ARABIA PEPPI.

31 tammikuuta 2015


Olen tainnut joskus mainita, että en ikinä osta rikkinäisiä astioita kirppiksiltä. No, nytpä täytyy syödä sanani. Olin hakemassa Huuto.net-ostostani ja olin vartin aikataulua edellä. Jäin pois bussista tajutakseni, että olin suoraan erään kirppiksen edessä. Myyjä oli sanonut olevansa kotona ja ettei ollut niin väliä milloin tulisin, joten päätin pujahtaa nopeasti kirppikselle.

Kirppis oli täynnä lähinnä turhaa rojua. Kassan luona oli vitriinikaappeja, niissä oli heti paremman laatuista kamaa. Bongasin pienen, espressokupin kokoisen kahvikuppiparin, jonka kyljessä oli kissa. Innostuin heti. Kuikuilin aikani hintaa, jota ei näkynyt ja rohkaisin mieleni kysäkseni myyjämieheltä hintaa.


Mies pyöritteli astioita kädessään ja kyseli mitä mahtaisin tarjota. Mietin uskaltaisinko tarjota kymppiä. Olin kuitenkin hiljaa ja mies ehdotti paria euroa. Kiinni veti! En meinannut uskoa onneani. Mutta, mutta huomasin siinä vaiheessa, kun kaivoin pankkikorttia, että kupissa oli selvä halkeama. Päätin olla hiljaa ja maksaa pyydetyt kaksi euroa, olkootkin rikkinäisestä kupista.


Tarkemmin katsottuna, kuppi on mennyt puoliksi ja se on liimattu kokoon. Lautanen kuuluu saman sarjan vihreälle karhukupille, tälle kuuluisi keltaraitainen. Mutta on nuo kissat niin suloisia, että kyllä niistä nyt yhden kolikon verran voi maksaa, vaikka kupille ei taida olla mitään käyttöä muuta kuin koristeena. En ole ikinä ennen nähnyt tälläistä. Kissakuppi kuuluu Arabian lasten sarjaan, jossa on neljä eri väristä ja eri eläimistä versiota ja suunnittelija on Gunvor Olin-Grönqvist. Niin söpö ja niin turha! :)


Seuraa Oravanpesää: Blogilista | Bloglovin' | Pinterest
 


MESSINKILYHTY JA LEPÄNOKSA.

29 tammikuuta 2015





Olohuoneen ja eteisen välimaastossa olevan ikkunakaappi sai vähän lisää somistetta päällensä. Pienen joulukuusen lähdettyä kompostiin, sijoitin tilalle kävelylenkiltä poimimani lepän oksan pienine käpyineen. Messinkilyhdyn taas poimin työpaikan saa ottaa -laatikosta. Se on hauskan mallinen ja sopii vanhan kaljapullon kanssa kivasti, mutta taidan olla kuitenkin enemmän hopeatyttöjä, enkä tämän messinkitrendin perässä.


Seuraa Oravanpesää: Blogilista | Bloglovin' | Pinterest
 


AVOKADO.

27 tammikuuta 2015



Laitoin taas kokeiluun avokadon kasvattamisen siemestä. Tällä kertaa kuivattelin siementä muutaman päivän tiskipöydällä ja poistin kuivan kerroksen kuorta pois avittaakseni kasvua. Olen myös vaihtanut vettä parin päivän välein, josko se toisi paremmat olosuhteet kasvulle. Haittaavatkohan nuo veitsen viillot tämän projektin onnistumista? Kokeilin samaa viime toukokuussa, tuloksetta.


Seuraa Oravanpesää: Blogilista | Bloglovin' | Pinterest
 


KEVÄTESIKKOJA JA HAPPY SOCKSIT.

