä kaikki kirjassa olevat mummokasvit - se ei vain ole mitenkään helppoa, sillä esimerkiksi valkotupsukkia tai maatiasamaryllista ei noin vain löydä kukkakaupasta, sellaiseen aarteen voi saada toiselta harrastajalta tai sitten mummoltaan.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

KEITTIÖN SEINÄHYLLY.

22 lokakuuta 2017


Tämä söpö pienehkö seinähylly laatikoilla on jo jonkin aikaa pitänyt majaa keittiön seinällä. Nappasin kaapin vuosi sitten kesällä roskalavalta mukaani. Se oli aika kurjassa kunnossa, mutta oli täysipuuta, joka selvästi kaipasi pientä ehostusta. Isäni tekei talven aikana taikoja hyllylle ja tadaa - se oli valmis seinälle. No, laatikoiden vetimet uupuvat, etsinnässä on tarpeeksi pienet, sillä laatikot ovat tosi snadit.


Hyllyn päällä on Arabian kannettomat Terttu- ja Mamselli-purkit. Terttu on jo vanha tuttu, mutta Mamselli on kesäinen ostos Iso-Roban uudistetusta Fidasta. Pulitin purkista kympin, mielestäni ei paha hinta. Kapea, lasikannellinen Iittalan 3/4 litran purkki löytyi Karjaalta Ruukkikirppistä vastapäätä olevasta pienestä kirppiksestä. "Vähän" kärsinyt vanilliinipurkin olen napannut mukaan Kierrätyskeskuksen ilmaisteltasta, samoin kuin kuluneet leikkuulaudan.


Hyllyllä oleskelevat Tukholman puutarhamessuilta ostamassani ruukussa itse siemenstä kasvatettu pelargoni, vanhemmilta saatu juustomuotti ja pienikokoelma Arabian vanhoja astioita. Sirotin löytyi ilmaiskontista, mutta siitä puuttuu palanen eli se ei ole  käyttökelpoinen. Hammastikkupurkin {?} ostin muutamalla eurolla Riihimäeltä ja mustan kannellisen purkin ostopaikkaa ja -hintaa en enää muista.


Laatikoissa on rumaa sälää kätkettynä. Köynnöstävä kasvi haalean siniturkoosissa Arabian ruukussa on huonevilliviini. Juuri nyt sen "häntä" ei saa roikkua vapaasti, sillä hyllykön alla sijaitsevat karanteenissa olevat kirvaiset pelakuut.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

VAALEANSININEN HALO.

19 lokakuuta 2017


Se on taas kynttilän poltteluaika. Tykkään polttaa lämpökynttilöitä Kivi-lyhdyissä, ne ovat kissaturvallisia. Harri Koskisen suunnittelemat Halo-lyhdyt eivät ole niinkään, mutta silti vain kerään niitäkin hiljakseen, jos halvalla saa. Kesällä löytyi Riihimäeltä vaaleansininen, oli sen verran edullinen, että piti korjata talteen. 

Viime keväänä pakkasin kaikki Kivi-, Halo- ja Marimekon Loistava-lyhdyt kellariin, muutamaa Kiviä lukuunottamatta. Pitäisiköhän niitä hakea sisälle vai pitäisikö niistä vähän pidempää taukoa ja sitten olisi taas ihan uusia juttuja, ihan kuin joulu?



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

ARKISTOKAAPPI.

15 lokakuuta 2017


Kesäisellä retkellä Karjaalle ja Fiskarsiin löytyi yksi pitkäaikainen huonekaluhaaveeni. Nimittäin vanha arkistokaappi. Olen haikaillut joko puisen tai metallisen perään ja nyt tärppäsi Billnäsin ruukin läheisyydessä olevalla Ruukkikippiksellä. Sillä samalla, mistä löysin Nanny Stillin suunnitteleman Apollo-lyhdynkin. Kaappi ei ollut hinnalla pilattu, pulitin siitä vain kaksikymppiä.

Yksi vetimistä tosin uupuu ja nyt onkin kirppiksien lankavetimet aivan uudella tavalla syynissä. Minulta löytyy ennestään lähes samanlaisia vetimiä, mutta teräksen värisinä. Mökin keittiökaapeissa taas olisi just tätä samaa messinkiversiota. Mietin pitäisikö mökkikeittiöön vaihtaa teräkset ja tuoda yksi niistä tuohon. Olettaen, että koko on sama. Nyt on talvi aikaa löytää puuttuva vedin ja pohtia asiaa. Säilöin laatikoihin koko askarteluarsenaalini, väreistä ja maaleista aina ompelutarvikkeisiin ja koruilujuttuihin.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

TULPPAANITYYNY.