25 tammikuuta 2015








Kesäpesän oston jälkeen on tullut vähemmässä määrin osteltua leikkokukkakimppuja. Niinpä nytkään ei nähdä kunnon bloggarin tulppaanikimppukuvia, vaan innokkaan siirtolapuutarhurin perennankiiltosilmissä ostamien esikkojen kuvat. Versoja Vaahteramäeltä -blogin Riina meni kertomaan, että kevätesikkoina tunnetut tarhakääpiöesikot, Primula vulgaris, ovatkin salaa perennoja, jotka voi istuttaa keväämmällä ulos ja jonka jälkeen ne kukkivat vuosittain toukokuussa. Pakko kokeilla onnistunko yrityksessäni pitää nämä hengissä siihen saakka, että kelit antavat myöden istuttaa ne kesäpesän puutarhaan. {ja ehkä pitää käydä ostamassa pari lisää, ihan vain varmuudeksi. pinkkejä}

Happy Socksit ovat heräteostos Tallinnan matkalta. Nyt on todella paha värin kaipuu, kun vuosikaudet pelkästään mustia sukkia ostanut repäisee tällä tavalla. :)


Seuraa Oravanpesää: Blogilista | Bloglovin' | Pinterest
 


TIKKAAT NO. 5

24 tammikuuta 2015




Kuinka monet tikkaat nainen tarvitsee? Jos Mieheltä kysyttäisiin olisi vastaus lähempänä nollaa kuin kahta. Itseltäni, noh, sanoisin että viisi on ihan passeli... Vaikka enhän pysty aarteista kieltäytymään. Niin kävi nytkin. Maanantaina tullessani joogasta noteerasin, että naapuritalon pihalla oli röyhkiö roskia aarteita. Olin niin poikki, että en jaksanut kävellä kymmentä metriä kiertääkseni aidan, joka erotti minut roskista aarteista. 

Seuraavana päivänä olimme Miehen kanssa iltakävelyllä, Mies meni suoraan kotiin ja minä tulin perästä kaupan kautta. Ja roskakasan aarrekasan. Nyt huomasin pienen aarteenetsijän mentävän aukon aidassa, onneksi kukaan muu ei ollut löytänyt aarrettani ja noukin mukaani jo edellisiltana bongaamani tikkaat. Olin katsellut niiden olevan samanlaiset kuin minulla jo on ja ajatellut että voisin myydä huonokuntoisemmat pois. MUTTA, mutta ne olivatkin samanlaiset, mutta kolmen sijaan viisiportaiset tikkaat. Siis ihan erilaiset. Ei puhettakaan myynnistä. Voin kertoa, että miehen naama oli näkemisen arvoinen, kun tulin tikkaineni kotiin. Olinhan käynyt vain kaupassa ja ollut "vartioimatta" noin vartin.


Katsokaa nyt kuinka hienot ne on, isot ja pienet samanlaiset! :) Punaisetkin vielä.



Seuraa Oravanpesää: Blogilista | Bloglovin' | Pinterest
 


VANHA MAALAUS.

23 tammikuuta 2015



Lähikirppiksen ovella on saa ottaa -laatikko. Yleensä siellä on pelkästään jotain muoviroskaa, mutta nyt sieltä pilkotti tuo maisemataulu. Ilmeisesti ei ollut mennyt kaupaksi. Kyseinen itsepalvelukirppis on keskittynyt laadukkaaseen ja vähän kalliimpaan Arabia-, Iittala- ja Marimekko-linjaan, ehkä asiakkaat eivät ymmärrä vanhojen kehysten päälle. Niistä nimittäin muualla pyydetään kovia hintoja.

Noukin taulun luonnollisestikin ja kuten kuvasta näkyy mukaani. Mallailin toisen vanhan kehyksen viereen ja tuumailen pitäisikö siirtää tuohonkin joku kuva, tuolla samalla kuvan siirtotekniikalla kuin mökki-Murus-kuvassa. Kesäpesä talvella? Minä ja Murunen? Murunen? Toisaalta mietin, että entäs jos tuo maalaus onkin oikeasti jonkun arvoinen...


Seuraa Oravanpesää: Blogilista | Bloglovin' | Pinterest
 


KEITTIÖSSÄ.