10 lokakuuta 2017


Kesälomareissulta kotiin kotiutui tulppaanityyny. Mistäs muualtakaan kuin Amsterdamista ja tarkemmin Tulppaanimuseosta. Yritän tehdä Oravankesäpesän puolelle postauksen Amsterdamin kasviasioista, joista Tulppaanimuseo on yksi, syksyn/talven aikana. En millään voinut vastustaa mustapohjaista pientä tyynynpäällistä, jossa rennot tulput  keimailevat.


Tulppaanityyny ei ole ensimmäinen tyynytuliainen, vaan taustalla oleva vaaleanpunainen on kulkeutunut matkalaukussa Madridista kotiini. Muutama muukin tuliaistyyny on matkustanut maailmalta kotiini. Yksi ostamaton tyyny harmittaa vieläkin. Nimittäin Versaillesissa pitelin pitkään jaquard-kudottua puutarha-aiheista tyynynpäällistä kädessäni, mutta vähän hinnakkaana jätin sen myymälään. Vieläkin kaduttaa! Tuo pilvitikattu tyyny löytyi Jyskistä, jossa en juuri ikinä käy, mutta jotenkin vaan lomalla Turussa tie vei myymälään ja tulin ulos tyynyn kanssa.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

TURKOOSI KISSARUUKKU.

08 lokakuuta 2017


Olen tainnut ennenkin hehkutella näitä Atelier Stellan kissaruukkuja? Ehkä sen viisi kertaa aiemminkin, kun olen saanut noutaa paketin postista. :) Stella Baggotin keramiikkatöiden ostaminen ei ole niin itsestään selvää, kun voisi kuvitella. Hänen työnsä ovat saaneet suuren suosion ja parin viikon välein uusi satsi listautuu nettikauppaan - ja katoaa sieltä noin vartissa. 

 
Pitää olla nopea nettiyhteys ja vikkelä sivun päivittäjä, jos mielii napata haluamansa. Vinkkinä voin kertoa, että aamupäivään ( huom. myynnit aina Britannian aikaa) sijoittuvat myynnit ovat varmempia, silloin monet muut ovat unten mailla ja vain eurooppalaiset ovat näppäimistöillä kilpailemassa.


Uusin tulokas kissajengiini on tuo rastatukkainen vaaleanturkoosi kaveri. Rastat ovat nimeltään korallikaktus Rhipsalis cassutha. Saapa nähdä onko kissakokoelma nyt tässä vai onko tulossa uusia jäseniä jengiin tulevaisuudessa. Sen taitaa tietää vain Stella...



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

TUSSILAGO FARFARA.

07 lokakuuta 2017



Tussilago farfara, hassu nimi. Ei ikinä uskoisi, että latinalaisen nimen takaa paljastuu tuttuakin tutumpia leskenlehti. Arabian Botanica-kokoelman uusin jäsen löytyi Turusta Kirppis-Center Manhattanilta. Se kirppis on kyllä yksi suosikeistani, harvoin lähden sieltä pois tyhjin käsin. Onni, että asun sen verran kaukana, että muutaman kerran vuodessa vierailut kirppiksellä eivät vie konkurssiin. :)



Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

TULPPAANIKORTTI.

03 lokakuuta 2017


Käsi ylös kuka tykkää saada kortteja? Täällä nousi heti kätönen. Mutta kuka enää lähettelee kortteja - eipä juuri ketään. Olen muodostanut itse itselleni perinteen - lähetän aina reissusta kortin itselleni. Lähetän aina myös muille, tosin viime reissulla kävi hassusti ja osoitelappunen jäi matkasta ja lähetin kortit lopulta vain vanhemmilleni ja kummeilleni. Ja siis itselleni.


Tykkään korteista, enkä ikinä lähetä perinteisiä turistikortteja, vaan pyrin löytämään jotakin erityistä. Jotakin, joka näyttää minun lähettämältä ja kuitenkin on tunnusomaista vierailun kohteelle. Alankomaissa meinasi käydä hassusti, unohdin aluksi ostaa kortin ja postimerkin itselleni. Onneksi ehdin korjata tilanteen ja löysin kauniin tulppaanikortin - mistäs muualtakaan kuin - tulppaanimuseosta. Kortti odotti minua laatikossa, kun palasin kotiin. Kortti tuli suoraan perille, minä Lontoon kautta.


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 

VILLAINEN PALLOMATTO.

01 lokakuuta 2017


Syksy, tuo lempivuodenaikani, on täällä ihanan värikkään ruskan ja tunnelmallisten, hämärtyvien iltojen kanssa. Syksyn tulo tuntuu myös sisällä kotona, 40-luvun puutalo hengittää ulkoilmaa ja viileys tuntuu sisällä asti. Se ei haittaa, tykkään pitää kotini viileähkönä. Se mistä en tykkää on kylmät lattiat. Olen kesän tallustellut paljailla parketeilla, lattioiden räsymatot ovat olleet pesussa ja olen nauttinut valkoisesta hohtavasta lattiasta. Syksyn tullen kuitenkin kaipaan lämpöä ja pehmeyttä jalkojen alle.