22 tammikuuta 2015









Keittiössämme näyttää tältä. Ihan tarkoituksella en kuvaa rumia lastulevykaappeja, vain itse lisäämiäni asioita. Niitä, joista tulee päivittäin hyvä mieli. Unelmieni keittiössä olisi vanhat, kokopuiset kaapit. Ovissa joko sellaiset puiset palikka- tai sitten metalliset lankavetimet. Yläkaappien alla olisi lasisista laatikoista muodostuva lokerikko. 

Kylmäsäilytyksestä huolehtisi Smeg, ehkä punaisena tai vaaleanpunaisena. Tai sitten tylsän valkoisena. Joku ikkunakaapeista olisi keittiössä, jonne kätkisin kauneimmat astiani. Kaapin päällä olisi vanhaa kauneutta, peltipurkkeja, joku viherkasvi ja ehkä jotain muistoja matkalta kuten Lissabonista tuomani laatat. Kuiva-aineet lasipurkeissa olisivat avohyllyillä tai niinkuin nyt, metallisella varastohyllyllä. Lautalattiaa pehmentäisi räsymatot.

Sanovat, että kannattaa olla varovainen mitä toivoo, se saattaa toteutua. Tämä saisi toteuta vaikka heti!

Please, pretty please? 


Seuraa Oravanpesää: Blogilista | Bloglovin' | Pinterest
 


VÄRIÄ!

21 tammikuuta 2015







Värin himooni kokosin kaikki talouden Kivi-kynttilälyhdyt isolle Aarikan tarjottimelle ja mallasin olohuoneen pöydälle. Tähän asti Kivet ovat olleet keittiön ikkunalla ja olen poltellut niissä lämpökynttilöitä ehkä kaksi kertaa kahden vuoden aikana. Josko nyt tulisi vähän enemmän käytettyäkin niitä.

Piti myös vähän leikkiä ja kokeilla bokeh-tötteröä, samaa mikä on uuden vuoden tervehdys -kuvissa.



Seuraa Oravanpesää: Blogilista | Bloglovin' | Pinterest
 


KASSIKOHVIK NURRI. TALLINNA.

19 tammikuuta 2015








Hullut suomalaiset kissahullut matkasivat lautalla yli Suomenlahden päästääkseen kahvilaan, jossa on kissoja, Tallinnan Kassikohvik Nurriin. :) Marraskuussa työporukan kreisit kissanaiset käännytettiin ovelta, kun paikka oli täynnä eikä meillä ollut paikkavarausta. Nyt olin viisaampi, tein netissä etukäteen pöytävarauksen. Tällä kertaa sitä ei olisi tarvittu, sillä neljän aikaa lisäksemme oli neljässä pöydässä oli väkeä, saman verran niitä oli myös tyhjänä.

Kahvilan ulko-ovesta sisään astuessa pääsee tuulikaappiin, jossa pitää odotella henkilökunnan oven avausta. Näin kissat eivät pääse karkuteille. Ensi töikseen asiakas saa eteensä kahvilan säännöt, jotka pitää allekirjoituksella kuitata luetuiksi ja niitä toki tulee noudattaa. Ruokalistalla on sekä kahvia ja pullaa, että salaatteja ja keittoja. Päädyimme latteihin suklaa-tuorejuustokakun kera. Oli hyvää.

Harmillisesti käyntimme aikana näkyi vain kaksi kissaa. Mustavalkoinen nukkui koko ajan ikkunalla ja toinen, kirjava, jaksoi alkuun viihdyttää vieraita. Se tuli meitäkin ovelle vastaan, mutta poistui pienestä aukosta takahuoneeseen piiloon. Jossa muutkin kissat oleskelivat kahvilan asiakkaita paossa? Olisin kaivannut seinälle kuvat asukeista nimien kanssa. 

Kahvilan "sisäänpääsymaksu", tuki kissoille on 5 euroa aikuisilta. Latte oli 2,80 ja kakkupala 5,40.


Seuraa Oravanpesää: Blogilista | Bloglovin' | Pinterest
 


Proudly designed by Mlekoshi playground