Perinteisten räsymattojen lisäksi kotini mattokokoelma sai uuden tulokkaan, pehmeästä Sukhi-villamatosta. Huopapallomatto on ensimmäinen villamattoni kotona ja olen täysin rakastunut siihen - enkä ole ainoa, perheen nelitassuinen tykkää myös uudesta tulokkaasta. Olen useamman kerran meinannut astua sängystä noustessa matolla köllivän kissan päälle. Murunen arvostaa vielä minuakin enemmän lämpöä ja villainen matto selvästi juuri sitä.



Huopapallomatto on käsityönä, yksilöllisesti minua varten valmistettu. Sen on valmistanut nepalilainen käsityöläinen, nimeltään Hira Cama, joka on lähettänyt maton minulle ilman välikäsiä, varastointia tai välittäjiä. Sukhi tekee yhteistyötä suoraan valmistajien kanssa ja niin jää välikädet pois toimitusketjusta ja mattojen hinnat ovat edullisempia.


Sukhi on nepalia ja tarkoittaa onnellista. Ei ihme, matot tekevät sekä käsityöläiset että maton tilaajat onnellisiksi. Sukhi takaa työntekijöilleen hyvät työolosuhteet, heille kuuluu hyvä palkka ja reilu kohtelu. Nepalilainen käsityöläinen ansaitsee maton tekemisestä 2–3 kertaa alueen keskipalkkaa paremmin. Ostamalla maton saan sekä kauniin käyttöesineen kotiini että hyvän mielen siitä että samalla olen myös auttanut tekijää parantamaan omaa elämäänsä. työntekijät käyvät töissä pienessä työpajassa, mutta heidän on myös mahdollista työskennellä kotoa käsin. Joustava työskentelytapa sopii hyvin perheenäideille, joilla on pieniä lapsia.


Matto on 100 % puhdasta uutta villaa, jonka huopapallot on käsin pyöritellyt. Villa mattoihin saapuu Uudesta-Seelannista. Maton valmistus vaatii valtavasti taitoa, mutta myös kärsivällisyyttä ja intohimoa. Maton valmistus alkaa käsin pyöritetyistä huopapalloista, jotka kuivataan auringossa. Kun kaikki mattoon tarvittavat pallot on tehty ja kuivattu, alkaa pikkutarkkuutta ja aikaa vaativa ompelutyö. Koko valmistusprosessi lähtee käyntiin, vasta kun tilaus on tehty. Siksi mattoa joutuukin odottelemaan viikkoja, mutta odotus kyllä kannattaa!


Maton herkullisen punasävy on räätälöity kotini väreihin. Valitsin huopapallojen värit itse värikartasta. Emmin pitkään yksivärisen valkoisen ja punasävyisen värityksen välissä. Tiirailin aikani nettisivujen kuvia, mutta halusin varmistaa värin nappiin osumisen ja tilasin värikartan, josta oli helppo valita omaan kotiin parhaiten sopivat sävyt.


Päädyin lopulta punaisen eri sävyihin, matossa on yhdistelty kolmea eri sävyä. Valkoinen tuntui liian varmalta - ja vähän tylsältä valinnalta, samoin kuin harmaa. Punainen on aina ollut lempivärini ja lähestyvään talveen kaipaan lämpöä ympärilleni. Valitsin sävyt vertaamalla värikarttaa punaiseen metallipöytään. Yllätyksekseni pöytä olikin lämpimämmän sävyinen kuin kuvittelin. Ilman värimalleja olisin tilannut kylmemmän sävyisen maton.



Olen tyytyväinen, että odotin muutaman viikon lisää värikarttaa, jotta sain valittua täydelliset, kotiini sopivat värit. Maton laatu on uskomattoman ihana. Huopapallot tuntuvat todella miellyttäviltä jalkojen alla ja selvästi myös tassujen! On ihana herätä viileneviin aamuihin, kun ensimmäinen kosketus sängystä noustessa on pehmeä matto ellei osu matolla nautiskelevaan Muruseen. Yhden pikku tuunauksen matto kuitenkin vielä vaatii - nimittäin liukuesteen alleensa. Maalattu parketti lattia ja villamatto on selvästi liukas yhdistelmä, jotta pysyn pystyssä, pitänee hankkia maton alle liukuestematto.

Blogiyhteistyö: Sukhi


Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 
Proudly designed by Mlekoshi playground